Sitä voi hakeutua tai kouluttautua muuhun työhön. Mutta kuten sanoin tämä koko debatti on niin turha. Liputan kohta itsenikin.
6 tykkäystä
Ei tuosta missään vaiheessa ollut puhetta. Sitä paitsi kliseisesti pitää todeta, että eivät kaikki voi olla insinöörejä. Niitä koulutetaan muutenkin jo liikaa ja tiedän paljon porukkaa, jotka eivät ola alan hommissa
Eivät neuvottele omista palkoistaan, koska ovat järjestäytyneet ja ulkoistaneet palkkaneuvottelut ammattiliitoille… Jos valta-osa kokee ansaitsevansa liian vähän palkkaa em. aloilla, miksi järjestäytyä ja ihmetellä neuvotteluiden lopputulosta kerta toisensa jälkeen?
Nojoo kunhan mietiskelen
3 tykkäystä
Lähihoitajan hommia iän kaiken tehneenä ei juurikaan neuvoteltavaa palkan suhteen ollut, aina oli tulijoita 0-tuntisoppareilla ja mininipalkalla. En kyllä kokenut työtä millään tavalla liian vastuulliseksi siitä saatuun korvaukseen nähden, toteutti vain annettuja ohjeita/määräyksiä, joten sikäli ok. Joustin jos työnantaja jousti, eli oli valmis maksamaan. Yksi työsuhde poikkesi selkeästi muista näiltä osin. Lh:n kompetenssille vaativimmasta päästä ja korvauskin toki neuvoteltiin sen mukaisesti. Sairaanhoitajalla jo aivan eri vastuut, joten se pieni ero lh ja sh palkoissa on lähinnä naurettava ja siksi en koskaan ole ajatellut sh:ksi kouluttautua. Geronomiksi ehkä, mutta kutsumus ei ole niin vahva, että imu riittäisi.
7 tykkäystä
Voitaisiin tuossakin siirtyä enemmän paikalliseen sopimiseen, jotta työpaikkakohtaiset ja alueelliset erot tulisi paremmin huomioitua. Silti lähtisin siitä, että ns perushommissa jonkinnäköistä keskitettyä ratkaisua olisi tarjolla. Ei missään työssä tulisi olla tarvetta enää hikipajameiningille, jossa tilaisuuden tullen oltaisiin heti polkemassa palkkoja maanrakoon
1 tykkäys
Nyt menee kyllä puurot ja vellit sekaisin täällä. TES palkka on minimipalkka… ei käypäpalkka tai maksimipalkka. Ammattimiehen tai -naisen palkka on kaukana TES palkkojen yläpuolella. Toki on firmoja ja paikkoja, joissa noita luetaan kuin raamattua. Jälleen kerran… sopimus syntyy kun molemmat on tyytyväisiä.
4 tykkäystä
Ei noista esimerkiksi julkisella puolella hirveästi neuvotella. Eikä kyllä monissa isommissa firmoissakaan.
Mutta muissa juu
11 tykkäystä
Kyllä, näin se tottakai on, mutta esimerkiksi hoitoalan ammateissa sopimusneuvotteluissa työntekijä ei ole se, joka palkkatoiveen tulee esittämään.
4 tykkäystä
Puurot ja vellit sekoittuu siltä osin, että ainakin hoivatyössä edellytetään vahvaa sitoutumista vallitseviin käytäntöihin, mutta niillä ehdoilla mitä tarjotaan. Ja puolijäykän vellin sekoittajia kyllä löytyy, ainakin toistaiseksi. Kun riittää että työ vain tulee tehdyksi, miksi maksaa extraa ylimääräisistä “turhista” pätevyykistä. Jos taas edellytetään lisäpäyevyyksiä, niin siinä kohtaa tietysti työntekijän pitää oman osaamisensa arvo tuntea ja hinnoitella panoksensa sen mukaan.
edit. yllä mainitulla alalla jatkuvasti työtehtäviä pyritään siirtämään alemman koulutustason omaaville. Sh:n hommia lh:lle, lh:n hommia hoiva-avustajille. Kotiin vietävissä palveluissa kouluttamattomat henkilökohtaiset avustajat tekevät kotihoidolle kuuluvia tehtäviä, ennen kuin asiakas pääsee kotihoidon piiriin. Tässä kohdin kyse tosin on jo yhteiskunnallisesta asiasta, ei enää työntekijän kyvystä neuvotella itselleen käypää palkkaa.
1 tykkäys
Eihän tässä keskustelussa ole mitään järkeä, vai olenko ymmärtänyt jotain väärin? Julkisella puolella mennään TES -mukaan ja mahdollisuutta sen yläpuolelle ei ole. Yksityisellä sen sijaan palkka on aina sopimuskysymys, kunhan TES-minimi maksetaan. Käytännössä siis yksityisellä puolella sopimalla saa sen palkan, mikä sovitaan.
Omalla alalla yksityinen tes tarjosi ainakin aiemmin heikommat ehdot. Niitä sai sitten neuvottelemalla lähemmäs julkisen puolen tessiä. Nämä ovat näitä suorittavan portaan matalapalkka-alojen ikuisuuskysymyksiä, jotka lienee kuuluvat palkkakeskusteluosion alle siinä kuin korkeasti koulutettujen ja/tai palkattujenkin alojen osaajien keskustelut.
