Ymmärrän että tämä voi olla ihan todellinen tilanne Etelä-Suomessa, jossa asumiskulut ovat ihan eri luokkaa. Tai jos joudut ottamaan työn vastaan kaukaa ja palkka on pieni. Kuitenkin kyllähän mahdollisuuksien mukaan kannattaisi yrittää päästä noista tilanteista irti ja pyrkiä helpottamaan omaa elämäänsä.
Ajaudutaan nyt palkkakeskustelusta ulos, mutta tulee mieleen tästä keskustelut äskettäin ystäväni kanssa kun pohdittiin nettopalkkaa vs. asumiskuluja. Hänellä on useita paritaloasuntoja vuokralla täällä Keski-Suomessa. Vuokrataso on 1400€/kk. Vuokralaiset ovat ammattiryhmistä myyjät, varastomiehet, palvelukodin hoitaja, lähihoitaja. Lainaa ei välttämättä saada tai uskalleta ottaa, jolloin menee toisen puolison nettotulo kokonaan jo vuokraan! Ei tuossa tilanteessa oikeasti naurata. Halutaan asua mukavasti ja tilavasti, mikä sinällään lienee sitten talouteen nähden liian leveästi. Mutta vaikeita kysymyksiä.
13 tykkäystä
Mielestäni olisi ihan säällinen oletus hyvinvointiyhteiskunnassa, että voi asua mukavasti ja tilavasti, kun molemmat puolisot käyvät töissä. Paritalon puolikas ei kuitenkaan ole vielä mitään luksusta. Asuntojen hinnat nousevat, mutta palkat eivät tahdo pysyä perässä alemmilla palkkatasoilla tai aina keskiluokassakaan ja kenties joutuu ketjuttamaan pätkätöitä. Täällä foorumilla hieman hämärtyy se, että mikä oikeasti on suomalaisen työssäkäyvän tilanne nykyään.
22 tykkäystä
Tähän kakkostyöhön suomessa huomasin ainakin omalla kohdalla, että verot homman sulkivat pois (ylimmällä marginaaliverolla mennään), käytännössä siis tappoivat motivaation.
Nyt kuitenkin teen kakkosduunia, en sen takia että olisi pakko, vaan siksi, että hommat ovat jotain aivan muuta kuin mihin tavallisessa päivätyössäni (toimistotyö) keskityn. Lopputulos on että teen kakkosduunia työvuoron verran, niin jaksan paremmin päivätyössäni, henkinen hyvinvointi paranee.
Vero ongelman ratkaisin sillä että perustin Oy:n, jonka nimiin kakkosduunit teen ja rahat jätän yrityksen sisään sijoituksiin kasvamaan korkoa.
20 tykkäystä
Tämä kuulostaa oikein hyvältä. Minkätyyppisiä hommia teet kakkostyönä?
2 tykkäystä
Rekkaa ajelen, voi valita työt, niin ei tarvitse mihinkään ihan rääkkäys hommiin lähteä.
Yksin istuskelee ja maisema vaihtuu, siinä ajatukset voi sopivasti vaellella.
22 tykkäystä
Mulla kilsoja mittarissa enemmän ja tunnustettu senioriteetti/seniiliteetti + PP-rooli. Brutto 4500 ja risat.
Eipä makseta kaikkialla. Tai oikeastaan maksetaan, mutta kukaan ei osaa sanoa miten paljon missäkin tehtävässä tai millä kokemusvuosilla. Ytimekkäästi “Vaativuusluokkakohtaisen minimipalkan ylittävä osuus on henkilökohtaista palkanosaa.”
Jos minimipalkka jossain vaativuusluokassa on vaikkapa 3000 €, niin henkilökohtainen palkanosa voi vaihdella välillä 0-2000 €. Sellaista läpinäkyvää mittaria ei ole, josta näkisi miten tuo heko-osuus muodostuu. Joka tapauksessa siihen vaikuttavat kokemuksen, vastuiden ja suoriutumisen lisäksi ainakin:
- omat neuvottelutaidot,
- kuinka usein palkankorotusta (kehtaa) pyytää,
- minkälaiset välit on pomon kanssa,
- mikä erikoistumisala ja pohjakoulutus,
- työhistoria,
3 tykkäystä
Näinhän se on. Meillä tuo henkilökohtainen palkanosa on 0-45%, ja käytäntönä, että talossa aloittavalla työntekijällä HeKo-pisteet ovat yleensä aina 5%, 6kk virkamiesuran jälkeen käydään ensimmäinen kehityskeskustelu, jossa heko-prosentit nostetaan “oikealle” tasolle. Minäkin aloitin tuolla 5%-hekolla kun viransijaisena tulin taloon reilu vuosi sitten. Minut kuitenkin onnenkantamoisena nimitettiin virkaan varsin nopeasti sijaisena aloittamisen jälkeen, ja vakinaistamisen johdosta heko-prosentti nousi 5% → 8%. Ensimmäinen kehityskeskustelu pidettiin kun olin ollut talossa 6kk, jolloin prosentti nousi 8% → 13,9%.
