Ja trendi jatkuu.
Vuodelle 2022 ennusteissa 68 000€ vuosiansiot.
Yleiskorotuksen 2% sijaan tuli 4% lisää palkkaa. 
9 tykkäystä
Täällä odotetaan kieli keskellä suuta rahoitusalan TES neuvottelujen tuloksia, toistaiseksi liitot ovat hinnoitelleet erittäin maltillisesti indeksikorotuksia jos tuijottaa niiden suhdetta viime vuoden inflaatioon.
Valveutuneena kuitenkin odotan saavani tämän vuoden neuvotteluissa vähintään inflaation verran.
Näimpä. Meillä hoitohenkilökunnan osalta “perustyötä” tekevällä maksimipisteet asettuvat juurikin tuohon hieman reiluun 25%:iin. Jos on noheva hoitaja JA jotain koko organisaatiota hyödyttävää erikoisosaamista ja lisäkoulutusta, on mahdollista päästä yli 30%:kin. Mutta siihen se sitten tyssääkin.
Lääkäreillä ja muilla työntekijöillä sitten voi olla melko paljon korkeammat pisteet - maksimin ollessa muistaakseni 45%.
Jokatapauksessa palkkataso on valtiolla omalla alallani huomattavasti parempi kuin sairaanhoitopiireillä ym. Tälläkin hetkellä oma palkkani on ~15% parempi vrt. oman alueeni sairaanhoitopiiriin, vaikka olen aika urani alussa tässä virassa ja nousuvaraa on. Kokeneet lähihoitajat/mielisairaanhoitajat (suppeammalla työnkuvalla ja alemman tason koulutuksella) tienaavat todella reilusti enemmän kuin minä sairaanhoitajana. Sinänsä tämä systeemi on ihan mielekästä, että palkka nousee kokemuksen, nohevuuden ja osaamisen myötä - kuntapuolella kun palkka ei nouse kuin naurettavat 3%/5v ja 7%/10v työkokemuksen myötä. Onhan ero osaamisessa vastavalmistuneella ja 35v työtä tehneellä konkarilla ihan eri, joten kuuluu siitä mielestäni maksaakin enemmän kuin vaivaiset 7%.
Juuri näin. Omassa työpaikassani on useita erinomaisia asioita, minkä vuoksi en missään nimessä vaihtaisi pois valtiolta; mahdollisuus tehdä pelkkiä “tuplavuoroja” eli 12-14h vuoroja (joka mahdollistaa kolmepäiväisen työviikon), nousujohteinen palkkakehitys, mahdollisuus halutessaan tehdä ylitöitä käytännössä niin paljon kuin haluaa, monipuoliset työmahdollisuudet sairaalan isosta koosta johtuen, yhteisöllisyys, työ on lähtökohtaisesti melko stressivapaata ja lupsakkaa ilman kroonista kiirettä ym. Oikein mainio työpaikka, ja tätä useammalle tutulle suositellutkin.
9 tykkäystä
Paljonko teillä on peruspalkka siis sairaanhoitajalla? Ilman noita henk.koht lisiä ja muitakaan lisiä?
Tuo palkkaus vaikuttaa kyllä mielekkäältä ja sitouttaa työntekijöitä pidemmäksi aikaa palkkaprogression johdosta. Olisi mahdollisesti hyvä muuallakin hoitoalalla!
4 tykkäystä
Meillä on palkkausjärjestelmä joka perustuu tehtävien vaativuuden luokitukseen.
Omassa vaativuusluokassani minimipalkka on 3551 €, maksimipalkka 5917 € ja disclaimer, että maksimissaan palkka voi olla 20% yli vaativuustason palkkaylärajan eli 7100 €. Melkoinen haitari siis. Alarajapalkan ylittävä euromäärä = henkilökohtainen palkanosa.
Suurin valuvika systeemissä on mielestäni se, että henkilökohtaisen palkanosan muodostuminen ei ole millään tavoin läpinäkyvää, eikä siihen ole mittareita, joista itse voisi katsoa, millä osa-alueella on eniten parannettavaa. Mediaanipalkka lienee jossain 4400 € tienoilla, jolloin henkilökohtainen palkanosa olisi n. 24%. Mutta tuolla yläraja +20% palkalla se olisi jo 100%.
