Mutta mitä informaatioarvoa tähän keskusteluun tuo se, mikä veroprosentti kenelläkin YKSILÖLLÄ on? Tähän vaikuttaa myös asuinpaikkakunta ja kirkollisvero noiden vähennysten lisäksi. Paljon hedelmällisempää on puhua yleisellä tasolla veroprosentista tietyllä tulotasolla.
9 tykkäystä
Päivitetään sen verran että palkka on nyt 5800€/kk + työsuhdeauto.
27 tykkäystä
Ymmärrän mitä yrität sanoa, ja olen edelleen eri mieltä kanssasi.
10 tykkäystä
Ei kannata Ziibran kanssa vääntää, kun ei se vaan ymmärrä. Hän taitaa olla näitä, jotka ostaa kaupasta tavaraa ihan vaan sen takia että se on alennuksessa, koska silloinhan säästää rahaa.
Itselle on kovin vaikea ymmärtää miten käteen jää silloin enemmän, jos maksan vuodessa esimerkiksi 10.000€ työmatkoihin liittyviä kuluja ja näistä saan sitten verotuksessa osan takaisin vs. se, että työmatkakuluihin ei kuluisi euroakaan (eikä edes aikaa).
23 tykkäystä
Laitetaas päivitys, viimeksi varmaan joskus vuosi sitten laittanut.
Nousujohteista osaamisen kehitystä, vastuunottoa ja palkkakehitystä yhtäjaksoisesti yli 12v IT-alalla. Sitä edeltävä historia ei yhtä nousujohteista.
Nyt palkka koostuu monista muuttuvista eristä, joiden maksuaikataulutkin aika vaihtelevia, ja voi periaatteessa dropata nykytasosta paljonkin tilanteen muuttuessa, eli mikään ei ole varmaa.
Kuitenkin nyt tässä jonkun aikaa on oltu sellaisessa vauhdissa, mikä vastaisi vuodessa 227t€ brutto.
Jonkun verran tuolta tasolta varmaan lähitulevaisuudessa kyllä tullaan alaspäin, jos en onnistu tekemään riittäviä peliliikkeitä. Tähän asti on aina keksitty jotakin.
Edit: tajusin juuri, että vuodessa on noin 227 työpäivää, eli päiväpalkka on aika pyöreä luku.
18 tykkäystä
Sitä pitänee kysyä @Sfinski :ltä, joka juuri tuon yksilön käteen jäävää rahaa kysyi. Itseäni puolestaan kiinnostaisi nimenomaan isossa kuvassa toteutuneet veroprosentit, eikä nuo taulukoiden mukaiset. Eli haluaisin esim. tietää, kuinka moni 127k€/v tienaava maksaa oikeasti veroja tuon 43k€, kuinka moni vähemmän (ja kuinka paljon vähemmän). Eli toteutuneita veroprosentteja kussakin tuloluokassa kaipaisin, sellaista taulukkoa/tietoa ei taida olla missään saatavilla? Miksiköhän ei(jos ei)?
Mitä tuo “palkasta käteen jäävä raha” sinusta tarkoittaa? Voihan tosiaan olla, että olen itse väärässä ja nyt on oppimisen paikka 
Edit: Pikaisella googletuksella kyllä näyttäisi, että “käteen jäävä raha” tarkoittaa sitä mitä uskoin tarkoittavan: nettotuloa (=brutto-verot ja veroluontoiset maksut).
@Sfinski voinee vielä itse selventää, tarkoititko siis toteutunutta nettotuloa?
1 tykkäys
Ei voi yleistää, se ei kyllä aina ole näin. Olen seurannut läheltä kymmeniä vuosia usempaa alan ammattilaista. Jos on ambulanssissa esim. koko yön, niin ainakin Helsingissä ei tarvitse nukkua koko yönä. Se on vaan menoa koko ajan. Komennukset vaihtelevat vuoroittain ja vuoronkin sisällä. Pääsääntöisesti ensimmäinen vuorokausi menee toipuessa. Toki paikkakuntaisia ja vuorokohtaisia eroja on.