Keskimäärin talon hoitohenkilökunnalla hekoprosentit ovat jotain 24% luokkaa, kokeneilla ja paljon vastuualueita omaavilla hoitajilla lähelle 30%. Käytännössä lähellekään 40% hekoja ei taida olla kenellekään talossa.
Kuten sanoitkin, niin hekoprosentteihin vaikuttavat erilaiset käydyt koulutukset ja vastuualueet ja erikoisosaaminen, työkokemus ja pärstäkerroin. Käytännössä prosentit nousevat ns. automaattisesti ainakin reiluun 20% asti ilman kummoisempia erikoistehtäviä tai -osaamista. Tämän jälkeen aletaan hiljalleen vaatimaan erilaisia vastuualueita tai erikoisosaamista, kuten vaikka työnohjaajana olemista, defibrillaattorikouluttajana olemista, erilaisten ryhmien/koulutusten vetämistä etc.
Ero palkassa siis talossa juuri aloittaneeseen sairaanhoitajaan vrt. pitkään talossa olleeseen on huomattava, jopa 30%, kun huomioidaan myös kokemuslisät.
Sairaanhoitopiirillä kun ainoat lisät ovat 5v kokemuksen jälkeen saatava 3% lisä, ja 10v kokemuksen jälkeen saatava 7% lisä, on ero vastavalmistuneen ja 35v työkokemuksella työskentelevän sairaanhoitajan palkkaan käytännössä nolla. Mielestäni valtion palkkausjärjestelmä on mielekkäämpi, koska se motivoi työntekijää kouluttautumaan, tekemään työnsä hyvin jne. Ja tietysti pysymään talossa, kun palkkakehitystä on tiedossa & palkkataso todennäköisesti melko paljonkin parempi kuin oikein missään muualla tällä koulutuksella rivihoitajana.
5 tykkäystä
Riippuu siitä onko tulos helposti etukäteen määriteltävissä ja jotain mihin kyseinen henkilö pystyy hyvin merkittävästi itse vaikuttamaan. Jos on ja voi, niin kyllähän siitä tulospalkkiotakin voi jaella.
Jos taas on joku hv-pesti jossa voit tehdä kaiken oikein mutta tulokset ei toteudu niin voi olla vähän vaikea rekrytä väkeä ilman peruspalkkaa.
3 tykkäystä
En ole saanut palkkaa vuosiin.
Mutta jollakin on elettävä, joten elinkeinoyhtymän ja elinkeinonharjoittajan kautta tulee n. 25 kE vuodessa ja n. 10 kE omasta yhtiöstä osinkoina(varmaan nousee pikkuhiljaa).
On sitten jotain tukia ja lapsilisiä, kun lapsiakin on.
Enemmänkin voisi ottaa omasta yhtiöstä ulos mutta eihän se kannata näillä veroilla.
Olen jo nykyisilläkin tuloilla tunkenut sinne takaisin fyrkkaa, jotta SVOPpi kasvaa ja
nettovarallisuus nousee.
Vaimo tienaa saman verran. Perhe pärjää hyvin ja rahaa jää säästöön.
3 tykkäystä
Hetkonen, millastas palkkaa ne lähihoitajat tekee jos meinaat että saisi sen 50k vuodessa? Vaikka tekisi pelkkää yövuoroa, niin eikai kuitenkaan tuollaisiin päästä.
4 tykkäystä
Lähihoitajat tuntuvat PK-seudulla olevan usein toiminimen takana, joten yrittäjinä voivat helposti päästä 50k tuloihin ja kuten uutisista voi huomata, on töitä niin paljon kuin haluaa tehdä. Auton, bensat, kilometrit, jne kun saa verovähennyksiin ja firmalle, niin se on vain lisää kotiin päin.
Nimim. vaimo laskuttaa parhaimpina kuukausina (reilusti) enemmän kuin meikä saa bruttoa Señor Softadevaajana 
31 tykkäystä
Firman pitää laskuttaa joku 1,5x bruttopalkka jotta se on vertailukelpoinen ( lomat, eläkemaksut, yms ). Ei siinä, kyllä minäkin freelancerina enemmän tienasin softapuolella siitäkin huolimatta. Kovin laskutus taisi olla 2013, olikohan vajaa 200k. Palkkaa firmoista on vieläkin vaikea saada paljoa yli 100k.
Rusinana kakun päälle veroja voi toki suunnitella paremmin firman kautta.
6 tykkäystä
Toisaalta, tekeekö vaimo parhaimpina kuukausina (reilusti) enemmän tunteja kuin sinä? Minusta on aivan turha vertailla tuloja, jos niissä ei tunnit täsmää.
7 tykkäystä
Lähihoitajille maksetaan paikasta riippuen peruspalkkaa G18-G22 yksityisellä puolella.
Voi olla lisäksi henkilökohtaisia lisiä.
