Sitten tein omat laskelmat asiasta eli kahden lapsen yhon nettotulot eri palkoilla ja tuen määrillä. Aika karulta tämä loukko näyttää ja ei se varmasti töihin kannusta.
Case 1:
Bruttopalkka 1500e/kk
Peruspäiväraha19,6e/pvä x21,5pvä= 421e/kk
Lapsilisät 95+105=200e/kk
Asumistuki 740e/kk
Verot 16,4% eli 315e/kk
Käteen 2546e/kk
Case 2:
Bruttopalkka 2500e/kk
Pvärahat 0e/kk
Lapsilisät 200e/kk
Asumistuki 545e/kk
Verot 22,5% eli 586e/kk
Käteen 2659e/kk
Jos siis olis 60% työaika, niin täysille tunneille vaihto nostaisi käytettävissä olevia nettotuloja vain 113e/kk.
Tätä voi myös jatkaa ylöspäin:
Palkka 3500
Pväraha 0
Lapsilisät 200
Asumistuki 209
Vero 29% eli 1057
Käteen 2852e/kk
Pidemmälle jos katsoo ja yrittää nähdä etuja korkeamman palkan tavoitteluun, niin lasten täyttäessä 17v tuloista katoaa 200€, vuoden päästä päivärahan lapsikorotukset ja lasten muuttaessa kotoa pois myös asumistuki laskee. Lisäksi jos vielä eläkkeisiin uskoo, pelkästään tuo 2500€/kk palkka tuo 1500€/kk palkkaan verrattuna vuodessa 15€/kk lisää eläkettä.
No joo mutta jos näin junttimaisesti sanon että kenenkään ei pitäisi maksaaenemmän kuin 25% veroa. Haluaisin tietää mitä me suomessa tehdään eri tavalla kuin esim tanskassa ja ruotsissa. Olen itse aina tehnyt paljon töitä. Melkeinpä aina tehnyt kahta työtä josta toinen ns “paskaduuni” esim siivousta järjestyksenvalvontaa ja kiinteistöhuoltoa. Jopa nyt neljä vuotta lopettamisen jälkeen minulle soitetaan että haluatko tulla töihin koska näihin ei löydy tekijöitä. Joskus miettinyt että jos vuokralla asuisin ja tekisin jotakin näistä päivätyönä niin menisinkö edes töihin.
En tiedä miltä esim ruotsin työelämä näyttää mutta joku postasi tänne tutkimuksen joka näytti että rutsalaiset vaurastuvat,me emme. Veikkaanpa että nähdään paljon lakkoja tulevaisuudessa, varsinkin jos inflaatio jatkuu
Mitäs kohtaa kuvaajassa väki täällä muuttaisi tuon kannustinloukun poistaakseen? Itse näen tämän aiheen/ongelman kyllä todella vaikeaksi, koska jos vähennät tukia esim. juuri tuon mainitun 1500e (bruttotulon) kohdalta, niin kannustinloukku vain siirtyy.
Näkisin, että toimeentulotuen osalta voisi olla koko matkalta ehkä hieman höylättävää; uskoisin, että 2-vuotiaan yksinhuoltaja kyllä pärjää työttömänä vähemmällä kuin tuo 1400e, mikä näyttäisi olevan pienin mahdollinen käytettävissä oleva tulo.
Suurin ongelma lienee se, kun ihminen siirtyy toimeentulotuen piiriin.
Työttömyyspäivärahasta kun kuukaudessa jää verojen jälkeen 550-600e käteen, +mahdollinen asumislisä, asumistuki laskurin mukaan helsingissä asuva, kahden lapsen yksinhuoltaja saisi 750 euron vuokralla asumistukea 550e josta verottaja vie noin 100e? ja lapsilisä 200e, niin kyllä mielestäni tässä yhtälössä 1250 euron nettotuloissa joista asunnon vuoran osuus 750e, niin lisätöiden tekeminen jo kiinnostaa. Itse pelkän peruspäivärahan varassa pitkään olleena, suurin motivaatio on veroprosentin lasku, tuista kun peritään veroa huomattavasti enemmän kuin palkkatulosta, eli hyödyt pienestäkin työstä koko loppuvuoden.
Se, että jossain kohtaa töiden lisääntyessä voi tulla “kannustinloukku” kun tuet tippuvat yksitellen pois, niin on mielestäni pienempi paha kuin se, että ihminen ei aloita niitä töitä ollenkaan.
Toimeentulotuesta puolestaan, kymmenisen vuotta sitten kun kaverit valmistui kouluista, niin tiedän monta jotka jäivät toimeentulotuen varaan elelemään. Sait yksinasuvana tuon saman noin 1200e käteen kuukaudessa ja jos jonkun mielestä tämä on vähän, niin puhutaan ihmisistä jotka ennen tätä olivat eläneet 450 euron opintotuki+asumislisä yhdistelmällä. 750e lisää käteen kuussa sillä vaivalla, että kaikki laskut piti kiikuttaa työkkäriin, niin eihän siellä löytynyt minkäänlaista motivaatiota tehdä mitään. Kuun lopussa istuttiin sitten elokuvissa tuntikausia, että tili saatiin tyhjennettyä kuukauden aikana.
