Mun urapolku ja tilanne on varmaan sen verran uniikki etten viitsi liikaa avata. Taustalla on kuitenkin useampi työnantaja (5-10 vuotta per työnantaja) ja jokaisella työnantajalla 3-4 eri roolia. Ihan ensimmäinen positio oli asiakaspalvelua ulkoistettuna työntekijänä → vakinaistaminen → muutaman askeleen kautta tekniseksi asiantuntijaksi.
Minua on varmaan onnistanut aika monta kertaa, kun joku korkeammalla organisaatiossa on tykästynyt ja halunnut siirtää vaativampiin hommiin. Ura ei myöskään ole ollut lineaarinen kapea asiantuntijuus, vaan olen useammankin kerran resetoinut ja alottanut eri polkua. Jossakin vaiheessa se tuntui virheeltä, mutta lopputuloksena oli aika laaja osaaminen.
Viimeisen 10 vuoden aikana rekryt ovat pitkälti tapahtuneet niin, että joku vanha esimies tai kolleega on houkutellut uuteen työpaikkaan eikä koulutuksia ole kauheasti kyselty.
Pakko vielä tarttua tohon mainintaan koulutuksesta todisteena kyvystä omaksua tietoa. Mulla ei ole koskaan ollut ongelmia omaksua tietoa, ja olen esimerkiksi oppinut omin päin 7 kieltä. Mun mielestä koulutus kertoo ennemminkin pitkäjänteisyydestä.
Viimeiset 15v kaikki mun työkuvat ovat olleet semmoisia joissa on ollut isoja ongelmia, siis semmoisia joiden ratkaisuun mulla on kiinnostusta. Siinä vaiheessa kun ongelmat on ratkaistu ja kaikki toimii rupean näkemään ympärilläni ongelmia joiden ratkaiseminen on yrityksen menestymisen kannalta tärkeämpää, ehdottamaan niihin ratkaisua ja yhtäkkiä minut siirretäänkin sinne. Yleensä minulla on ollut aika erilaisia ratkaisuja kuin mitä muut ovat ehdottaneet ja niistä on kai pidetty.
Siinä vaiheessa kun kaikki toimii ja ”rullaa” pitkästyn todella nopeasti. On ollut onni että tätä ei ole nähty ongelmana vaan mahdollisuutena, tämä saattaa myös johtua siitä etten ole koskaan vaihtanut toimenkuvaa ennen kuin ne haasteet on selätetty.
Pakko tarttua tähän, vaikka meneekin jo vähän sivuraiteille palkkakeskustelusta. Se, että joku (aika moni) näkee koulutuksen todisteena kyvystä omaksua tietoa, ei todellakaan tarkoita, että koulutuksen puute olisi todiste sitä vastaan.
Mun mielestä koulutus kertoo nimenomaan kyvystä omaksua tietoa - ja erityisesti sen tyyppistä tietoa, mihin on koulutuksen saanut. Jos ei tunne henkilöä, rekrytoija pääsee vähemmällä epävarmuudella kun valitsee koulutetun tyypin. Jos taas tuntee henkilön ja tietää, että koulutuksen puutteesta huolimatta osaa omaksua tietoa ja tekee työnsä hyvin, niin pääsee varmaan helpommalla palkkaamalla suoraan sen tuntemansa tyypin joka sopii tehtävään. Näin on kertomasi perusteella sinullekin käynyt pitkin uraa.
Haluan nyt vielä oikaista tämän, kun minun viestistä tuo luulo lähti. Tarkoitin että koulutus itsessään ei todista mitään muuta, kuin että kykenet omaksumaan tietoa. Se ettei ole koulutusta ei tietenkään tarkoita etteikö sitä tietoa pystyisi yhtä lailla omaksumaan.
Luulen, että koko idea tuohon lähtee rekrytointiprosessin helpottamisesta. Kun sen A4 litanian tiivistää, monesti itse koulutusvaatimus on mallia “joku insinööri/di”. Siksi minua taustasi kiinnostikin, koska nykyään valitettavan monesti tärkeintä on muodollinen pätevyys eikä käytännön osaaminen.
Kyllä nostan hattua. Nykyään vaikuttaa yllättävän usein siltä että rekrytoidaan uusia ihmisiä sen sijaan että annetaan ylennyksiä, tai sitten kuvittelen näin. Ainakin paikoissa missä olen itse ollut töissä niin olisi löytynyt päteviä ehdokkaita. Se ei motivoi työntekijöitä.
Muutenkin on mielestäni outoa että yleensä ison palkankorotuksen voi saada vain vaihtamalla toiselle työnantajalle vastaavaan tehtävään. Jos jatkaa samalla työnantajalla niin usein ei ole mahdollista saada vastaavaa korotusta.
