Itse itselleni vastaten sain tuossa vuodenvaihteessa mukavan palkankorotuksen ja bonarien kanssa kuukausiansiot tänä vuonna ovat noin 5750 e/kk.
13 tykkäystä
Ei välttämättä edes noin korkea. Asun itse PK-seudulla, noin 50 m2. Sähkölasku (käyttö+siirto) on keskimäärin 20 €/kk. Asiaan voinee tosin vaikuttaa sellainen asia, että en omista televisiota, enkä myöskään astianpesukonetta 
. Mikä sitten noiden vaikutus olisi, ei varmaan paria euroa kuukaudessa enempää.
1 tykkäys
Päivitetään omaakin. 3500€/kk ja samalla vaihtui työnantaja.
8 tykkäystä
PK-seudulla 105 m2 erillistalon sähköt:
- Tammikuu 2020: 49,23 €
- Huhtikuu 2020: 78,29 €
- Heinäkuu 2020: 67,86 €
- Lokakuu 2020: 55,35 €
- Tammikuu 2021: 58,83 €
- Huhtikuu 2021: 70,75 €
Ja siirtolaskut menee valitettavasti Carunalle:
- Maaliskuu 2020: 95,26 €
- Kesäkuu 2020: 84,95 €
- Syyskuu 2020: 72,55 €
- Joulukuu 2020: 75,99 €
- Maaliskuu 2021: 90,91 €
Laskennallisesti yhteensä 48,29 € / kk menee sähköön (kulutus + siirto)
Piru kun pääsisi kilpailuttamaan sähkönsiirtoyhtiönkin, kun se on keskinmäärin 26,75 % kalliimpi kuin varsinainen sähkölasku 
Aurinkopaneelit katolle ja off the grid… Pitäis joskus laskea kumpi on halvempaa - aurinkopaneelit vai 777 kpl Fortumin osaketta (verojen jälkeen)
13 tykkäystä
En tiedä mikä olisi oikea ketju mutta kysynnän ja tarjonnan laki toimii.
Toki lekureilla on joka maassa hyvät liksat ja pitää ollakin, joten onkohan tämä tarjonnan rajoittaminen ollut tarpeellista?
” Liian hyvää lobbausta
Entinen puheenjohtaja Samuli Saarni haastaa Lääkäriliiton pitkäaikaisen linjan ja vaatii lääkäreiden määrän radikaalia lisäämistä.”
4 tykkäystä
Laskimpa oman keskiarvopalkkani vuoden ensimmäiseltä kuudelta kuukaudelta - 5 970€/kk (35 802€/6kk).
Tässä mukana ylitöitä hieman vajaa 200h, ja loma- ja vuosilomarahoja 1100€ edestä. Vuorolisiä reilut 8500€.
Valmistumisesta hieman yli vuosi, joten ikälisiä ei minulla ole. Henkilökohtainen palkanosa on 13,9%, kun se talon hoitohenkilökunnalla on keskimäärin ~24%. Näin ollen talon keskimääräiseen sairaanhoitajaan verraten palkassani on lähes 20% vielä nousuvaraa.
Luonnollisesti vuoden viimeiset 6kk eivät tule olemaan näin rahakkaita, koska vuoden ylityökiintiö on kohta täynnä, mutta vuositulot tältä vuodelta lienevät asettuvan johonkin 57-59ke haitariin. Työnantajanani on valtio, missä palkkataso on reiluhkosti parempi, mitä yksityisellä tai sairaanhoitopiirillä.
