Sitten kun on lapsia päiväkodissa niin ei noin vain jousteta päivän pituudessa.
8 tykkäystä
Onhan se nyt ihan täyttä hölynpölyä, että asiantuntijatyötä tekevä pystyisi tekemään jatkuvasti 8h päivässä tiukkaa keskittymistä vaativaa työtä (vertaan tätä esim. yliopistotentin tekemiseen). Tuota kovaa duunia voi tehdä ihan max 4h päivässä pitkällä aikavälillä tai sitten koko päivää painaen hyvin väliaikaisesti. Sähköposteihin vastailu ja palavereissa istuskelu on sen sijaan kevyempää duunia jota voi pitkän päivän kuormittumatta tehdä. Jos kuitenkin työnkuva on sitä pelkkää kovan duunin tekoa, niin melko runsaskin taukojen pitäminen on ihan välttämätöntä tai muuten palaa loppuun (ellei työ ole suurin intohimo).
Työelämään tulevien vastavalmistuneiden olisi hyvä tietää tämä, koska etenkin jotkut kiltimmät suorittajat päätyvät painamaan ihan kohtuutonta työmäärää ja sitten ihmetellään miten ei jakseta työssä. Kukaan ei vaan julkisesti kerro, että ne kokeneemmatkin asiantuntijat viettävät puolet työpäivästä tehden ihan muuta kuin sitä kovaa grindausta.
79 tykkäystä
Itse olen tehnyt rankkaa fyysistä työtä (kesätyönä opiskellessa), eräänlaista “tehdastyötä”, vaikkei sinänsä ollutkaan liukuhihnatyötä, sekä asiantuntijatyötä tietysti kokoaikaisesti, mutta pidin jokunen vuosi sitten myös osittaista hoitovapaata (isyysvapaan jäkeen), missä tein kolmipäiväistä viikkoa.
Tältä pohjalta nämitä keskutelja esim. nelipäiväisistä työviikoista ja muista vastaavista on mielenkiintoista seurata. Tulee olemaan hyvin hankalia, jos niihin aletaan valtiotasolla puuttumaan. On täysin selvää, että ns. duunarihommissa ja kaikenlaisissa liukuhinatöissä työajanlyhennys on hyvin haastavaa ja tuottavuus putoaisi käytännössä lineaarisesti ja siksi mitään tällaista on nykymaailmassa lähes mahdotonta toteuttaa. Jos nelipäiväiseen työviikkooon mennään lakisääteisesti, sitä ei vain voi kytkeä “palkka pysyy samana”-periaatteeseen.
Toisaalta asiantuntijatöissä omien kokemusten pohjalta sanoisin, että kolmipäiväinen viikko on yksinkertaisesti liian lyhyt jo minullekin, mutta viisi täyttä päivää on pidemmän päälle lopulta aika tehotonta ajankäyttöä. Itselleni asiantuntijatöissä nelipäiväinen viikko olisi optimaalinen ja tuottavuus pysyisi suurin piirtein samalla tasolla ja palkanalennukseenkaan ei varsinaisesti olisi suurta tarvetta. Tuohon olisi kuitenkin samalla hyvä sisällytettää joku optio 5-päiväiseen väliaikaisesti kiireen keskellä.
Jostain luin juuri firmasta, jossa perjantait “saa tehdä, mitä haluaa”. Tuo olisi aivan optimaalista. Eli olisi periaatteessa 5-päiväinen viikko, mutta luvan kanssa voisi käytännössä tehdä 4-päiväistä ajoittain ja sitten tarpeen tullen, tai inspiraation iskiessä voisi kuitenkin painaa pidempään. Vaihtoehtosiesti voisi vaikka 4,25-päiväinen viikko, eli ajoittain pitäisi tehdä se viides päivä virallisestikin. Nämä voisi monissa asiantuntijatöissä tosiaan toteuttaa ilman palkanalennusta, duunarihommissa tuo ei onnistuisi. Nämä pitää siis lähteä yritystasolta, mutta voisin suositella harkitsemaan.
