Matkustan paljon ulkomailla työn puolesta, nytkin juuri olen Japanissa työmatkalla. Päivärahat ovat mukava lisä palkkaan, pienentävät vähän veroprosenttia. Kaukomatkat aikaeroineen verottavat kyllä vastapainoksi muusta, sosiaalinen elämä rajoittuu voimakkaasti työreissujen ehdoilla. Se luo hyvät mahdollisuudet mm. perhekuvioiden uudistuksiin, eli matkatyö vaatii ymmärrystä läheisiltä, ja jos ymmärrystä ei kotona riitä jatkuville kotoa poissaoloille ja aikaeroista toipumisille, voi silloin tällöin joutua vaihtamaan kotia ja puolisoa, ellei avain käykään enää kotioveen työreissulta tullessa. Vaihdoksista aiheutuu helposti kustannuksia ja vaivaa.
Matkalaukun pakkaaminen on vastenmielistä, mutta reissussa olo ei yleensä niinkään, maailman näkeminen avartaa maailmankuvaa. En olisi halukas vaihtamaan työtä kahdeksasta neljään ma-pe-toimistohommiin ja ajan tuhlaamiseen pääkaupunkiseudun aamu- ja iltapäiväruuhkissa päivittäin. Pohdiskelen kuitenkin parhaillaan aika radikaalia alan ja toimenkuvan vaihtoa, jonka myötä reissaaminen toivottavasti olennaisesti vähenee, ja olen melko varma, että aikaeroväsymystä ja matkalaukkujen pakkaamista en jää kaipaamaan, mutta ulkomailla oloa todennäköisesti kaipaan, jos suunnitelmani työnkuvan muutoksesta toteutuu suunnilleen visioimallani tavalla.
Matkustelu kiinnosti itseäni työuran alussa. Olihan maailmaa mukava nähdä. Ja ne verottomat päivärahat toki myös. ’
Sitten kun olet matkustanut tarpeeksi, se on vain raskasta ja kaikki kohteet tuntuvat samalta. Työmatkoilla arki on kuitenkin usein aika raakaa - päivät ovat pitkiä ja vapaa-aika vähäistä.
Jos olisin lapseton, voisin matkustella enemmän ja yhdistää työmatkoihin lomareissuja. Nykyään teen kaikkeni ettei tarvitse lähteä 1-2 kertaa enempää vuodessa työmatkoille. Vapaa-ajalla sen sijaan matkustan mielelläni.
Matkustin ennen koronaa käytännössä joka viikko. Koronan aikana matkustin vain ihan satunnaisesti ja nyt olen palannut melkein jo viikoittaiseen matkustamiseen. Valmistumiseni jälkeen siirryin myyntihommiin ja aloitin Suomea kiertämällä. Nuorena miehenä ulkomaanmatkustaminen kuulosti hienolta ja hakeuduin kv-myyntiin. Nyt alueena on oikeastaan koko maailma, vaikka painopiste onkin Euroopassa. Lähi-idässä ja Intiassa tulee käytyä myös säännöllisesti. Mietitään hieman homman mielekkyyttä.
Plussia:
Palkkaus on hyvä. Tienaan jo reippaasti päälle satatuhatta vuodessa. Jos teet myyntihommia, jossa kierrät maailmaa on tekemäsi kaupat todennäköisesti sen verran suuria, että työnantajakin sinulle jotain maksaa.
Päivärahat ovat verottomia, tai noh, minulla ei niitä ole, kun työnantaja ei ole suomalainen. Toisaalta näillä matkustusmäärillä on ihan jees kun ei tarvitse miettiä ruuan hintaa reissuilla vaan syö ihan just sitä mitä tekee mieli.
Itse reissut on usein kiireisiä, mutta toisaalta tutustuu eri kulttuureihin, näkee hienoja paikkoja (ja myös vähemmän hienoja, mutta kiinnostavia silti), saa maistella erilaisia ruokia ja tavata ihmisiä hyvin erilaisista lähtökohdista joiden tavat ja mielipiteet eroavat omista. Joskus jää aikaa vaikka tsekata pyramidit tai jotain.
