Kyllähän näitä teemoja on täällä käsitelty.
Työn kuormittavuus niin henkisesti kuin fyysisesti, työn kiinnostavuus ja kehittymismahdollisuudet.
2 tykkäystä
Ei tuo nyt kovin pieni ole. Ja vielä suht nuorella iällä. Itsellä palkkakehitys ollut 10000 mk/kk (1999) → 4600 € (2023). Lapsia kaksi (aikuista), puoliso alle mediaanipalkalla. Lainaa on otettu 275k, jäljellä 95k.
Nyt kun mennään kuudennella vuosikymmenellä, niin itse ainakin aion keskittyä “tuntipalkan maksimointiin” (työnantaja määrää kuukausipalkan suuruuden, työntekijä vastaavasti tuntipalkan) ja mielekkäisiin hommiin. Kun lapset ovat jo poissa kotoa, niin enemmän pystyy halutessaam laittamaan myös sijoituksiin. Toki jos mielenkiintoinen työtarjous tulee, niin nyt sitä olisi taas vapaampi esim. reissuhommiin ja asiakkaiden luona juoksemiseen.
8 tykkäystä
Brutto 4600,
Netto 2880,
Verot 1177 (26%)
Ay-jäs.maks 49,
TyEL- maksu 330,
Työnt työttvakm 69,
Tspyöräetu veroton 93,
Matkapuhelinetu 20
22 tykkäystä
Vähän OT, mutta näitä vastaavia lukuja pitäisi enemmän näyttää ihmisille, jotta oikeasti ymmärrettäisiin bruton ja neton ero. Oma brutto yli 2000 euroa pienempi, mutta netossa onkin eroa se ~700e. Pistää miettimään.
44 tykkäystä
Yhdyn Kaptahin kirjoitukseen.
Täydennän vielä kannustinloukkumaisella tilanteellani:
Brutto 2950e (80% työaika)
Netto 2200e
KELA tukee 210e
Pienen kikkailun takia (laillinen), minulla jää käteen vain n. 100e vähemmän, kun mitä jos tekisin täyttä työaikaa (koska saan KELAlta vanhempainavustusta). Tätä lehmää saa lypsää niin kauan, kunnes muksu täyttää 3v, eli vielä reilu vuoden 
. Tarkempaa kuvausta en viitsi järjestelystä antaa, ettei kukaan KELA-Kerttu korjaa tätä mahdollisuutta 
.
e. Tämä lyhyempi työaika hyödynnetään tietenkin neljän päivän työviikkona 
37 tykkäystä
Tuossa kun viimeisimmän kahden viikon tilin tarkastin niin brutto 1560 euroa ja netto 1200 euroa. Mitään ihmeellisiä vähennyksiä tuossa ei ollut, mutta tulot hitusen normaalia suuremmat kuin yleensä niin menisi koko vuodelta karvan verran tulorajan yli
Olen päivitellyt sitä aikaisemminkin, mutta tästä ylöspäin mentäessä verotus alkaa nopeasti kiristymään. Ei hirveästi houkuttele asumaan töissä, kun ei pakko ole
10 tykkäystä
Itse lopetin laskemisen josain vaiheessa. Asun pienessä kaupungissa ilma uramahdollisuuksia. Lähin kaupunki on vantaa ja ilman etämahdollisuutta ei olisi ollut mitään järkeä vaihtaa työpaikka veroprosentin ja bensan takia. Lisätään vielä epävarmuus uuden työn viihtyvyydestä jne niin bruton olisi pitänyt olla +1000€ vanhaan verrattuna. Iso plussa nykyään on etätyö. Sillä säästää isoja summia jos työmatka pitkä.
21 tykkäystä
Haluaisiko joku kertoa mielipiteensä kannustinloukkujen purkamiseksi, eli mitä toimenpiteitä haluaisit tehtävän? Plussaa saat, jos osaat vielä arvioida toimenpiteiden lyhyitä ja pitkäaikaisia vaikutuksia valtion talouteen
7 tykkäystä
Vuoden alusta pieni korotus 3300€.