Vaikka hoitajat kovasti huonoa palkkaansa valittavatkin mediassa, on tällä koulutuksella mahdollisuus päästä ihan hyvillekin ansioille, jos jaksaa hieman ylitöitä tehdä. Ei toki sillä, että perheellisen pitäisi mielestäni vääntää 250h ylitöitä vuodessa - mutta joissakin ammateissa tämä on käytännössä pakollista ainakin jossain määrin - esimerkiksi lääkäreillä päivystyksien muodossa…
Edit: etenkin hoitajakunnassa huomaa paljon kateutta lääkäreiden palkoista. Unohdetaan, että se erikoistuvan lääkärin palkka on vähintään muutamien vuosien ajan käytännössä aina yliopistopaikkakunnilla sen lääkärisopimuksen minimi, eli 3400€/kk. Ei tämä mikään hulppea palkka ole sillä vastuulla ja niillä opiskeluilla, en kadehdi…
25 tykkäystä
Kyse ei aina absoluuttisesti olekaan rahasta, vaan siitä, että esimerkiksi yliopistosairaaloissa on paljon töitä joissa ei ole edes mahdollisuutta saada vuorolisiä tai tehdä juurikaan ylitöitä. Siitä huolimatta potilasmateriaali ja työnkuva voi olla todella haastavaa ja ammattitaidon ylläpitäminen vaatii jatkuvaa opiskelua ja ammatin harjoittamista.
4 tykkäystä
Juu, vuorolisistähän se palkka näissä hommissa tulee. Karkeasti lisät nostavat palkkaa sen 35-40%.
Monet pelastuslaitokset maksavat ensihoitajille ja palomiehille kiinteää 42% lisää peruspalkan päälle, jolloin haittalisiä vuorotyöstä ei erikseen makseta.
Päivätyötä tekemällä se palkka jääkin sinne vajaaseen 3000€ tienoille sairaanhoitopiireillä, vaikka täydet kokemuslisät olisikin.
Ongelmana palkkauksessa hoitoalalla on mielestäni se, että vaativista tehtävistä, missä hoksottimia ja erikoisosaamista vaaditaan paljonkin, maksetaan käytännössä samaa palkkaa, kuin huomattavasti helpommasta “rutiininomaisesta” työstä. Mielestäni vaikka päivystyksen triagehoitajalle tai lanssin ensihoitajalle voisi helposti maksaa esimerkiksi 15-20% parempaa peruspalkkaa, kuin vaikka tk-vuodeosaston sairaanhoitajalle tai psykiatriselle sairaanhoitajalle rauhallisella psyk. kuntoutusosastolla. Nythän palkkaeroa peruspalkassa on hyvässä lykyssä 40-50€, mikä ei todellakaan vastaa työnkuvan eroa vaativuudessa ja osaamisessa.
5 tykkäystä
Nykyään taitaa voida tehdä enemmän ylitöitä kun uusi työaikalaki tuli voimaan. Itsellä tällä hetkellä n. 330 tuntia ylitöitä takana tälle vuodelle ja tarkastelujaksona on koko vuosi.
Vanhan työaikalain mukaan ylityötä saatiin teettää työntekijällä enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Sen lisäksi oli mahdollisuus henkilöstön edustajan suostumuksella teettää enintään 80 tuntia lisäylityötä. Työehtosopimuksella oli mahdollista sopia ylityön enimmäismäärien tarkastelujakson pidentämisestä enintään 12 kuukauteen.
Uudessa työaikalaissa ei ole säännöstä ylityön enimmäismääristä. Laissa on sen sijaan säädetty työajan absoluuttisesta enimmäismäärästä, joka on keskimäärin 48 tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Myös tästä tarkastelujaksosta voidaan sopia toisin valtakunnallisessa työehtosopimuksessa. Työajan enimmäismäärään luetaan kaikki tehty työaika eli säännöllinen työaika, lisä- ja ylityö, aloittamis- ja lopettamistyö sekä hätätyö.
Kun otetaan huomioon vuosilomalaki ja sen säännökset vuosiloman antamisesta, työntekijän kokonaistyöaika vuositasolla voi työaikalain perusteella olla laskennallisesti enimmillään noin 2 300 tuntia (48 työtuntia x työviikkojen lukumäärä).
1 tykkäys
Jep, näinhän se lain puitteissa olisi, mutta THL ainakin omana työnantajanani on rajannut yksittäisen virkamiehen max. ylityömääräksi vuositasolla 250h - raippaa tulee huolella jos tämä ylittyy, ja monilta on kielletty ylitöiden tekeminen kokonaan seuraavalta vuodelta jos tuo raja ylittyy.