Matkustamisesta kertyvät edut. Kyllä, tulee yliviikaroitua. On Platina-korttia lentämiseen, autonvuokraamiseen, hotelleihin sun muihin. En ilmoita verottajalle, kun lennän pisteillä jonnekin perheen kanssa, syön ruuan ennen lentoa loungessa, ajan ilmaisella vuokra-autolla pisteillä ostettuun hotelliin lomamatkalla
Elämäntapahan tästä tulee. Mikä sen mukavampaa kun istahtaa platinaloungeen perjantaina työt tehtynä. Netflix päälle, vähän naposteltavaa, vastamelukuulokkeet korville ja lempisarja Netflixistä ennen lentoa. Nautin ja rentoudun ihan hirvittävästi näistä hetkistä. Kohta kotiin.
Miinukset:
Pitkät päivät on väistämättömiä. Aamulla aikainen herätys, lento, vuokra-autolla jonnekin, palaveri, hotellille, illallinen ja sitten sähköpostit johonkin väliin.
Yleinen kuormittavuus. Paljon tulee istuttua, aikaero väsyttää ja alkoholia on koko ajan tarjolla. Saa olla tarkkana, ettei kunto romahda tai alkoholi vie miestä mennessään.
Perhe joutuu koville ja ottihan se itseäkin sydämestä, kun kolmevuotias poika itkee joka ikinen viikko, kun isi lähtee työmatkalle. Toisaalta nyt ovat jo siihen tottuneet ja videopuhelut tuoneet helpotusta yhteydenpitoon. Oli siinä myös toisaalta jotain hienoa, kun saat puhelun lapselta, että voidaanko ottaa pari erää Brawl Starsia yhdessä ja asiakkaat illallisella pitää sitä vain hienona juttuna. Lisäksi, kun olen kotona, niin olen sitten koko ajan kotona. Konttoria ei ole lähimainkaan.
Harrastusten pitää olla joustavia. Aivan turha edes kuvitella käydä tiistairasteilla tai poikien kanssa sählytreeneissä keskiviikkoisin.
En vaihtaisi peruskonttorihommiin. Niin paljon tästä kaikesta kuitenkin jää plussalle ja rahallinen korvaus on hyvä.
Kävin työkeikoilla noin kymmenen vuoden ajan noin pari kolme pitkää matkaa vuodessa. Hyviä muistoja jäi enimmäkseen mutta en ottaisi enää uusiksi. Usean viikon keikkoja ulkomailla, onneksi myös yli työajan viikonlopun matkustelusta maksettiin. Lennot olivat pitkiä, paljon yölentoja ja lähes aina economy -luokassa.
Näkihän tuossa jonkin verran maailmaa, otinkin kaiken irti vähistä vapaapäivistä turismin muodossa
Palkkaketjusta onkin tullut reissuketju. No, jos on jo palkallaan kehuskellut niin lentomaileihinhan puhe yleensä seuraavaksi siirtyy muutenkin.
Aiempaan puheenaiheeseen sen verran, että mikäli on halukas antamaan aikaansa ilmaiseksi työnantajalle (=ei vaadi ylitöistä rahaa, ei merkitse liukumasaldoja eikä varsinkaan pidä 1:1 “korvauksia” pois) on melkoinen tuhlari. Ainahan toki voi uskotella itselleen tienaavansa niin hyvin ettei ylityökorvauksilla ole merkitystä tai jopa olevansa työnantajalleen tai vaikutuspiirilleen niin korvaamaton että vähintään koko teollisuuden/vast ala kaatuisi jos lähtisi viittä yli neljä kotiin, mutta totuus on, että lahjoitat työpanostasi ilmaiseksi työnantajallesi. Hän tietää sen kyllä, ottaa sen vastaan ja vaatii aina lisää. Lopulta olet YT:ssa ihan samalla viivalla kuin se laiskempi pertti perusinssi ja saat kenkää.
Elämä on liian lyhyt moiseen pelleilyyn. Valitse viisaammin.