Brutto noin. 2300€. Aikaisemmasta viestistä puuttui, että lisätyötä tullut 2016 alkaen 300-3000€ välille vuosi. Lähemmäksi 400-500, mutta muutama parempi seassa. Viime vuonna 2400€, 2021:3000€
5 tykkäystä
Helmikuun alusta säännöllinen bruttopalkka 5350 euroa, aiemmin 4950 euroa. Nettopalkka on suuruusluokkaa 3400 euroa mutta tarkka arvo selviää vasta maaliskuussa kun uusi verokortti tulee voimaan ja helmikuun kertaerät eivät sotke palkkalaskelmaa. Kokonaispalkkaan sisältyy lisäksi firman menestykseen sidottu, kerran vuodessa maksettava bonus. Ei erityisiä palkanlisiä.
Palkankorotuksesta 2 % tulee firman ennakoimasta yleiskorotuksesta ja loput on henkilökohtaista.
Toimin koodaavana esihenkilönä tuotekehitykseen keskittyvässä ohjelmistokehitystiimissä, ikä 45 v. Työ on hybridiä, pääosin voimme itse päättää olemmeko toimistolla vai etänä. Oma lähitoimistoni on Helsingissä.
En politiikkaa viitsi tässä keskustelussa puhua.
18 tykkäystä
Ihmisten osaamisessa, varsinkin käytännön kyvyissä ja palkka-arvostuksissa on aina olemassa suhteellisuudet, tarjonnan ja kysynnän lait. Jos tiettyjen alojen työpanosten palkka-arvostus on niin alhainen, ettei sillä tule kokopäivätekijänä toimeen, sitten tarvitaan arjen rahoituksen täytteeksi käytännössä valtiolta tukirahaa. Perustulo on eräs ratkaisu, sitä tarjotaan oikealta ja vasemmalta, mutta sekin maksaa + miten on oikeudenmukainen eri osapuolille yms. Eräs vaikuttava ratkaisu ja todellista ennaltaehkäisevää toimintaa olisi ja on, että jo sinne neuvola-vaiheeseen suunnataan lisää käytännön palikoita opettavia resursseja.
2 tykkäystä
Kyllähän perustulo olisi loistava mikäli se saataisiin toteutettua osana isompaa uudistusta. Eli kelabyrokratiat ym jäisivät unholaan ja tukiloukussa elävät tai lisätyötä tekevät voisivat nopeasti ottaa vastaan hommia niitä tullessa vastaan
Aika nihkeää ollut tämän osalta. Oikea laita näkee vastikkeetonta rahaa ja vasenta kauhistuttaa kuinka ihmiset voisivat jopa työllistää itsensä
12 tykkäystä
Itse asiassa samankaltaista järjestelyä voi jatkaa vielä tuonkin jälkeen, oliko nyt siihen asti kunnes lapsi menee kolmannelle luokalle. Senkin jälkeen jatkuu erityistapauksissa. Tuntuu ettei näitä moni edes hyödynnä, tai hirveästi ei ole tullut vastaan tarinoita MEDIOISSA.
1 tykkäys
Mitä mieltä kasitasoisesta ns. Kansalaispalkasta. Lapsilisät jäisi, mutta muut tuet veka. Työttömille 1050€ ja työnhaku velvoitteet. 2 vuoden jälkeen tippuisi 250€ vuosi, kunnes tulisi alaraja 550€ vastaan. Siitä voisi luopua ja ottaa heti 550€. Työssäkäyville 550€/kk + työttömien ekan 3-vuoden ajalta joku lisä työssäkäyvien eläkkeisiin tuon erotuksen mukaan n. 1627€/3-vuotta laskennallisesti kuukausipalkan päälle eläkertymään. Eli ikäänkuin saisie 45€ kuukaudessa lisää palkkaa eläkertymään. Eli jokin euro tms. Lopulliseen eläkkeeseen. E: joku ansiosidonnainen systeemin tuohon kassojen kautta päälle.
