[quote=“Polakki, post:2563, topic:10112”] Jatkuva varuillaan olo on myös aika stressaavaa ja syö henkiset voimavarat aika tehokkaasti. Itseluottamus ja omanarvontunto myös lähellä nollaa tällä hetkellä.
Valitettavasti pyörii myös vapaa-ajalla nämä päässä ja aiheuttaa kieltämättä aika kurjan fiiliksen. Hämmentävä tilanne myös siitä syystä, etten ole aiemmin vastaavassa tilanteessa ollut, sillä aiemmat esihenkilöt ovat olleet mukavia ja olemme tulleet hyvin juttuun. Jos jollakin kokemusta vastaavasta ja/tai neuvoja selviytymiseen, niin saa laittaa esimerkiksi yksityisviestiä.
[/quote]
Surullisen tutulta kuulostaa. Yhden samanlaisen yleisen ”rosvosektorin” olen valitettavsti urallani kohdannut. Nykyään osaa suhtautua kokemukseen jo vähän rennommin, mutta alan piiri on melko pieni joten pidän edelleen huolen ettei tarvitse enää koskaan hänen kanssaan työskennellä.
Koeta pitää mielessä, että kyse ei ole sinusta vaan hänestä. Tuo käytös kumpuaa yleensä omasta pahasta olosta. Tasapainoiset ihmiset joita luojan kiitos suurin osa on suhtautuvat työyhteisöön ja muihin ihmisiin lähtökohtaisesti ystävällisesti. Lisäksi oikeat esihenkilöt/johtajat ymmärtävät vastuunsa pitää huolta tiimiläisten fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista, mikä piirre häneltä puuttuu. Ei näitä yksittäisiä luusereita ja omassa esihenkilötyössään epäonnistuneita kannata jäädä miettimään muuten kuin säälin ja toivottavasti myöhemmin pienen mustan huumorin kautta.
HR:stä tai muualta organisaatiosta (esim. esihenkilön esihenkilö) voi saada yllättävän paljon tukea. Yleensä mädistä kananmunista työyhteisössä on tullut tietoa jo muualta eikä kukaan ylläty. Ja voi olla, että asiaan voi saada muutosta kun riittävällä tasolla kyllästytään toimintaan (myös tällaista olen ollut erään toisen henkilön osalta miettimässä, ja lopulta saatiin savustettua eräs huono tapaus ulos).
Mutta jos olet jo päättänyt vaihtaa työpaikkaa - mihin olen myös itse kertaalleen päätynyt, sillä sen sijaan että olisin jaksanut lähteä yrittämään, niin lähdin mielummin suoraan ympäröimään itseään tiimillä ja ihmisillä jotka tuovat parhaat puolet esille eikä päinvastoin - niin itse jättäisin asian silti tiedoksi ennen lähtöä ylemmäs asiallisella ja perustellulla tavalla esitettynä. Siellä on varmasti henkilöitä, joita toimiva työyhteisö kiinnostaa ja osaavat sitten kiinnittää huomiota tähän tapaukseen.
Kuten joku hyvin yllä mainitsi, kusipäinen käytös työpaikalla on usein synnynnäinen tai muuten pitkän ajan kuluessa kehittynyt ominaisuus. Eikä se välttämättä siitä yhtäkkiä yhden ihmisen takia muutu. Kertoisin silti myös hänelle joko etukäteen tai irtisanoutumisen yhteydessä lyhyesti ja kohteliaasti mitä ajatuksia käytös alaisen näkökulmasta on herättänyt ja käyttäisin sen jälkeen henkilöön niin vähän ajatuksia ja energiaa kuin mahdollista. Sitä hän ei ole ansainnut. Voi olla että omatunto herää joskus ja ymmärtää tulevaisuudessa oman käytöksen vaikutuksen. Tai sitten ei mutta kai kaikilla jotain toivoa on.
Suosittelisin myös työpsykologin käyntiä jos sattuu kuulumaan työterveyssopimukseen etkä koe ajatusta vastenmieliseksi. Itsetunnon lasku ja muut negatiiviset tuntemukset ovat luonnollinen seuraus kuvaamastasi epäasiallisesta käytöksestä, ja siellä varmasti osattaisiin tämä avata. Tärkeää on ymmärtää, että kun sama käytös kohdistuu myös muihin, se lähtee toisesta osapuolesta. Palautetta häneltä ei tule ottaa henkilökohtaisesti ja tuo kuulostaa enemmän työpaikkakiusaamiselta kuin suoriutumiseen liittyvältä palautteelta.