Mikäli palkka-avoimuus toteutuisi, niin olisi mielenkiintoista kuunnella perustelut sille, miksi samassa vaativuusluokassa joku ekonomi saa 6000 € ja kemisti 3600. Koulutuksen mukaanhan se palkka pitää maksaa eikä työn ja sen vaativuuden, eikö vaan?
Netissä ei aina sarkamia erota, mutta oletan että tämä sitä oli:
Koulutuksen mukaanhan se palkka pitää maksaa eikä työn ja sen vaativuuden, eikö vaan?
Mielestäni palkka pitää maksaa lähes ainoastaan nimenomaan tuottavuuden mukaan. Ja siihen vaikuttaa työ ja sen vaativuus. Koulutuksella on mielestäni hyvin pieni arvo, vaikka kauppakorkeatausta itsellänikin on.
27 tykkäystä
Yleisessä keskustelussa on puhuttu että sairaanhoitajen työ on niin raskasta ja vastuullista että suuri osa miettii alan vaihtoa. Joka paikassa ei siis kuitenkaan ole näin?
5 tykkäystä
Tuntuu että @Ensihoitsu lla on asiat juuri päin vastoin mitä hoitsuilla yleensä, hyvä palkka ja vähän stressiä. 
Hienoa että saanut pelattua kortit noin hyvin ja nuorena. Noita pitkiä päiviä ei varmaan ikuisuuksiin jaksa, joten nythän se on hyvä takoa kun rauta on kuumaa. Vanhempana varmaan voi tyytyä vähempäänkin ja vielä stressittömämpään duuniin, varsinkin jos sijoitukset menestyy ja tasapainottaa rahavirtaa.
11 tykkäystä
Ei erityisen raskasta että pitää tehdä duunia myös kesken syntymäpäiväkutsujen? Tätä on hiukan vaikea suhteuttaa kun ei tiedä maksetaanko tuolta ajalta täyttä tuntipalkkaa vai miten?
Sairaanhoitajiahan työskentelee valtavan laajalla sektorilla, ja erilaisia työpaikkojakin on siten aivan valtavasti tarjolla. Sairaanhoitajia työskentelee esimerkiksi vanhainkodeissa, ensiavussa, teho-osastolla, helikopterissa, laivassa, puolustusvoimissa, vuode-osastolla, terveyskeskuksissa, poliklinikoilla, ambulanssissa, etätöissä puhelimella tehtävässä hoidontarpeenarviossa, lastensuojelussa jne jne.
Jos verrataan vaikka mielisairaalan psyk. sairaanhoitajan työnkuvaa leikkaussalissa työskentelevän anestesiahoitajan työnkuvaan, tuntuu erikoiselta että samalla tutkintotodistuksella on edes käypä molempiin työtehtäviin. En kovin montaa yhteistä asiaa keksi näissä työnkuvissa. Näin ollen työn vaativuus, vastuullisuus, stressi ja kiire ovat hyvinkin erilaisia eri työpaikoissa ja yksiköissä.
Mielisairaalassa työskentely on varmastikin yksi “leppoisimmista” sairaanhoitajan työnkuvista, ja minulle vielä sattunut varsin rauhallinen osasto - osaltaan äärimmäisen suljetun ja strukturoidun osaston luonteen takia. Toki psykiatrisia potilaita hoidettaessa pitää oma pääkoppakin olla kunnossa, ja mielisairaanhoito ei tietenkään kaikille sovi lainkaan. Joitakin alan opiskelijoita nähnyt, jotka joutuneet lopettamaan esimerkiksi oman harjoittelunsa kesken tämän vuoksi.
Eli - työpaikkansa oikein valitsemalla työ voi olla hyvinkin rauhaisaa, ja palkka tulee ehkä vähän liiankin helposti. Välillä työvuorosta todella pieni osa on käytännössä työtä. Koska olen itse vähän laiska ja mukavuudenhaluinen, sopii tämä minulle mainiosti 
toki tämä on subjektiivinen mielipiteeni, ja joku työtovereistani saattaa olla päinvastaista mieltä. Vaikka ensihoitajaksi olenkin opiskellut, ei ambulanssiin ei ole ikävä, siellä se vasta kiire onkin.