1 tykkäys
Perintövero pois, opiskelijoille oikeus tehdä niin paljon töitä kuin haluavat ilman että vaikutttaa tukiin. Loivempi tuloverokäyrä. Mikä on sitten nettoerotus kun kulutus kasvaa mutta verotuloista ensin leikataan. Vaikeaa on. Aina ajattelee omasta näkökulmasta mutta kaikki vaikuttaa kaikkeen loppupäässä
17 tykkäystä
Minusta suurin kannustinloukku lähes jokaisessa työssä on säännöllinen aikapalkka, joka ei ole millään tavalla sidottu aikaansaannokseen vaan on pelkästään “sovittu kiinteä korvaus menetetystä vapaa-ajasta”. Eli ei kannata turhia ahkeroida kun tasan sama summa kolahtaa tilille joka tapauksessa. Tehtävän työn suoritteessa voi oikeasti olla helposti 50% ero ainakin meidän firmassa vaikka palkka on sama tai lähes tulkoon sama. Tässä mielessä yrittäjyys houkuttelisi kun vaan keksisi jonkun hyvän liikeidean.
Sitten on nämä hauskat kulukorvaukset, joita toisissa hommissa maksetaan. Meillä on töissä urakoitsijan miehiä, joille maksetaan palkqn päälle päivärahat ja kilsakorvaukset. Esim 48 € päiväraha ja 140 km x 0,53 €/km eli yhteensä 122 €/päivä normaalin kuukausipalkan päälle. Autolla ajo toki maksaa rahaa, mutta tuossqkin tapauksessa todellinen ajomäärä on n. puolet tuosta laskennallisesta.
19 tykkäystä
Tuo olisi hyvä ja toimiva, jos …
Juku/jotkut tuon porsaanreiän käyttäisi hyväkseen ja olisivat ikuisia opiskelijoita
6 tykkäystä
Opintotuissa on vaan enimmäistukiaika
4 tykkäystä
Opintotuki on vastikkeelista ja yhtä tukikuukautta kohde pitää saada suoritettua 5 opintopistettä(135tuntia.).
Ja kuten @HarhaanJohtaja sanoi on opintotuki myös rajoitettua kestoltaan.
10 tykkäystä
Mulle ainakin jää silti epäselväksi, että mikä vika jossain järjellisissä tulorajoissa oikein on. Nykyään merkittävä osa opiskelijoista ei käytä kaikkia tukikuukausia ennen valmistumistaan, mikä käytännössä säästää yhteiskunnan varoja. Jos opintotuen tulorajat poistettaisiin kokonaan, niin näille nopeasti valmistuville ja työelämään siirtyville opiskelijoille syntyisi kannustin lykätä valmistumista siihen saakka, että kaikki tukikuukaudet on ehditty nostaa.
Aiemmin tämä opintotuen tulorajoihin liittyvä kannustinloukku on toki ollut ihan todellinen ongelma, mutta tulorajoja nostettiin viime vuonna niin reilusti (+50 % vanhasta), että ongelma on käytännössä kutistunut olemattomiin.
Nykyään normaalit 9 kk per vuosi -opintotuet saa, jos vuositulot ovat korkeintaan 18 720 euroa (1 560e / kk koko vuodelle jaettuna) ja kokonaan opintotukien maksu loppuu vasta vuositulojen ylittäessä 35 360 euroa (2 950e / kk). Nykyisilläkin tulorajoilla Suomessa on enää hyvin vähän sellaisia opiskelijoita, jotka oikeasti opiskelisivat täysipäiväisesti ja joille näin korkeat tulorajat loisivat todellista kannustinloukkua.
18 tykkäystä