Kuulostaa osin valitettavan tutulta. Ja palkkataso alkaa olla niin jälkeenjäänyt suhteessa moneen muuhun lafkaan, että uusia työntekijöitä saadaan kohta enää Pakistanista, Intiasta, Kiinasta, Iranista jne. Nytkin jo joku 12-13% porukasta on ei-suomalaista alkuperää. On siinä supolla hommaa taustojen selvittelyssä…
6 tykkäystä
Osalle tämä varmaan ja tuttua tietoa. Itselle selvisi oikeastaan ihan vahingossa toista asiaa googlettelemalla, että henkilöstörahastolaki muuttui tänä keväänä. Omasta mielestä mielenkiintoisin (ja itselle ajankohtainen) muutos on tämä 47 §:
Sitaatti
Jos työntekijä siirtyy työsuhteen päätyttyä sellaisen työnantajan palvelukseen, jonka yhteydessä toimii henkilöstörahasto, hänen rahasto-osuutensa voidaan työntekijän pyynnöstä suorittamisen sijasta siirtää uuteen henkilöstörahastoon. Siirron edellytyksenä on, että pyyntö siirrosta on tehty ennen työsuhteen päättymistä seuraavaa arvonmäärityspäivää ja molempien henkilöstörahastojen hallitukset hyväksyvät siirron. Rahasto-osuuden siirron on tapahduttava neljän kuukauden kuluessa seuraavasta arvonmäärityspäivästä luettuna siitä, kun jäsen on esittänyt siirtoa koskevan pyyntönsä.
Sitaatti
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2023/20230229
Eli vaatii toki, että entisen ja nykyisen työpaikan henkilöstörahaston hallitus ovat hyväksyneet käytänteen, että rahasto-osuus voidaan siirtää / vastaanottaa. Kyselin asiasta ja omalla kohdalla entisessä ja nykyisessä firmassa henkilöstörahaston hallitus päättää asiasta tänä syksynä. Toivottavasti mahdollistavat siirron, koska itsellä usemman vuoden palkkiot rahastoitu ja mielellään välttäisin verot tässä kohtaa.
Ehkä tästä tiedosta iloa jollekin.
Jottei mene ihan off-topic, niin vaihdoin itse vastikään sähkösuunnittelun projektipäällikön hommista softafirmaan myyntitehtäviin. Palkka nousi 3900€/kk->4000€/kk (peruspalkka) +1000€/kk (keskimääräinen kannustinpalkkio). Kannustinpalkkion saaminen toki vaatii, että myynti vetää, mutta kollegat ovat aiempina vuosina joka kerta saaneet keskimäärin tuon n. 25% lisää peruskuukausipalkan päälle. Ikää 27v ja DI:n paperit.
Lähdetään tästä kasvattamaan myyntikokemusta ja palkkaa sen myötä.
Lisäksi, aiemmille ketjussa TATE/ARK/RAK alasta keskustelua käyneille: kaiki on mahdollista ja ei kannata jumittua ajatukseen, että inssin (AMK/DI) papereilla olisi jotenkin tuomittu vain tieynlaisiin tehtäviin. Itselle ei enää oikein suunnittelu maistunut ja näytti siltä, että ura-/palkkakehitys ei olisi kovin hääppöinen niissä hommissa. Joten päätin lähteä kokeilemaan jotain täysin uutta. Toistaiseksi nauttinut oikeinkin paljon.
Kiitos niille, jotka tässä ketjussa viime vuonna antoivat hyviä vinkkejä ja kannustivat hakemaan uusia tehtäviä.
32 tykkäystä
Olikos täällä asfalttihenkilöitä? Ihan mielenkiinnosta, kun olen seuraillut heidän työskentelyään, niin miten palkkaus eri tehtävänkuvissa menee? Onko esimerkiksi sillä porukalla, joka tekee asfalttipohjia, höylää ja jyrää murskeita, eri palkka kuin seuraavalla porukalla, joka tulee levittämään massaa? Entäpä kun vanhaa asfalttia rouhitaan, onko rouhintakonetyöryhmällä taas eri palkka kuin kahdella edellisellä työryhmällä? Sen verran olen toki vahingossakin saanut tietooni, että koneenkuljettajan palkka eroaa lapio- ja kolamiehestä. Ovatko alan palkat yleisesti ottaen neuvoteltavia ja kokemukseen perustuvia vai suoraan taulukosta?