Selkeästi suurin osa sairaanhoitajista kuitenkin työskentelee todella kiireisissä yksiköissä “tukka putkella juosten” ilman kunnollisia taukoja, ja työ on usein varsin vastuullista ja virheet letaalejakin. Ja palkka heikko. En yhtään ihmettele, että alan vaihtajia on paljon.
Haha joo, ei ainakaan työn puolesta voi kyllä valittaa. Toki huomattava, että palkkaa nostaa ylityöt, mitä teen verrattain paljon. Ainakin keskivertohoitajaan nähden. Pitkissä työvuoroissa on puolensa, ainakin tällähetkellä kolme työpäivää viikossa ja neljä vapaata tuntuu huomattavasti kevyemmältä vrt 5x 8h päiviä viikossa. Pitkät vapaat kompensoivat paljon.
Hektisessä ja todella kiireisessä työpaikassa tätä ei varmasti jaksaisi ainakaan kauaa. Pitkät vapaaputket ovat todella mukavia, ja periaatteessa kerran kolmeen viikkoon on sumplittavissa 7vrk vapaaputki. Eli viikon “loma” kolmen viikon välein.
Juuri näin!
31 tykkäystä
Sitten on tietysti kysynnän ja tarjonnan yhteensovittaminen. Avoimissa palkoissa rekryilmoissa näkyy hyvin esim. valtiolla devaajien rekryissä. Voi olla suoraan ”palkkatoive” ilman erittelyä mainitsemistasi perusteista, jotka taas pääsääntönä ovat valtiolla aika kirkkaasti esitetty.
Viime vuoden lopun keskusteluissa sovittiin palkankorotuksesta 3700->4200 €/kk, tammikuun tili oli ensimmäinen isommalla palkalla. Helmikuussa tulee oikein kunnon tili, kun viime vuoden bonukset maksetaan (yleensä 0-100% kk-palkasta, tällä kertaa taitaa olla vielä enemmän kun oli huippuvuosi, ensi viikolla selviää). Vastuu on kasvanut ja rooli kehittyy kohti “lead HW engineeria”, oikeastaan uran suhteen menee juuri kuten haluankin. En haikaile muualle vaan näen itseni helposti vielä 5 vuoden kuluttua samalla työnantajalla. Ehkä silloin on jopa alaisia ensimmäistä kertaa.
Piirtelin huvikseni palkkakehityksen siitä esti, kun aloitin työt AMK:n ohella Telestellä. Skaalasin kaikki kk-palkaksi, vaikken kokoaikaisena ollutkaan kuin kesät. Vuoden 2018 alkupuolen kuoppa johtuu töiden loppumisesta ja muutosta toiselle paikkakunnalle. Ehdin olla puoli vuotta toisessa paikassa, kunnes vaihdoin nykyiseen työpaikkaan, jossa onkin vihdoin nähty oikeaa kehitystä palkassa.
25 tykkäystä
Oma palkkani työtuloista vain 2450 euroa/kuukausi vaikka sitten on erikseen joitakin työpaikka etuja kuten alennettu lounashinta ja työterveys joka antaa 3 Covid 19 rokotteen jne.
En ymmärrä yhtään mitään tästä:
"Näin hallitus päätti: Ansiosidonnaista jatkossa kuukausitulojen mukaan, opintotuen tuloraja ylös pysyvästi, opiskelijoiden mielenterveyspalveluihin neljä miljoonaa.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ehtoihin tullaan tekemään paljon esillä ollut euroistaminen eli työssäoloehto sidotaan tienattuun kuukausipalkkaan nykyisten viikkotuntien sijaan. Nykyisin työttömän on tehtävä työtä vähintään 18 tuntia viikossa, jotta hän voi saada ansiosidonnaista päivärahaa. Työssäoloehtoa voi jatkossa kerryttää myös 0,5 kuukauden jaksoissa.