Tämä ei kannusta kovin pitkäjänteiseen työntekoon.
Insinöörikoulutuksessa on tavoite suodattaa kansasta insinöörit erilleen. Insinööri voi sitten toimia ihan muissa tehtävissä toisella alalla.
Lääkärikoulutuksessa opitaan asioita aina vain syvemmin ja soveltaminen ihan toisella alalla on lähes mahdotonta.
Sitten on koulutuksia joissa karsitaan ne, joilla ei pokka, takamus tai maksa kestä työelämän vaatimuksia.
Se onnekas promille, jolla on sekä motivaatio, lahjat että arvot kunnossa, pärjää työelämässä minne sitten sattuukin ajelehtimaan. Nykyään usein kielitaitovaatimus korostuu ja pudottaa “kansakoulupohjaisia” aiheettakin pois uraputkesta.
Vuosien varrella on tullut vastaan eri alojen ammattilaisia, jotka olisivat menestyneet erinomaisesti kovapalkkaisemmissakin hommissa, mutta useista eri syistä ovat päätyneet nykyisiin hommiinsa. Ja vastaavasti kovapalkkaisia, joiden olisi parempi olla ihan muissa duuneissa. Osa on eri syistä vaihtanutkin hommia.
Sattuma vaikuttaa todella paljon, missä kukin elämäntyönsä tekaisee.
Ei kannusta. Valitettavasti palkka kasvaa merkittävästi vain vaihtamalla. Usein mielekäs työpaikka jää palkkapolitiikan vuoksi, mutta itse otan parhaan palkan ja kärsin, jotta pääsen työn kurjuudesta viimeistään 60v täytettyäni.
Nyt olen omien hommieni huippupalkoilla, seuraava steppi vaatisi esimiesposition, koska Suomessa on vain yksi etenemispolku, eli esimies-/johtotehtävät. Meillä ei tunneta mallia, jossa asiantuntijaroolissa voisi edetä pitkälle. Itseäni ei esimieshommat kiinnosta, kokemukset olleet aika ankeita. Siinä väliportaassa hommat ei lopu, vastuu painaa, mutta valtaa ei ole - melko tyhmää puuhaa.
Tein päätöksen, että en yritä työstä hakea sisältöä elämääni, mutta maksimi rahavirran, jotta voin nauttia muista asioista ja lopulta jättäytyä pois oravanpyörästä ajoissa
Vuosiansio sisältäen melko vakkaribonarit 83,5K€ + pääomatulot n.6,5K€.
Kirjoitellaan nyt omakin palkkakehitys vuosien varrelta. Vuodet 2006-2011 rakennusmiehen hommia ja välissä intti tietysti. Ka-kuukausipalkka viimeisillä vuosilla reilu 2k/kk
Tämän jälkeen opiskelua 2011-2014
2014 valmistuminen, jonka jälkeen työnjohto hommiin asuntorakentamiseen. Lähtöpalkka taisi pyöriä valmistumisen jälkeen 2700 euron maissa. Tästä sitten parin vuoden sisällä 3600 ja tämän jälkeen firman vaihdolla 4200.
2018 siirtyminen vastaavaksi ja palkan nousu noin 6000e/kk. Nyt riippuen parista työmaan bonareista niin näyttää siltä ,että 100 k maaginen raja menisi rikki.
Valitettavasti ei. Arvioitu nyt tulevien bonareiden kanssa. Hankkeiden keston mukaan tulevat 2-2.5 vuoden välein ja suuruusluokka menee käsikädessä tuloksen kanssa. Mutta käytännössä 0e-35t välillä
Lisätuloja voisi tehdä tietysti omakotivalvonta hommilla mutta tällä hetkellä vapaa-ajan arvostus suurempi
Onkos kukaan foorumilla päätynyt etähommiin jenkki-firmaan (tai edes ulkomaiseen)? Kovasti alkanut houkuttelemaan moinen optio, kun voimafantasioissani kurkkinut ulkomaisia tulotasoja. Toki, kuten keskusteltu, mm. päiväkodit ja koulut velottaa etenkin jenkeissä isosti, mutta etänä esim. Euroopasta käsin voisi kuvitella saavan parhaat puolet molemmista. Tuossa tulikin juuri yksi jenkki vastaan, joka teki Mikkisoftalle duunia 100-200k/vuodessa etänä Lattareista käsin, jossa keskitulot ovat 300-500 euron luokkaa kuussa. Elämä oli kuulemma mukavaa.