Jos joku on oikeasti tyytyväinen kokonaiskorvaukseen ja sen eteen tehtävään työmäärään on sitä ulkopuolelta vaikea lähtea arvostelemaan tai tuomitsemaan. Harva asiantuntija on työnantajan pompotettavissa vaan lähinnä kuvio on toisinpäin. Töitä kyllä riittää muuallakin ja niistä valitaan itselle mieluinen.
Jos siinä sinulle mieluisimmassa ei työajat lasketakaan samalla tarkkuudella kun paperitehtaalla ei ainoa saatika paras ole vaihtaa maisemaa. Oma kokemus on että näitä tunteja joustetaan useamminkin reilusti alas eikä ylös.
Onko täällä TEHY:läisiä tai muutoin asiasta perillä olevia. Kuulemma HYVTES:n alaisilla työntekijöillä nyt siis palkka nousee vain tuon 2,2%. Mitä ihmettä nuo “järjestelyerä”, “HVA:den ja kunta-alan palkkauksen kehitysohjelma” sekä “sote-sopimuksen oma lisäpalkkaohjelma” oikein tarkoittaa? Milla-Riikka kovaan ääneen änkytti tv:ssä ettei ole mitään harmonisaatiorahaa…mitä nuo sitten ovat, jos ei ne kerta ole ainakaan kaikille maksettavaa rahaa?
Ei tainneet tehyn neuvottelijat iha ymmärtää minkälaisen sopimuksen allekirjoittivat. Täysin käsittämätöntä, että tehy mainostaa tuollaisia korotuksia kun todellisuus on, että lähes kaikki sosiaaliterveys alalla kunnallisella tulevat saamaan tuon yleisindeksikorotuksen. Lopuista korotuksista neuvotellaan työnantajan kanssa eli tuskin on nousemassa tuosta hirveästi ja noiden taulukoiden mukaisia prosentteja on turha edes haaveilla… Hieman sylettää kyllä
Nuo ovat niin suhteellisia. Mä saan vuodesta (onko optioita) riippuen 85-130k€ vuodessa tuotepäällikön töistä.
En saa korvausta ylitöistä, mutta nykyisin niitä on sentään suht harvoin (ja joustoa toiseenkin suuntaan).
Matkustuksesta ei tule erillisiä korvauksia, mutta nykyisin aikataulut saa ainakin suht joustaviksi eikä niitä ole liikaa.
Merkittävää palkankorotusta ei ole tullut yli viiteen vuoteen vaikka vastuut vaan lisääntyy. Tuo ärsyttää tosi paljon.
Toisaalta kun olen kattellut, muualla saisi merkittävästi vähemmän samoista töistä eikä ratkaistavat ongelmat ole yhtä mielenkiintoisia. Moni juttu näyttää siltä että pitäisi mennä muualle, mutta kannattaako oikeasti? Kokonaisuus sitten kai lopulta ratkaisee…
Nyt palkka nousee 4600->4715.
Tilanne omien yritysten tilanteesta:
Turvallisuusala: en ole ikinä ollut aktiivinen. Tämän vuoden laskutus tulee olemaan 2000-3000. Välillä miettinyt pitäisikö panostaa tähän mutta en taida jaksaa. Työajat yleensä huonot ,työ ei miellytä ja laskutus huono.
Autokauppa: projekti etenee hitaasti. Tavoitteena olisi saada hommat rullaamaan ennen elokuuta. Tavoitteena olisi nostaa osinkoa +5k/vuosi 2-3vuoden päästä.
Samaa mieltä - on paljon erilaisia ympäristöjä ja työtehtäviä, mutta ainakin omissa tehtävissä tulee ajoittain vastaan tehtäviä, joihin se perus 7,5 h ei ihan riitä tai sitten on muuten vaan mukavampi hoitaa kerralla kuntoon. Siinä vaiheessa, kun ei jaksa paria tuntia silloin tällöin joustaa, alkaa kiinnostus olla sillä tasolla että itse harkitsisin työpaikan vaihtoa vaikkei se työ maailman tärkein asia ole. Ei siinä nähdäkseni ole tyhmyydestä kyse vaan kivoja hommia fiksujen ihmisten kanssa on yleensä mukava tehdä, varsinkin, jos arvot kohtaa työnantajan kanssa. Välillä ei eroa olennaisesti siitä kun unohtuu näpräämän fillarin tai inderesin foorumin kanssa muutamaksi ylimääräiseksi tunniksi mutta nyt sattuu vaan olemaan työpaikalla. Toki tunnit tulee pysyä järkevinä ja joustoa pitää olla kahteen suuntaan eikä esimerkiksi nyt kesällä tule itse tehtyä kun ihan minimit.