Häh? Tarkoittaa mitä? Mahdollisimman epäselvästi sanottu. Kuinka paljon pitää tienata kuukaudessa 800? 1500? 3000? 10 000?
2 tykkäystä
Euroraja huimat 844€ kuukaudessa. Käy viikon kuukaudessa esiintymässä 6 kuukauden ajan niin pääsee taas lepäilee.
4 tykkäystä
Paitsi matalapalkka-alalla se on 2 viikkoa. Usein osa-aikaisille henkilökohtaisille avustajille kuukausi, eikä välttämättä edes riitäkään. Toisin sanoen se kaikista pienipalkkaisin ryhmä ei pääse välttämättä koskaan kassan rahan piiriin, vaikka töitä tekisi vuosia. Ei oikein tunnu kohtuulliselta ja melko yllättävä veto tältä hallitukselta.
Samaan aikaan minulle riittää tuohon 5 päivää kuukaudessa. Ollaan näköjään entistä lähempänä jenkkien mallia.
3 tykkäystä
Liiton raha? Kassa ja liitto ovat täysin eri asia, tämä olisi monen suomalaisen hyvä oivaltaa.
Jatkettuna olisi myös hyvä tiedostaa että kassan rahoista muistaakseni 94,5% tulee suoraan samasta kirstusta kuin kelan työttömyystuki, vaikka suuruudessa on melko suuri ero.
16 tykkäystä
Hyvä pointti.
Omassa kuplassani ammattilittojen jäsenyys on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana kuin lehmän häntä, mutta kassojen jäseniä kyllä riittää. Itsekin kuulun liittoon, ja kassaan, mutta en ole aina tiedostanut sitö tosiasiaa että suurinosa ansiosidonnaisesta ja “liiton korvauksesta” tulee sieltä Kelan kirstusta.
Findikaattorin mukaan suomalaisista on kevyesti yli 80% järjestäytyneitä, mutta pelkkään kassaan kuuluu vain <20%.
Hyvin jännä systeemi tosiaan. En itse oikein ymmärrä miten valtio voi tuollaista tukijärjestelmää pyörittää. Tuntuu hieman hölmöltä että valtio ei tue kaikkia tasavertaisesti riippumatta siitä maksaako yksilö valtiosta riippumattoman kassan jäsenmaksun vai ei.
6 tykkäystä
Jep, näinhän se menee. Puhekielessä moni puhuu edelleen liiton rahana, joten sieltä se lipsahti itselläkin. Korjasin sen kyseisiin kirjoitukseen.
Myös rahan jakosuhde on tuttu juttu. Sillä nyt ei ole sinänsä saajalle merkitystä mistä se raha on maksettu, koska hän ei voi vaikuttaa siihen, kuinka se raha maksetaan. Ainoa vaihtoehto on noudattaa sen hetkisiä sääntöjä. Jos kela ryhtyy maksamaan tuon etuuden kaikille, kassoja ei enää tarvita. Montako tapamaksajaa eroaa siinä samalla liitosta? Moni vanhempi ihminen kuuluu liittoon ihan siksi, että on siihen aina kuulunut.
Samalla ihmettelen miksei osa ihmisistä kuulu tällä hetkellä mihinkään kassaan. Saat naurettavalla hinnalla varmistettua itsellesi korkeamman tulotason, mikäli päädyt työttömäksi.
4 tykkäystä
Yleensä en ole periaattenmies vaan toimin raha-asioissa niin kuin kokonaistaloudellisesti on järkevintä. Kamux dipistä hintaan 15.40e olkoon toinen poikkeus. Mutta pidän tätä systeemiä vain niin mätänä etten suostu maksamaan edes kassan vuosimaksua. Rahoitan systeemistä jo 95% mutta en halua maksaa sitä loppua 5% mikä vasta oikeuttaisi minut ansiosidonnaiseen. Tällä haavaa riski on ollut kannattava ja olen säästänyt kassan vuosi maksun jo kohta 20 vuoden ajalta. Ehkä pitäisi vihdoinkin viisastua?
3 tykkäystä