Käytännössä kuitenkin ylitöitä pystyy tekemään hieman enemmän, sillä ylityökertymä ei kasva tunti-tunnista kaikissa tilanteissa - esimerkiksi, jos olet 3vk työjaksossa viikon vuosilomalla, niin ylityökertymä kasvaa vasta, kun olet tehnyt ylitöitä yli 38h jakson aikana. Eli jos em. tilanteessa teet ylitöitä vaikka 10h, on ylityökertymä edelleen 0h. Tai jos 3vk jaksossa on arkipyhiä, vaikkapa 8h verran, kasvaa ylityökertymä vasta 8h ylittävältä osuudelta.
3vk työjaksoissa on myös 5h bufferi, jonka alittava ylityö ei mene kertymään = 15h ylityö 3vk jaksossa kerryttää ylityökertymää vain 10h jne… 
Minkä alan hommia teet, kun noin suuri määrä ylitöitä jo kasassa?
Ihan mielenkiintoisia eroja työpaikkakohtaisesti.
Minkä alan hommia teet, kun noin suuri määrä ylitöitä jo kasassa?
Työskentelen kemianteollisuuden automaatiojärjestelmien parissa ja nyt ollut mukana Nesteen suurseisokissa
2 tykkäystä
Minusta on vähän surullista että monet mieltävät ja yhdistävät tehdyn työn ajankohdasta ja/tai ylitöistä maksettavat lisät automaattisesti itse työstä maksettavaan palkkaan. “Pohjapalkka” on kuitenkin se mistä näkee miten varsinaista työtä arvostetaan. Hurja määrä työntekijää lopulta kuluttavia lisiä johtaa vain tilapäiseen palkkatyytyväisyyden illluusioon.
50 tykkäystä
Juuri näin perus kk-palkka bruttona on se mitä pitäisi vertailla, lisät on lisiä (esim. ylityötunneista) ja bonarit bonuksia hyvin tehdystä työstä.
3 tykkäystä
En tiedä onko tässä ollut mitään sellaista, minusta tuo on vain tulkinta yllä olevasta keskustelusta.
Silti puhe noista lisistä ja ylitöistä riippuu kyllä monestakin seikasta. Useissa työpaikoissa lisät nyt vaan kuuluvat yhtälöön vaikkei se työstä yhtään raskaampaa tekisikään. Hyvä esimerkki vaikka sunnuntailisät. Toisaalta eräs kaverini tekee pelkkää yötyötä ja saa hurjia “lisiä” vaikka mitään tuo ei poikkeavasti hänen työpanokseensa vaikuta. Tunnit ja palkka vakio, työ itse asiassa kuulemma öisin jopa kevyempää ja helpompaa.
Bonukset monissa työpaikoissa hyvinkin vähän riippuvaisia itse henkilön työpanoksesta, vaan osastokohtaisia tai jopa laajempia. Itse ainakin sain vanhassa työssä isoja bonuksia joka vuosi, vaikkei oma työpanos niihin liittynyt oikein mitenkään. Olin vain sopivalla osastolla kirjoilla. Kiitos niistä.
Minusta todella mielenkiintoista nähdä nämä lisien ja ylityökorvausten vaikutus tuloihin. Usein tuota ei jaksa eikä pidäkään jaksaa loputtomasti, mutta normaalituloiselle tällä voi olla iso merkitys vaurastumisen puoleen. Nuorena kun vähän rypistää niin vanhempana kiittää.