4 tykkäystä
Olet ihan oikeassa. TES määrittää minimin, mutta käytännössä tuo minimi on hyvin monesti se mikä maksetaan työvoiman tarjontaa ollessa riittävästi
4 tykkäystä
Tämä on ihan totta. Mielestäni kysynnän ja tarjonnan kuuluukin vastata toisiaan, vaikka itsekin olen matalapalkka-alalla ollut intin jälkeen ennen korkeakouluopintoja. Ainoana ongelmana näen sen, jota näkee etenkin teollisuudessa ja varmaan myös hoitoalalla, että ulkomailta rahdataan halpaa työvoimaa, jotta voidaan keinotekoisesti pitää tarjonta korkealla ja näin pitää se palkkataso siellä TES minimissä.
Vähän tietenkin riippuu mihin työhön saadaan tekijöitä ja mihin ei. En tiedä onko se virolainen raksamies koko maan osalta realismia. Katsoo miten Viro kehittyy niin tätä menoa pitää alkaa hakemaan raksalle duuniin porukkaa Romaniasta ja Ukrainasta, kuten varmaan tehdäänkin jo. Paikallisilla palkoilla tietty
Mutta juu. Vaikea kieli, kalliit elinkustannukset, surkea sää etc niin ei tänne kuitenkaan keskimäärin tunkua hirveästi ole
Vanha koulukaverini työskentelee hoitajana Norjassa ja ilmeisen tyytyväinen on ollut. Miksipä ei olisi
Kyllä se neuvotteluvara yksityisellä sektorilla asiantuntija/johtotehtävissäkin usein ohut on. Ei siksi että sillä olisi mitään tekemistä esim. TES:n kanssa, vaan koska vähänkin suuremmissa yrityksissä on usein vaativuusluokat eri tehtäville, joiden mukaan niistä maksettavat palkat määräytyvät. Esimiesten neuvotteluvara näiden ulkopuolella on aika rajallinen, vaikka alainen kuinka löisi naama punaisena nyrkkiä pöytään.
Ja näissähän nimenomaan on kyse työn vaativuudesta, ja siitä miten paljon lisäarvoa ko. työ luo yritykselle, joten ei se työn arvo todellakaan ole merkityksetön asia. Vaikka olisit maailman paras jäätelömyyjä, tuskin pystyt neuvottelemaan itsellesi 15 000 e/kk palkkaa, koska se työ ei sellaista arvoa yritykselle tuota, eikä sillä ole mitään tekemistä TES:n kanssa. Ja mulla ei siis ole mitään jäätelömyyjiä vastaan.
1 tykkäys
On jo pitkään haettu etenkin romanialaisia. Ihan ammattimiehiä, joille maksetaan parempaa palkkaa kuin esim. kaupan kassalla Suomessa, mutta alempaa palkkaa kuin suomalaisille vastaavan työnimikkeen omaaville. Ei se palkka suurin kynnys ole, paitsi ehkä saneerauksissa, mutta kyse on paljon siitä, että voi tehdä pätkäsoppareita. Laatu on huomattavasti parempaa kuin suomalaisen henkilövuokrauksen kautta hankituissa.
Oman alan palkoista, niin ärsyttävä juttu on, että palkkaa saa lisää parhaiten vaihtamalla duunia. Oma työ on mukavan leppoista ja marginaalivero sen verran kova, että en tällä hetkellä kyllä jaksa, koska hetkelliseti efektiivinen tuntipalkka voisi laskea. Ennemmin vähentäisin taas töitä 4pv viikossa.
Tuntuu, että ko ammattiryhmän palkkakehitys on jäänyt junnaamaan paikoilleen. Aloitin nykyisessä yrityksessäni markka-aikana 90-luvun loppupuolella yli 20v sitten ja aloituspalkkani silloin noin 3400 Euroa per kk (hieman yli 20000 markkaa per kk)
3 tykkäystä
Voisin lyödä vaikka rahasta vetoa, että 90-luvun loppupuolella diplomi-insinöörien mediaanialoituspalkka ei ole ollut suoralla käännöksella 3400 euroa. Olet sattunut työllistymään verrattain hyvin palkkaavaan yritykseen.
Tällä hetkellä mediaanialoituspalkka on kyselyiden mukaan noin 3500 euroa.
1 tykkäys
Ala on muuten eri. Lääkäri on lääketieteen ammattilainen, sairaanhoitaja hoitotyön/hoitotieteen.
Hoitaja käyttää työssään suppeampaa ymmärrystään lääketieteestä, ja lääkäri toki määrää potilaan hoitolinjan, jota hoitaja edistää. Lääkäri ei silti ole hoitajan esimies, kun ei ole samaa ammattiryhmääkään.
Mä en käsitä hetkeäkään, miksi olisi jotenkin normaalia että insinöörin palkka on (myös julkisella) korkeampi kuin sairaanhoitajan. Koulutustaso on sama. Sairaanhoitaja ei ole mikään avustava toimija, vaan korkeakoulutettu alansa ammattilainen. Tällaiset sivulauseessa heitetyt dissaukset on jotenkin surullista luettavaa.
E: Lähinnä Torniojawsille siis tämä vastaus. Kerrotko mikä se syy on palkkaeroihin? Entisenä ensihoitajana helpompaan ja paremmin palkattuun työhön vaihtaneena, mutta silti ylpeänä hankkimastani vaativasta koulutuksesta, provosoidun tällaisista melko helposti. 
15 tykkäystä
Laitetaanpas pohjat. Minulla on tuttava, joka teki muurarina neljään vuoteen urakalla yli 800ke tulot. Ei yksin Suomessa ja työputkien pituudet kuukausia, mutta jotenkin silti aivan surrealistinen ajatuskin.
14 tykkäystä