10 tykkäystä
Podcast sarjassa pohditaan miten älykkyys vaikuttaa työelämään ja tulotasoon → https://twitter.com/JuhaHaanpera/status/1699489018348446034
Älykkyys ja palkka kytkeytyvät tutkimuksien mukaan vahvasti toisiinsa tiettyyn tulotasoon saakka. Mitä paremmin ihminen menestyy älykkyystesteissä, sitä enemmän hän yleensä tienaa. Kytkös on erityisen vahva noin 20 000 euron ja alle 60 000 euron välisissä tuloluokissa.
Jäin pohtimaan miten yli 50-vuotiaat saadaan pidettyä mukana työelämässä erityisesti kiivastempoisilla aloilla, kuten teknologiasektorilla ja ohjelmistoalalla, jossa kehitys nopeutuu joka vuosi ja vaatimustaso työn tekemiselle kasvaa? Mielestäni jatkuva kouluttautuminen ja monipuolinen työssä kehittyminen läpi työelämän on ensiarvoisen tärkeää, että työurat saadaan venytettyä mahdollisimman lähelle eläkeikää.
Psykologian professori Jokelan mukaan ihmisen kognitiiviset kyvyt ovat huipussaan 20–30-vuotiaana. Sen jälkeen kyse on vain siitä, miten hidasta laskua saa aikaan. Parasta lääkettä tähän ovat terveelliset elämäntavat, kuten liikunta ja hyvä ravinto. Mikäli ihmisen kognitiiviset taidot ovat terävimmillään 20–30-vuotiaana, onko esimerkiksi elinkeinoelämän ja politiikan ikäjakauma täysin väärä? Pitäisikö nuoret päästää irti? Jokelan mukaan ajatus on houkutteleva. Vastaus riippuu työtehtävästä. ”Jos on tehtävä, jossa monet asiat vaativat päättelyä, asioiden yhdistämistä, abstraktia taitoa, niin ehkä olisi hyvä olla ihmisiä, joiden päättelykyky toimii nopeasti.”
9 tykkäystä
Kai se on kiinni siitä minkä alan valitsee ja onko kunnianhimoinen. Kyllä fiksu pärjää siinä mielessä paremmin että saa koulun vietyä loppuun. Kyllä raja tulee monelle vastaan ammattikoulun jälkeen. Johtuuko se älykkyydestä? Ei välttämättä mutta kyllä varmasti vaikuttaa asiaan. Sanoisin että menestymiseen tarvitaan osaamista, sosiaaliset taidot ja kunnianhimoa. Melko usein ensimmäinen puuttuu ja sitä ei ole riittävästi.
2 tykkäystä
Epäilen että ihmiskunnan kaikkein älykkäimmät yksilöt älyää olla juoksematta rahan perässä ja siksi tilastoista tulee mitä tulee.
35 tykkäystä
Mikäli ihmisen kognitiiviset taidot ovat terävimmillään 20–30-vuotiaana, onko esimerkiksi elinkeinoelämän ja politiikan ikäjakauma täysin väärä?
Ei ole ainakaan yrityksistä puhuttaessa. Valmista osaamista haetaan, koska perehdyttäminen tulee yrityksille kalliiksi ja lisää kokemusta saanut tekijä katoaa yleensä melko pian muualle.
Kognitiivinen ketteryys on eri asia kuin kokonaisuorituskyky tehtävässä n. Työtaidot, myös sosiaaliset, karttuvat iän mukana. Harva tehtävä on suoranaisesti mikään älykkyyspähkinä edes teknisesti vaativimmissa projekteissa.