19 tykkäystä
Päiväkotiaika on ohimenevä vaihe. Itse muistan kun nuorimmainen meni kouluun, että “päivään tuli yhtäkkiä 3-4h lisää”. Eikä koko ajan ollut fiilis, että on myöhässä jostain tai karkaamassa töistä kesken päivän.
2 tykkäystä
Se onkin parasta aikaa, josta kannattaa nauttia ja se kannattaa hyödyntää mahdollisimman hyvin myös töiden kannalta 
Suomalaisessa työkulttuurissa upeaa on myös se että perhe-elämää kunnioitetaan ja se koetaan rikkautena eikä päinvastoin. Tällaiset kokemukset on ainakin itselläni kun vertaan niitä joidenkin ulkomaisten tuttavien käytännönkokemuksiin.
9 tykkäystä
Jos minä nyt noin viiden vuoden ajan saan työni tehtyä neljään mennessä, niin enpä kyllä oikein näe pidentäväni työpäivää loppupäästä sen ajanjakson päätyttyäkään.
5 tykkäystä
Reilun 20 vuotta paperiteollisuuden palveluksessa olleena olen alkanut miettiä amk opintoja työn ohessa ja sieltä konetekniikkaa tai energiatekniikkaa. Kokemuksia minkälaisiin töihin ja palkkauksiin näillä tutkinnoilla…
7 tykkäystä
Energiatekniikan papereilla esim suunnittelu, työnjohtoa, myynti, tuotepäällikön hommia. Löytyy varmasti paljon muita vaihtoehtoja.
1 tykkäys
Aloittavan insinöörin aloituspalkka todennäköisesti osuu 3000 - 4000€ välille. Toki paljon merkitsee mitä tarkemmin tavoittelet - suorittavaa työtä vai työnjohtoa? Tuohon vaikuttaa lisäksi kuinka paljon on valmis matkustamaan. Kultaiset kahleet?
3 tykkäystä
Uusi työ, uudet kujeet. Kuukausiansiot nousi puolella, mahdollisuus etätyöhön ja paljon muita etuja. En ymmärrä miksi jäin edelliseen työhön niin pitkäksi aikaa. Suosittelen pienen epävarmuuden kanssa hakemaan muualta töitä ihan mielenkiinnon ja palkkatason nousemisen takia. Kylläpä on hyvä fiilis.
51 tykkäystä
Saako kysyä minkälaiseen hommaan vaihdoit? Oliko koulutusvaateita?
1 tykkäys
Pitääpä kokeilla. Nykyisessä firmassa vastuu nousee, mutta palkka ei tunnu pysyvän perässä.
5 tykkäystä
Myynti hommiin. Eikä kouluvaateita. Erittäin tyytyväinen vaihdokseen. 
5 tykkäystä
Suosittelen, kivasti pitää virkeänä kun saa haastaa itseä ja siitä vielä maksetaan korvaus.
Mulla oli edellisessä työssä sama, eikä siitä suorituessaan saanut edes kehuja saatika kiitosta.
3 tykkäystä
Omassa firmassa selvisi nyt ylempien toimihenkilöiden yleiskorotukset: 3,3% vasta 1.6 lähtien, ei kertakorvauksia. Ei kyllä tässä inflaatiotilanteessa lämmitä, varsinkin kun tiedän kuinka hyvin firmalla kuitenkin menee. Joten sanotaanko näin että jos LinkedInin kautta tulee taas kyselyitä/tilaisuuksia vaihtaa parempaan niin korvat ovat kyllä tällä hetkellä auki.
15 tykkäystä
Asiantuntija sellu-ja energiateollisuuden parissa, palkka 7000 EUR/kk. Olen huomannut, että vaikka intoa riittäisi, ei aikani riitä osakkeiden tarkempaan seurantaan ja hypeosakkeiden ostoon/ myyntiin. Pakko kai ostaa vain “varmoja” sotaratsuja ja mennä niillä. On tullut tehtyä hölmöjä ostoja/ myyntejä (myyty pohjalta/ ostettu huipulta) kiireilyn takia 
.