5 tykkäystä
Sinun logiikallasi “käteen jäävä osuus” on hyvin vaikea laskea, koska esim. (todelliset) matkakulut vaihtelevat ja poikkeavat usein aika paljon verovähennyksenä saatavasta summasta. Joku kulkee 9L/100km kuluttavalla autolla ja joku pienellä sähköautolla. Mokemmat sai viime vuonna 30c/km matkakuluvähennyksiä (jos lasketaan oman auton käytön mukaan). Tulisiko tällöin “käteen jäävä osuus” laskea eurolleen noista todellisista matkakuluista ja vähentää se bruttopalkasta, vai miten tuo “käteen jäävä raha” lasketaan/ilmoitetaan?
4 tykkäystä
En usko, että “käteen jäävä” on mikään virallinen termi, mutta voidaan tietenkin sopia, että se tarkoittaa nettotuloa jos tuossa jonkun pitää olla oikeassa. Mielestäni se voi tarkoittaa montaakin asiaa eri yhteyksissä.
Jos vertaillaan vaikkapa työpaikkaa asuinpaikkakunnalla ja 150km päässä. Kauempana on tietysti paljon parempi palkka. Kyllähän tässä pitää laskea paljonko enemmän sieltä kauempaa jäisi käteen. Eli pitää laskea autoilun kustannukset ja miettiä onko sen jälkeen käteen jäävä erotus tarpeeksi iso korvaamaan sitä aikaa ja vaivaa, jonka päivittäinen matkustaminen aiheuttaa.
7 tykkäystä
@Ensihoitsu n kertoma erikoistuvien lääkärien palkoista on kyllä ihan totisinta totta kun puhutaan nimenomaan sairaalassa työskentelevistä erikoistuvista. Tk homma ihan eri asia kun mennään maaseudulle. Ja hyvä niin. Sairaalassa erikoistuvan lääkärin duuni on melkoisen suklaista hommaa verrattuna pirusti hommia tekevään tk-lääkäriin nähden.
Lisäksi tuo väittämäsi että ”kaikilla 110-130ke vuositulot” on ihan paskapuhetta. Ei nyt yritetä luoda jotain kuvaa että kaikki lääkärit kylpevät euroissa kun se ei pidä paikkaansa. Järjestäin kun katsoo työpaikkailmoituksia, niin tk-lääkärien palkat pyörivät 5000-10 000e/kk välillä riippuen sijainnista. Yksittäisiä diilejä voi saada periferiasta paremmillakin palkoilla. Yksityisten ja vuokrafirmojen hommat sitten erikseen, nämä ovat siis työsuhteessa hyvinvointialueeseen.
T: lääkäri
38 tykkäystä
En sano, etteikö sellaisiakin insinöörin hommia olisi jossa palkka/stressi kohtaisi, mutta läheltä tuttavien urakehitystä seuranneena ei ns. johtajatyyppiä oleville olen suositellut ensihoitajaa/poliisia/sairaanhoitajaa insinööriuran sijaan. Reaaliteetti on, että rivi-insinöörinä esim. suunnittelussa palkka jää alle 4000e vielä 5-10v kokemuksellakin, realistinen aloituspalkka on 3000e luokkaa ja yllättävän iso osa ei ikinä edes insinöörin töitä saa. Nämä lähtee usein jatko-opiskelemaan tai tekee toisen alan töitä, jolloin vastavalmistuneiden työllisyystilastot ei todellisuutta kuvasta. Esim. bioteknologia on Aallon vaikeimpia aloja päästä sisään, ja 50% opiskelijoista on valmistumisen jälkeen jonkin sortin iki-yliopistolaisia joko tohtorikoulutettavana jolla paperit ei tule ulos, toisen alan opiskelijana tai tutkimusassistenttina tms. koska parempi näin kuin työttömänä. Lopuista 10% tekee koulutusta vastaavia töitä, ja 40% on onnistunut saamaan jonkin sortin ohjelmointityön sivuaineen opintojen tai muun kautta.