Ei siinä tosiaan ainakaan omalla alalla asiantuntijana mistään panttivankitilanteesta tai edes vastakkainasetteluista ole kyse. Tänäkin keväänä on tullut jo kolme pyyntöä keskustella muista työmahdollisuuksista, ja työnantaja kyllä sen arvaa. Harkitsen niitä sitten kun on tärkeämpiä syitä kuin pari ylityötuntia siellä täällä. Kaikissa paikoissa ja työyhteisöissä on omat puutteensa ja keksin samantien kymmeniä paljon huonompia piirteitä.
Arvostan kyllä myös ihmisiä, jotka pitää rajoistaan tiukasti kiinni, siihen on oikeus. Moni heistä joita on uran varrella tullut vastaan on tehnyt muutenkin vaikutuksen ja edustanut kollegoiden parhaimmistoa. Muistaa vaan että jollekin saattaa sopia toinen tapa ilman että on sen enempää oikeassa tai väärässä.
Varhaiskasvatuksen opettaja Pohjois-Pohjanmaalla julkisella puolella.
Palkka 2462€ nousi keväällä 2022 (omien) lakkoilujen myötä 2511€.
Teollisuusliiton yms. reppuselässä ratsastaminen nosti palkkaa nyt 1.6.2023 alkaen 2620€.
Täydet kaksi kokemuslisää, 5 ja 10 vuotta, 200€.
Esimerkkiruokailu noin 50€/kk sekä Smartum 220€/vuosi.
Laskisin myös etuihin työterveyshuollon…joka tosin omalla työnantajalla supistuu vuosi vuodelta.
Helsingin kaupunki tällä viikolla korotti reilusti varhaiskasvatuksen opettajien palkkoja. Lähes 200€ korotus ja nyt saavat 2900€+lisät. Muiden pk-seudun kuntien tultava mukaan korotuksiin tai tekijät karkaa Helsinkiin.
Hs uutisoi juuri pari päivää sitten, että Vantaa korotti yli 100 euroa enemmän varhaiskasvatuksen palkkoja ja asiantuntija povaa työntekijöiden karkaamista Helsingistä.
“Vantaalla pätevän varhaiskasvatuksen opettajan palkka on elokuussa 3 049 euroa eli järjestelyerän, yleiskorotuksen ja Vantaan näiden päälle lisäämien rahojen takia se nousee 300 eurolla.” Toivottavasti linkki toimii . Ei oo tullut aiemmin foorumille kirjoiteltua.
Pitää kai se itekki kirjottaa ku 1.9 tulee hurja korotus yksityiselle sosiaalialallekkin.
Palkka nousee 2699.42€ ->2855.99€ viiden vuoden kokemuslisillä.
Tuohon toki tulee päälle haittalisät.
Tänävuonna keskiarvo kuukausipalkka ollut 3700e.
Kappas. Kuuntelin keskustelua toisella korvalla ja tietty ymmärsin väärin. Hyvä että palkat alalla nousussa. Itse isänä haluan että kun vien sen kaikkein tärkeimmän ihmisen vieraiden ihmisten hoidettavaksi, on siellä hyvin motivoituneita ja ammattitaitoisia työntekijöitä joille maksetaan työn tärkeyden mukainen korvaus.
Hain key account managerin paikkaa. Pyyntö 5300e. Onko teidän mielestä ok? En ole tuota totteliä käyttänyt aikaisemmin mutta kuitenkin ollut alalla pitkään
. Ei oo tullut aiemmin foorumille kirjoiteltua.