Päivitystä tilanteeseen. Pieni korotus vastuun lisääntyessä, ja palkka tällä hetkellä 7700 EUR/kk. Olen myös rauhoittunut ostojen kanssa, ja kun ostonappi syyhyttää, olen sopinut itseni kanssa että en osta heti vaan analysoin valitsemaani yritystä 7 päivän (minimi) ajan, ja jos vielä tuntuu hyvälle sijoitukselle painan ostonappia. Lisäksi en osta kaikkea kerralla, vaan jaan kokonaismäärän vähintään kahteen ostoerään. Maltti on valttia.
EDIT. Lainaus meni vähän puihin.
32 tykkäystä
Suomen palkkataso on mitä on. Pohdin mielessäni paluuta suomalaiseen organisaation, mutta palkkataso mietityttää.
Toivoisin kommentteja palkkatasosta henkilöiltä, jotka ovat Suomessa töissä tehtävissä, joissa on 5-10 alaista vastuullisissa myyntitehtävissä. Globaali kokonaisalue. Tiimin myyntihaarukka noin 75-150M€ vuodessa. Minkälaista palkkaa Suomessa maksetaan?
Itse teen noin 8k€ kuussa, mutta siihen päälle edut ja bonukset päätyen noin 115k€ vuodessa. Voiko samaa tienata Suomalaisesta organisaatiosta? Ajatuksena siis siirtyä mailman seikkailuista takas normiin ja Suomalaisen työnantajan rutiineihin. Vai kannattaako?
3 tykkäystä
En suosittele ellei sinulla ole yksityiselämään, perheeseen tai muuhun ”ei numeraalisiin” asioihin liittyviä syitä palata.
Siitä yksinkertaisesta syystä, että matematiikka ei todennäköisesti ole puolellasi. Käteen jää noin puolet ja sen lisäksi maksat kohtuullisen isot elämisen kustannukset (autoilun kalleus, pääasiassa veroista johtuen; ruoan kalleus, erityisesti jos tulevina vuosina siirrytään kohti tasapäistettyjä alv-kantoja; kalliit palvelut esim ravintolakäynnit, kiitos ”viiden veron kiilan” niinkuin Korjausliikkeen Roininen sanoo).
Eli normi kuukautena 8k€ → 4k€, josta autoilu vie helposti 1k€ ellet halua ajaa vanhalla ja halvalla autolla niinkuin suurin osa suomalaisista - ja jopa huomattavasti enemmän jos tykkäät ajella. Plus jos on kaksi autoa perheessä niin sitten alkaakin olla jo aika isot kulut. Riippuen perheesi koosta ja kulinaarisista tottumuksistasi ruokalaskuun menee 1-1.5k€. Ulkona syömässä käynti perusravintolassa on 70-100€ kahdelta eli jos haluat tehdä niitä edes yhden viikossa, tekee se helposti 0.5k€. Eli näiden jälkeen kädessä on 2k€, tod.näk alle, riippuen eniten tuosta autoilun roolista elämässäsi. Ainiin, mutta asumisen menot, vaatteet, harrastukset, vakuutukset, kommunikaatio, jne on vielä maksamatta. Saat lopulta säästöön maks 500€, tod näk vähemmän. Eli pystyt toteuttamaan vuoden säästöillä yhden ulkomaan matkan vuodessa perheen kanssa. Bonukset käytät yllättäviin menoihin, pesukone hajoaa, talo pitää maalata, jne, mutta toki niistä maksetkin sitten veroja ankarimman mukaan, onhan nuokin bonukset vedetty työtätekevän kansanosan selkänahasta viekkaudella ja vääryydellä.
Lisäksi saat päällesi yleisen halveksunnan ja hampaiden kiristelyn, olethan rikas ja vielä väärällä tavalla eli oman työsi kautta. Tuommoisista herroista ei juuri tämän maan salejen ja essojen kyläparlamenteissa perusteta.