Selvennyksenä vielä: kuva tosiaan netistä ja siinä on mitä on. Omat laskelmat tehty vuoden 2023 tiedoilla, joissa ei ole huomioitu kaikkia samoja asioita mitä kuvaajassa vaan ainoastaan ne mitä laskelmissa mainittu.
Vaalien alla alkaa löytymään monesti näitä “ällistyttäviä laskelmia”, joilla halutaan saada tukea leikkauspolitiikalle.
Esimerkkiin ihan vaan sattui yli 1100e/kk vuokralla asuva kahden lapsen yksinhuoltaja, joka tekee 60% työaikaa. Moniko suomalainen on tuossa tilanteessa? Onko nyt tarvetta laskea kaikkia tukia, koska tällainen erikoistilanne on mahdollinen?
Koska ollaan palkkakeskustelussa eikä politiikassa niin ilmeisesti näistä ällistyttävistä laskelmista saatiin sellainen lopputulema, että töihin kannattaa mennä, koska palkkakehitys tapahtuu yleensä yläviistoon. Lopulta ollaan siinä tilanteessa, että yksinhuoltaja tienaa 4500e/kk ja osallistuu itse heikommassa asemassa olevien tukemiseen.
Noin 25% lapsiperheistä on yh-perheitä, joissa on n. 20% kaikista lapsista. Helsingissä kolmioiden vuokrat ovat keskimäärin 19e/m2/kk, joten 1100e/kk vuokra tulee vastaan jo 58m2 kohdalla.
Se että olis 2 muksua ja 60% työajalla, niin toki jo harvinaisempi keissi. Eihän tämmöset loukut kaikkia koske ja vaalien alla saa olla aika kriittinen. Olisi kiva nähdä joku laajempi selvitys nykyisen mallin vertailusta vaikka perustuloon.
Päätelmiähän tosta voi tehdä eri tavoin Tässä muutamia esimerkkejä:
Firman ei kannata maksaa yli 1500e/palkkaa, koska yhteiskunta hoitaa loput.
Minimipalkan pitäisi olla 2500e/kk, niin ei tarvittaisi yhteiskunnan subventointia.
Tukiviidakko on niin monimutkainen, että perustuloon siirtymisellä voidaan irtisanoa 90% kelan henkilöstöstä ja jopa tehostaa valtion taloutta.
Tukien leikkaus on vain yksi tapa.
Toinen tapa on pienentää progressiivisen veron ja tukileikkurin yhteisvaikutusta. Esimerkiksi ilmainen päivähoito kaikille olisi hyvä aloitus. Progression kohtuullistaminen toinen. Leikkauksiakin varmasti on löydettävissä.
Keppiä ja porkkanaa.
Ei tuo nyt kovin pieni ole. Ja vielä suht nuorella iällä. Itsellä palkkakehitys ollut 10000 mk/kk (1999) → 4600 € (2023). Lapsia kaksi (aikuista), puoliso alle mediaanipalkalla. Lainaa on otettu 275k, jäljellä 95k.
Nyt kun mennään kuudennella vuosikymmenellä, niin itse ainakin aion keskittyä “tuntipalkan maksimointiin” (työnantaja määrää kuukausipalkan suuruuden, työntekijä vastaavasti tuntipalkan) ja mielekkäisiin hommiin. Kun lapset ovat jo poissa kotoa, niin enemmän pystyy halutessaam laittamaan myös sijoituksiin. Toki jos mielenkiintoinen työtarjous tulee, niin nyt sitä olisi taas vapaampi esim. reissuhommiin ja asiakkaiden luona juoksemiseen.
Vähän OT, mutta näitä vastaavia lukuja pitäisi enemmän näyttää ihmisille, jotta oikeasti ymmärrettäisiin bruton ja neton ero. Oma brutto yli 2000 euroa pienempi, mutta netossa onkin eroa se ~700e. Pistää miettimään.
Yhdyn Kaptahin kirjoitukseen.
Täydennän vielä kannustinloukkumaisella tilanteellani:
Brutto 2950e (80% työaika)
Netto 2200e
KELA tukee 210e
Pienen kikkailun takia (laillinen), minulla jää käteen vain n. 100e vähemmän, kun mitä jos tekisin täyttä työaikaa (koska saan KELAlta vanhempainavustusta). Tätä lehmää saa lypsää niin kauan, kunnes muksu täyttää 3v, eli vielä reilu vuoden . Tarkempaa kuvausta en viitsi järjestelystä antaa, ettei kukaan KELA-Kerttu korjaa tätä mahdollisuutta .
e. Tämä lyhyempi työaika hyödynnetään tietenkin neljän päivän työviikkona
Tuossa kun viimeisimmän kahden viikon tilin tarkastin niin brutto 1560 euroa ja netto 1200 euroa. Mitään ihmeellisiä vähennyksiä tuossa ei ollut, mutta tulot hitusen normaalia suuremmat kuin yleensä niin menisi koko vuodelta karvan verran tulorajan yli
Olen päivitellyt sitä aikaisemminkin, mutta tästä ylöspäin mentäessä verotus alkaa nopeasti kiristymään. Ei hirveästi houkuttele asumaan töissä, kun ei pakko ole
Tässä muutamia esimerkkejä:
. Tarkempaa kuvausta en viitsi järjestelystä antaa, ettei kukaan KELA-Kerttu korjaa tätä mahdollisuutta 
.