Täsmäkokemus vastaavista projekteista, kokonaisuuksien hallinta, motivaatio, jalat maassa ote tekemiseen ja ryhmätyötaidot ovat mielestäni ne valmiudet joita työnantajat ainakin Suomessa ja it-alalla yrittävät haalia markkinoilta. Noista haetuista ominaisuuksista vähemmän kokemusta omaava nuori voi helposti osoittaa jotakin ainakin motivaation ja asenteen suhteen.
Olen työskennellyt Suomessa it-alan tehtävissä vuosikymmeniä, ollut rekrytoinneissa haastateltavana ja joskus myös haastattelijana.
10 tykkäystä
Olen alakoulun luokanopettaja. Perusbrutto 24 -opetustunnin perusteella on n. 2900€. Ylituntien ansiosta palkkani on tällä hetkellä n. 3200€/kk brutto. Vuoden opiskelulla saisi hilattua palkkaa muutaman satasen paremmaksi ilman töiden lisääntymistä, kun yläkoulussa opetettavan aineen opettajan pätevyydestä saa automaatiolla +400€/kk jos en väärin muista.
Virkaa tässä tavoitellaan seuraavaksi. Määräaikaisena kesät on nyt turhauttavia kun työkkäri kutsuu viranhaltijan palatessa kesäkeskeytyksen ajaksi töihin.
Työt ovat toisinaan erittäin raskaita ja erittäin v-mäisiä. Toisaalta työpäivä ei ole koskaan tylsä ja aika lentää kuin siivillä. Työ on monipuolista kun opettajan lisäksi oikeasti pitää olla myös psykologi, sosiaalityöntekijä ja erotuomari, jonka kanssa lapset voivat puida murheitaan, jotta he voivat keskittyä opiskeluun.
57 tykkäystä
Nuoruudessa parivuotta tuli tehtyä ja kokemuksen mukaan maksettiin… ai että niitä nettotuloja. 20-vuotiaana melkein lääkärin palkoilla vaikkakin työtunteja tein ”aika” paljon. 
ja siihen aikaan sai olla ilman paitaa ja kypäriä, sai kivan rusketuksen ja naiset tykkäsi. 
5 tykkäystä
No juu, tosin kun sellaisena +25C hellepäivänä asfalttikentän lämpötila kuumaa massaa levittävine koneineen voi yltää saunan lämpötiloihin, niin antamasi kuva voi osaltaan olla hieman turhan romanttinen. Siellähän usein painetaan pitkää päivää. Lämpötiloista tosin taisi saada lisää lakisääteistä taukoa.
5 tykkäystä
Välistä tein pohjia/reunakivetystä/jyräystä/kola/lapio ja asemallakin tuli oltua, levittäjää en ajanu mutta niin oli mukavasti vaihtelua. Ihan mukavat muistot ja silloiseen hetkeen oli sopiva työ, meinaatko hakia asfalttihommiin?
Siihen aikaan ne tauot juotiin kylmää ”smurffi limppaa”, ainakin välistä. 
1 tykkäys
Parin vuoden jälkeen päivitystä. Firman sisällä vaihtui työmaa koululaisajoihin ja samalla lisätuntien myötä kuukausipalkka nousee. Nyt viikkotunnit 40-42 ja palkka ~3200€/kk. Erityisesti tykkään koululaisten kanssa synkkaavista lomista/lomautuksista joita siis riittää vuodessa sen reilun kolmen kuukauden edestä.
9 tykkäystä
En usko, että minun kohdallani sellaista alan muutosta tullaan näkemään. Olisi lähinnä kiinnostanut eri työnkuvien palkkatasoja vertailla ja peilata muihin töihin
Veikkaan aliupseerin palvelevan Ilmavoimissa ja homma on joku vähän erikoisempi rooli, jossa saa lisiä?
Ainakaan maavoimissa ei aliupseerit noille palkoille taida päästä?