Parasta olisi jos pystyisit elämään näin:
- ei autoa
- halpa vuokrakämppä jostakin pääradan varrella olevasta kaupungista hieman pohjoisempana aseman läheisyydessä ns ”huono-osaisesta” lähiöstä, kaukolämmössä jolloin lämmittäyskulut asialliset
- työpaikka helsingissä, lähellä juna-asemaa
- ei ravintolakäyntejä
- kauppaostokset vain yhdeksän jälkeen ja kaiken lihan ym ”luxus-tuotteiden” osalta punalappuisina, jolloin saat tuohon kellon aikaan -60% alea
- harrastuksina kävely, lenkkeily ja lukeminen, jolloin pienet harrastuskulut, kiitos hyvinvointivaltion palvelujen (maksuton teiden auraus ja kirjasto)
- ei ulkomaanmatkoja, kesäisin on joskus hyvä sää, jolloin voi pyöräillä esim hämeenlinnaan katsomaan linnaa rantapenkereeltä (sisälle ei kannata mennä, se maksaa ja sillä aikaa varastetaan todennäköisesti pyörä)
Näin maksat toki yli 50% veroja ja muita maksuja palkastasi, mutta kokonaisveroasteesi pienenee hiukan kun kulutuksen verot pienenevät. Ja saatat saada säästöön jopa puolet netostasi, mikä tosin on absoluuttisesti melko pieni rahasumma. Mutta meillä onkin hyvinvointivaltion edut, joutuvat kevyemmin verotetuossa maissa (kuten viro, irlanti, ranska, sveitsi, itseasiassa lähes kaikki euroopan maat) kärsimään puutteesta, joten meille riittää pienempi säästämisaste.
Lämpimästi tervetuloa Suomeen! Suomi kaipaa kaltaisiasi ja sitä myöten on pistetty insentiivit kohdalleen.
Mutta kysyit palkkatasosta… kyllä tuo palkka voisi olla realistinen, mutta ei ehkä automaatio. Olen itse tuon mainitsemasi kaltaisen tiimin esimies ja saan enemmän, mutta tein muutamia verokonehakuja tuntemiini vastaaviin ”myyntimiehiin” ja tuossa haarukassa on. Tosin ei kaikilla, pitää olla ns CV:tä ja träkkiä. Sanoisin, että enempään on hankala päästä kylmiltään, ja todennäköisempää onkin, että aloitat vähän alle. 80k€ vuodessa voin luvata satavarmaksi (lisäetuna ihan pikkiriikkisen matalampi veroaste kuin 110k€ tienaavalla). Suomessa ei ole kovin paljon ihmisiä kenellä on verotettavaa tuloa yli 120k€ (2021 verokoneessa 123.495€ tienaava oli sijalla 47443. eli kuului <0.9% koko väestöstä).
40 tykkäystä
Nyt on pakko kommentoida että melkoisen kallis elämäntyyli jos kahdeksasta tonnista käteen jäisi säännöllisesti alle 500€. Ei ole kovinkaan realistinen laskelma jos on yhtään järkeä rahankäytössä. Varmaan tuollaisiakin ihmisiä on mutta jos ei jää enempää säästöön niin ei riittäisi mikään maailman palkka.
Koska, jos tienaat 20k€ /kk, niin ei tarvitse kuin ostaa pari luksusvaatetta kuussa ja unohtaa yksi kultainen panssariketju baarin vessaan, niin eihän siitäkään mitään käteen jää…
43 tykkäystä
Ennenkuin kommentoin enempää, kysyn oletko tienannut koskaan 8 tonnia kuussa (bruttona tai nettona, kuinka vain)? Edit: meinaan minäkin koulussa ollessani haaveilin, että jos koskaan onnistun saamaan palkkaa bruttona 10.000 markkaa kuussa niin silloin kyllä on asiat hyvin, eikä koskaan mistään pula 
7 tykkäystä