PK-seutu
Palkkaryhmä G-luokka 0 vuotta 5 vuotta 8 vuotta 11 vuotta
G18 2023,91 2104,00 2185,76 2269,11
G22 2283,13 2380,06 2480,05 2584,90
G22D 2355,38 2432,70 2522,72 2620,25
Yötyölisä on 40%
ilta, la, su lisät
Tuntitöitä tekevät voivat saada jossain parempaa palkkaa.
Kyllä he voivat päästä 50 k tuloihin yötyössä, yleisemmin kyllä 35 k.
t. palkkoja maksanut mökkihöperö 
3 tykkäystä
Ainakin PK-seudulla voi jollain tasolla verrata, sillä lähes kaikissa softafirmoissa kaikki ylityöt ovat saldotunteja ellei erikseen ole sovittu. Eli teen sitten 37,5 h tai 50 h viikossa softaa, on kuukausipalkka sama. Lähäreillä ei ole ylityöpakkoa, joten se on kiinni vain omasta ahkeruudesta mitä haluaa tienata, vaikka toki tuntipalkka 37,5 h on eri. Mutta softapuolella mitä enemmän tekee työtunteja, sitä huonompi on tuntipalkka. Jos softapuolella voisi tehdä ylitöitä, niin itse tekisin varmaan lähtökohtaisesti 50 h viikkoa, jotta kuukausipalkkataso olisi itselle kivempi Normaalikorotuksilla sen tason saavuttaminen alkaa jo vaatia manageeraushommia tai pitää olla Top 1 % skillsit (tai muuttaa Saksaan 
).
2 tykkäystä
Näinhän se usein on, mutta puhut kuitenkin saldotunneista. Tällöin oletan, että saat käyttää nuo saldot myös joskus pois (esim. pidempi kesäloma), jolloin se kuukausi-/tuntipalkka on oikeasti se mitä palkkakuitissakin lukee. Vastaavasti kun toisella se kuukausipalkka koostuu reiluista ylitöistä.
4 tykkäystä
Moro kaikille. Uutena foorumilaisena täytyy tietenkin ottaa osaa Palkkakeskusteluun Olen teollisuuden myyntihommissa ja koulutukseltani amk-insinööri. Liksa 55 000 € vuodessa (kk-palkka, ei tulossidonnaisia palkkioita). Työn mielekkyyteen ja kuormittavuuteen nähden olen ansioihin ihan tyytyväinen, varsinkin kun ajankäytöllisesti ollaan lähellä optimia näin etätyöaikana. Välillä on paljon töitä ja aikataulut painaa päälle, mutta sitten toisinaan on taas aikaa hoitaa omiakin asioita päivisin - viimeisen vuoden aikana mm. tavallista lyhyempää treidailua. Joskus kaipaan edellisessä työssä saatuja päivärahoja ja kilometrikorvauksia, mutta kaikkea ei toki voi saada ja nykyinen parempi ajankäyttö tätä kompensoi kun ei tarvitse reissata töissä.
Näin keskituloisena ja alle 5 vuotta työelämässä olleena nuorena miehenä huolestuttaa aika paljon täälläkin sivuttu jyrkästä veroprogressiosta johtuva “kannustinloukku”. Muistan että ainakin Tunturisusi on aiheesta kirjoittanut. Itsellänikin olisi monia ihan mielenkiintoisia uranäkymiä, mutta nykyisen tulotason pitäisi nousta todella merkittäväksi, että niitä vaativia työtehtäviä olisi halu ottaa enää vastaan. Ongelma vielä kertaantuu korkeammin koulutetuilla ja keskimäärin aikaisemminkin.
22 tykkäystä
Omalla lähihoitajan uralla suurin vuosiansio säännöllisestä (lähes) kokoaikatyöstä oli 39 xxx€/V julkisella. Tuo lähes tulee siitä, että tein yökön hommia, 7 töitä, 7 vapaata… 10h/vuoro, jolloin tunteja kertyi laskennallisesti 105h/3vko. Työaikavähennyksellä tasattiin, eli lisistä vähennettiin tuntivaje. Joulun ja joitakin muita pyhiä vaihdoin pois. Tein keikkaa jonkin verran vapaalla viikolla arkena, mutta eipä noista jäänyt kuin tekemisen ilo. Kyselin mahdollisuutta tehdä laskutuksella, ei saanut vastakaikua.
En koskaan valittanut palkkaani, enkä yökkönä muitakaan asioita, mutta 3-vuorotyössä tilanne oli pääosin toinen. Alalle voisin palata, mikäli olisi päivätöitä tarjolla ja sillä pääsisi säädylliseen ansiotasoon, mutta todennäköisempi vaihtoehto olisi oman yrityksen kautta laskuttamalla säännöllisen epäsäännöllisin työajoin. Tämä siksi, että haen mieluummin lyhyempää ja vähemmän kuormittavaa työaikaa, kuin enemmän palkkaa.
11 tykkäystä