15 tykkäystä
Juu kyllä arvelet oikeen oikeastaan joka kohdan, päättelykyky huipussaan 
13 tykkäystä
Ajattelen tätä asiaa siten että älykkyys (jota sitäkin on monenlaista) itsessään ei ole kuin työkalu joka helpottaa sille sopivien asioiden tekemistä. Kun yleensä puhutaan älykkäistä (IQsta) tarkoitetaan nimenomaan loogisesti älykkäitä ihmisiä.
Korkeaan tulotasoon pääsemiseen vaikuttaa mielestäni huomattavasti enemmän muut ominaisuudet kuten kunnianhimoisuus, riskinottohalu ja -kyky, määrätietoisuus, sosiaaliset taidot jne.
Jos on loogiesti älykäs sekä omaa ominaisuuksia myös jälkimmäisistä kategorioista on vahvoilla, mutta on poikkeuksellista että poikkeuksellisen älykkäillä olisi paljon jälkimmäisiä piirteitä. Loogisesti poikkeuksellisen älykkäät ovat yleensä kiinnostuneita ja saavat elämänsä tarkoituksen muista asioista kuin niistä mitkä johtavat korkeaan tulotasoon.
Itse satun osumaan tuonne kuvaajan oikeaan ylänurkkaan, vaikka minulla juurikin on ollut puutteita noissa muissa piirteissä. Niitä on kyllä tullut opittua ja kehitettyä matkan varrella,
mutta menestyksen avain on ollut ympärilläni olevat muut ihmiset. Itse tykkään ratkoa ongelmia ja keksiä uusia, mutta muiden drive on selvästi eri tasolla itseeni verrattuna.
Näiden kombinaatio on toiminut hyvin.
12 tykkäystä
Onko täällä porukalle käynyt ikään niin, että uutta työtä tarjotaan mutta ei voida maksaa lähellekään samaa palkkaa. Hommat vaihtuisi kokonaan mutta palkasta ei pysty neuvottelemaan ja molempia osapuolia kyseinen tilanne harmittaa?
2 tykkäystä
Joskushan se tietysti vaan on näin, mutta onhan tuollainen aina pikkuisen omituista - erityisesti jos “molempia osapuolia harmittaa”. Onko siis nykyinen työnantaja, mutta uusi tehtävä? Downgrade? Onko tarvetta vaihtaa tällaisessa tapauksessa, jos harmittaa, vai arvottuisko muut kriteerit palkan edelle?
Eihän se rahakaan tietysti kaikki kaikessa ole sekään, jos tarjoaa jotakin muuta. Toki tällaisena aikana edellinen lause voi kuulostaa kaukaiselta.
4 tykkäystä
Tai näin tämä harmitus annettiin sanallisesti ymmärtää puhelun välityksellä (tai näin annettin ymmärtää, enkä jaksa uskoa hänen bluffaavan). Kasvotusten tapaaminen olisi ollut hyvin vaikeasti toteutettavissa. Joo sama työnantaja olisi pysynyt. Ööh noh en osaa sanoa downgradesta. Riippuu varmaan näkövinkkelistä. Nykyinen tehtävä on tarkkaa ja pakkotahtista mutta niin olisi ollut uusikin, enemmän toki paperien pyörittelyä.
Uusi tehtävä vaati myös AMK tutkinnon mutta sitä en omaa mutta olisin päässyt ohituskaistan kautta tehtävään mutta vaikka olisi koulutus ollut niin palkkaan ei voisi vaikuttaa.
Tuota rahaa olen paljon miettinyt. Mutta sellainen 1000 €/kk on liian kova pudotus, kun otetaan huomioon maailman meno 
6 tykkäystä
1000€ on suhteellinen lähtötasoon, 8k€ ja 7k€ nettona ei kovin paljon eroa, mutta 3k€ ja 2k€ taas kyllä. Mietin, olisiko sinun mahdollista ehdottaa, että -1000€ on ok, mutta samalla -20% työajasta pois, eli tekisitkin 80% osa-aikatyötä alemmalla palkalla?
9 tykkäystä