Metallipuolen ammattikoulun puolella aivan sama tilanne. Kävin aikoinaan kaksoistutkinnon, 20 luokkakaverista 5:llä riitti osaaminen siihen, että joku oli siitä valmis maksamaan. Lopuista tuli baarimikkoja jne. Ne kenellä osaaminen riitti työllistymiseen oli näitä vapaa-ajan autonrassaajia. Työ teollisuuden asennushommissa on moninkertaisesti poliisia/palomiestä vaarallisempaa.
Sairaanhoitaja on kuitenkin lähtökohtaisesti työ, jonka suurin osa valmistuvista voi realistisesti saada ja kykenee sitä tekemään.
Toki itsellä IT-alalla alkukynnyksen ylityksen jälkeen kokonaisuus on suhteellisen tasapainossa johtuen hyvin suureksi osaksi työn joustavasta luonteesta. Omat asiat on helppo hoitaa, töihin voi mennä ja tulla käytännössä miten haluaa. Palkka jää lääkärinä olevan puolison palkasta 20%, mutta toisaalta hän ei työpäivän aikana paljon omia asioita voi hoitaa ja töihin pitää mennä kun vuoro on. Isomman kaupungin päivystys(kuten myös tk) vastaa nykyjään reaaliteettina ravintolakokin lauantai-iltaa. Töihin ei voi mennä puolilatautuneena, vaan vireystaso pitää työpäivänä olla aina ns. pelipäivää vastaava. Lopputuloksena rekrytointivaltti nuorisolle on hyvällä palkalla 80% työaika kun kunto ei tahdo tuolla tahdilla kestää 100%. Sama työhän siinä tulee lopulta käytännössä tehtyä ja kokonaisuudessaan samalla palkalla kuin ennen vanhaan 100% työajalla rauhallisempaan tahtiin.
6 tykkäystä
Näin juuri. Ai jos tilaan kotitaloustöitä ja kattorempan ja saan tästä veronvähennyksiä niin ne pitäisi nyt huomioida jossain nettopalkkavertailussa… Tai jos ajan töihin 50km suunta
( Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut) vs se että teen etätöitä. Noissa laskelmissa ei pitäisi kyllä oman näkemykseni mukaan ottaa mitään tällaista huomioon joka liittyy ihan yksilön omiin valintoihin.
Itse ainakin jos lasken käteenjäävää osuutta niin sen saa ihan veroprosenttilaskurilla. Pidän kaiken muun verovähennettävän ihan omanaan koska ne muuttuvat ihan omien elämäntilanteiden mukaan. Lisäksi moni verovähennys kohdistuu ansioihin/pääomatuloihin takautuvasti ja sen (palautuksen) saa käyttöönsä vasta seuraavana vuonna.
Vähän sama kun miettisi että paljonko porukka maksaa veroja millin osakemyynneistä (voitto). Toinen maksaa 34% ja toinen ei mitään kun tehnyt 2milliä turskaa muutama vuosi sitten.
4 tykkäystä
Isossa kuvassa mielestäni kyllä. Ja miksei yksilönkin kohdalla.
Perustelut: Suurituloisilla on enemmän mahdollisuuksia “käyttää” verovähennyksiä (useammalla omistusasunto johon kertyy korjaustöitä ja on mahdollisuus hyödyntää työhuone-etua, on varaa ostaa siivoustöitä, työmatkat lienevät pidempiä jne.) kuin pienituloisilla ja väitän, että näin myös todellisuudessa tapahtuu. Tarkoittaa sitä, ettei todellinen/toteutunut veroprogressio ole niin jyrkkä kuin mitä nuo teoreettiset taulukot antavat ymmärtää.