Huomannut, että AirBnBn myötä on lähtenyt lumipallo liikkeelle, ja nyt mm. Spotify tarjoaa myös 100 % remotea. Linkkarissa tusinoittain myös muita vastaavia firmoja, ja headhuntterit usein laittavat viestiä, että olisinko kiinnostunut firmasta x, y tai z. Toisinaan jopa mainitsevat, että palkat ovat “close to the US market rates”.
Mietin, että saattaisi maistua näin Suomesta käsin, kun palkat Glassdoorin mukaan yleensä noin 2-5x. Aikaerokin on sikäli mukava, että voisi tehdä duunia käytännössä Euroopasta/Afrikasta/(Lähi-Idästä) (about 16-24) tai Amerikoista (8-16) käsin. Muutenkin nykypäivänä tätä etää tulee tehtyä kattavasti, ja kiinnostaisi digital nomad -meininki, jossa ei olisi riippuvainen sijainnista vaan voisi vaikka syksyn tullen napata äkkilähdöt lämpöseen.
AirBnB:llä ja kumppaneilla toki odotan, kun on toimistoja myös Euroopassa, että palkat ovat Suomen tasolla, jos tekee Euroopasta remotea. Olisikin kiva kuulla, millaista palkkatasoa näissä remoteissa yleisesti on, ja onko näissä jotain kommervenkkejä, joita olisi syytä ottaa huomioon. Ei viitsisi lähteä rekryprosessiin ihan vaan palkkatasoa ja remoten käsitettä utelemaan.
Minulla on juuri keskustelut käynnissä globaalin yrityksen kanssa joka pitää päämajaa Euroopassa. Näin ollen työkulttuuri ja -aika olisivat Euroopan meiningillä.
100% remote, mutta työn luonteen puolesta matkustelua toki jonkin verran vastuumaissa. Tämä matkusteluseikka on itselleni suurin kanto kaskessa, eli olen sanonut alusta alkaen niin headhunterille kuin yrityksellekin, että jatkuva matkustaminen ei tule kiinnostamaan ja huomioikaa se myöskin tulevissa keskusteluissa. Ainakin toistaiseksi vaikuttaisi että vielä ollaan pelissä mukana eikä tällaisen ”vaatimuksen” vuoksi ole lopetettu keskusteluita.
Olen tälläkin hetkellä globaalin firman palkkalistoilla, mutta tässä uudessa mahdollisessa työpaikassa palkkahaitari olisi noin 2-3 kertainen verrattuna nykyiseen, vaikka palkka on tälläkin hetkellä kohtalaisen hyvä (vaikea sanoa tarkemmin koska korvaus on hyvin pitkälti tuloksiin sidottu). Eli taloudellista motivaatiota olisi tarjolla.
Kaiken kaikkiaan vaikuttaisi, että sellaisilla työmarkkinoilla, missä kyetään hyödyntämään digitaalisia työkaluja yms ”etätyökaluja” osana arkea, on todella paljon mahdollisuuksia tarjolla kunhan uskaltaa vaan toimia niiden mukaisesti. Luonnollisesti perinteiset ”duunarialat” eivät pääsääntöisesti tähän kategoriaan kuulu.
Erittäin positiivinen signaali muutenkin, että osaajia etsitään myös ”uusilta alueilta” eikä olla enää niin riippuvaisia fyysisyydestä. Toki joillekin tällainen kuvio ei sovi lainkaan ja sekin on ymmärrettävää.
Työtehtävät ei itsellä muuttuisi kovinkaan paljoa, eli sen puolesta ylllättävän suuria eroja yritysten välillä palkkauksessa. Ei se ihan tuulesta temmattua ole, että CV kannattaa pitää ajantasalla ja kilpailuttaa oma markkina-arvonsa silloin tällöin.
Viitisen vuotta olen tehnyt töitä ulkomaiselle firmalle kotikonttorista Suomesta. Reipas 100k€ (2021 = 118k€) tulee joka vuosi ja vastaavista hommista Suomessa saa sen 60-75k€. Rohkeasti vaan lähestymään ulkomaisia headhuntereita, niin kyllä sieltä tarjouksia tulee, jos vaan osaamista löytyy.
Firma maksaa suomalaisen tilitoimiston kautta palkan. Mulle ihan sama kun olisin Suomessa töissä.
EDIT: kävin ihan varmuuden vuoksi kattomassa eläkesivustolta tilastot. Kaikki näkyy siellä +30v ja 6k lupaavat maksaa
Tähän vielä sen verran, että mä sovin Terveystalon kanssa täyden paketin työterveydeksi. Aika helppo neuvotella, kun on lakisääteinen. Tasosta sitten joutuu ehkä vääntää, mutta tuskin ongelma jos ne haluu sut.