3 tykkäystä
Ei yötyö ole ihmisiä varten. Pitemmällä tähtäimellä siitä on haittaa terveydelle ja erityisen hankala se on sosiaalisen elämän kannalta. Tai no ihan jo perhearki hankaloituu. Ihmettelen esimerkiksi töissä noita perheellisiä ihmisiä, jotka tekevät tuota katkeamatonta yövuoroa. Eräskin lähtee aamulla töistä kotia, vie muksut päiväkotiin ym, tekee jotain siinä välissä ja laittaa päivällä nukkumaan heräten myöhään illalla. Emäntää näkee ehkä vilaukselta aamusta ja illasta, muksuja ei senkään vertaan. Ei riittäisi firmalla rahat mikäli tuollaiseen pitäisi houkutella
Nuorenahan se olisi hyvä vähän rypistää, mutta mikäli yötyöhön siirtymisen päällimmäinen seuraamus on vaihto kalliimpaan osamaksuautoon niin tiedä häntä noista hyödyistä. Tai näin siis ainakin omassa duunipaikassa parkissa olevia autoja katsellessa
e. korjataan ajatuskatkoja vähemmäksi
17 tykkäystä
AIkanaan luokkakokouksessa vertailtiin tienestejä. Yötyötä keskusliikkeen trukkikuskina vuosikaudet tehnyt kouluttamaton jantteri pesi nettopalkassa koko porukan, mukaanluettuna ikänsä opiskelleet. Pari executive-tason hommissa ollutta taisi todeta että tienaavat enemmän. Tosin tällä jantterilla ei omien sanojensa mukaan ollut sen paremmin perhe- kuin muutakaan sosiaalista elämää. Myös esimerkiksi asiointien hoitaminen ja rytminvaihdokset olivat kuulemma vaikeita. Nyttemmin tyyppi on vaihtanut muihin hommiin.
Kyllähän sitä nuorena jonkin hetken jaksaa, mutta ei jatkuva yötyö pidemmän päälle ole mikään vaihtoehto. Varsinkin jos meinaa elämässään tehdä muutakin kuin sitä työtä.
9 tykkäystä
Senhän voisi hoitaa niin, että puristaa sen ekan 10 vuoden ajan kaikki mehut irti, ja siinä kerryttää sopivaa salkkua. Sitten 10 vuoden jälkeen voi vaihtaa helppoihin päivähommiin, jossa palkalla ei itselle ole väliä tuon 10 vuoden salkun ansiosta.
7 tykkäystä
Henkilökohtaisena mielipiteenäni kirjoitan, että ehdottamasi olisi paitsi äärettömän typerää, myös tylsää. Ihminen on nuori vain kerran elämässään, ja ehdotelmassasi sitä sitten istuskelisi todennäköisesti yksin, väsyneenä, mitään kokematta ja vailla sosiaalisia suhteita rahakasan päällä ja miettisi että mitäs nyt?
Mielestäni tähänkin pätee hyvin, että kohtuus kaikessa! Kun elämässä on sopivasti kaikkea, mutta ei mitään liikaa, tulee yleensä paras lopputulos. Säästämisenkin on parempi olla pitkäjänteistä, muun elämän ehdoilla tapahtuvaa, vapaaehtoista toimintaa, eikä mikään koko elämää rajoittava jumaluuteen verrattava määre jonka mukaan on elettävä.
Elämällä on lisäksi tapana vuoroin potkia, vuoroin silitellä ja näihinkin tilanteisiin on hyvä varautua.
20 tykkäystä
Ei siinä elo hirveästi kärsi mikäli välillä jää muutamaksi tunniksi jatkamaan. Eri asia toki mitä noilla ylimääräisillä euroilla tekee. Oravanpyöräähän siinä rakennetaan mikäli säästöön ei saada mitään ja mitoitetaan menot ylitöiden ym. mukaan.
Tuli noita ylitöitä nuorempana tehtyä. Toivottavasti ei enää ikinä tarvitse
6 tykkäystä
Yövuoron sosiaaliset haitat riippuu paljon yövuoron rakenteesta. Esim. pelastajat (palomiehet) tekevät käytännössä myös jatkuvaa yövuoroa. 24h töissä, 3 päivää vapaalla. Ei tämä mielestäni paljoa rajoita.
Tai jos mahdollisuus tehdä jatkuvana keskimäärin 3x12h yövuoroa viikkoon, vaikutus on kohtuullisen pieni.
4 tykkäystä