On turha katsoa taulukosta mitä ihmiselle “jää käteen” vaikkapa 100k€ tuloilla, jos todellisuudessa “käteen jäävä” osuus on valtaosalla tuossa tuloluokassa isompi kuin taulukoitu summa.
En siis ota siihen kantaa onko tuo oikeudenmukaista vai ei, mutta hyvä olisi tietää todellinen veroprogressio vs. teoreettinen. Todellisia/toteutuneita ei jostain syystä oikein julkaista.
3 tykkäystä
Noissa on aika alhaiset rajat ja pääosa tuskin saa esim matkakorvauksia. Toki täysimittainen kotitalousvähennys tuossa tuloluokassa jossa itsekin olen laskee verorasitusta vajaat 2 prosenttia mutta sekin vaatii yritystä.
2021 maksoin vähän yli 100% ansiotuloistani veroa joka on varmaan tavoitetila ( kiitos optioverotuksen ). 2022 verot ja pakolliset maksut olivat vain 40% massiivisten vähennysten jälkeen mutta silti enemmän kuin mediaani ansiotulot bruttona.
Tuo tuloluokka on niin pieni että oli veroprosentti mikä vain se ei dramaattisesti vaikuta valtiontalouteen.
Oikeasti varakkaat eivät ansiotuloja saa - kovin paljoa ainakaan.
1 tykkäys
Kotisiivouksen vähennys veroista on 60% hinnasta.
Nettohinta siis vaikkapa vähennyksien jälkeen 60€ ja listahinta 150€.
Kuinkahan moni meistä on valmis maksamaan kodin siivouksesta tuon isomman hinnan? Kyllä itse ainakin katselen tuota nettohintaa tällaisia palveluita ostaessa.
6 tykkäystä
En ymmärrä mihin tutkimukseen perustuvat tiedot, että tuo vähennys ei nosta kysyntää ( mutta näin lehtijutuissa on väitetty). 40% vähennyksellä siirryimme käyttämään siivousta ja toki 60% ei haittaa, mutta jos se lähtisi pois alkaisi itse siivoaminen koska siitä saisi paljon enemmän käteen kuin omasta työstä riistoverotuksen jälkeen.
Toki jos siivousfirma laskee hintaansa 40 - 60% on lopputulos varmaan sama mutta jotenkin luulen että sillä ei saa enää työntekijöitä.
7 tykkäystä
No sähän voit ottaa duunin vaikka ivalosta niin saat paljon vähennettävää kun reissaaminen sinne on ilmaista tai palkkaat siivoojan kotiisi niin saat maksimiverohyödyn kun se tekee auvoiseksi elämän.
Mielestäni noilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Ihmiset ostaa palveluita tarpeeseen, tai helpottaakseen omaa työtaakkaa jos siihen on tarvetta, rahallista mahdollisuutta yms. Veikkaan että kovin moni ei valitse työpaikkaansa työmatkakuluvähennyksen perusteella. Monesti puolet siitä verohyödystä maksetaan kuitenkin itse.
Täytyy sanoa että en kyllä ymmärrä pointtiasi ollenkaan.
Tai ala tekemään vaikka 4 päiväistä työviikko tai meet johonkin Vuokratyöfirmaan tekemään vaikka 2pvä viikossa. Sulla tippuu silloin verot tehokkaasti. Olisi verotehokasta👍
4 tykkäystä
Mielestäni ihan hyvä pointti, en tosin usko että paperikoneen hoitajaksi pääsee 2 viikon koulutuksella - aika kalliit vehkeet on vastuulla. Tää palkan suuruus ja siitä vatvominen on mielenkiintoinen keskustelunaihe. Toivottavasti opinahjoon mennään sen mukaan, mikä ala kiinnostaa, ei sen mukaan mitä siitä saa palkkaa. Palkkataso on tiedossa, kun mennään opiskelemaan, joten on vähän hassua jälkikäteen valittaa palkan mataluutta, ellei se ole huomattavasti matalampi kuin kollegalla. Olen samaa mieltä tuosta AMK palkkauksesta, palkkojen pitäisi olla lähempänä toisiaan. On kuitenkin esimerkkejä yksityiseltä puolelta lähihoitajista joilla palkka on 4000 € kk. Eli asian ydin on palkan maksaja, jos olet yksityisellä puolella myynti-insinöörinä, saat enemmän palkkaa kun julkisella sairaanhoitajana. Palkkasi on kuitenkin vain osa työtä ja olen melko lailla varma, että et mennyt opiskelemaan palkan vuoksi. Itse vaihdoin hyvän palkkakehityksen mahdollistavan MMM- koulutuksen loppumetreillä puusepän yrittäjyyteen 0-koulutuksella, niin paljon se kiinnostus siihen suuntaan veti. No pohjaa oli lapsuudesta saakka, mutta kuitenkin laihat tienistit pitkäksi ajaksi.
3 tykkäystä
Politiikka-ketjun alkupäässä oli mielenkiintoista keskustelua siitä, että miksi työntekijän pitää raataa työnantajan hyväksi, jos palkka on paska suhteessa työn kuormittavuuteen, haastavuuteen jne. Miksi rehkiä mitenkään erityisesti, kun kerran työnantaja ei ole valmis palkitsemaan kunnolla tehdystä työstä? Tämä keskustelu herätti ajatuksia.
Nyt työntekijöiden palkat ovat alentuneet ostovoimaltaan luokkaa 15 %. Tämä kertoo siitä, että inflaatio on jokseenkin tehokkaasti saatu siirrettyä lopputuotteiden hintaan. Ostovoima on nyt reaalisesti 2009 tasolla eli 14 vuotta otettiin yhtäkkiä takapakkia, ja inflaatio jatkuu voimakkaana edelleen. Monet yritykset käärivät poikkeuksellisia voittoja juuri nyt.
Työntekijöiden palkat ovat nousseet keskimäärin ehkä 2-3 %. Tämäkin liittojen pakottamina. En usko kovinkaan monen työnantajan rientäneen ilmoittamaan työntekijöille, että nyt kuulkaas palkka nousee inflaation myötä 15 - 20 %, sillä haluamme maksaa saman mitä ennenkin.
Miksei siis työntekijä voisi vähentää työpanostaan sen 10 - 15 %, koska silloinhan palkka vastaa jälleen työtehtävää - olettaen sen olleen aiemmin linjassa. Tiedostan, että tämä on puhdas työntekijän näkökulma asiaan. Pointti on kuitenkin mielestäni ihan validi. Enkä siis kehota ketään laiskottelemaan, mutta ajatuksen tasolla miksi raataa entiseen malliin huonommalla liksalla?
18 tykkäystä
Erittäin hyvä näkökulma ja olen kanssasi tästä täysin samaa mieltä. En myöskään usko siihen, että paikallinen sopiminen edistäisi työntekijöiden asemaa vaan päin vastoin. Neuvotteluvoiman heikentyessä työnantajasektori sanelee palkat, joista vain harvalukuinen joukko kykenee neuvottelemaan. Tällä porukalla tarkoitan huippuosaajia ja niitä ammattiryhmiä, joiden työvoiman tarve on suuri. Työnantajan tavoitteena on lähtökohtaisesti maksaa mahdollisimman pientä palkkaa ja työntekijän tavoitteena saada mahdollisimman suurta. Näin ollen paikallisen sopimisen myötä palkkakompromissi jäänee laihaksi lohduksi työntekijäosapuolelle.
Ainoa keino taistella inflaatiota vastaan ja nauttia kohtuullisesta elämästä on kouluttautua mahdollisimman korkealle, luoda uraa ja kehittyä rautaiseksi ammattilaiseksi neuvotteluvivun saavuttamiseksi. Työnantajat eivät tee hyväntekeväisyyttä eikä työntekijöidenkään tule luovuttaa työvoimaa puoli-ilmaiseksi.
9 tykkäystä