Palkkakeskustelu

Koodauksessa on kaksi multippeliä vs. “tavallinen työ”:

  1. Kerran tehtyä voi kopioida* eri asiakkaille teoriassa rajattomasti (SaaS), parhaimmillaan vain muuttamalla paria deploy-parametriä
  2. Menestynyt softatuote voi tuottaa firmalle jopa dekadeja korkeampaa tuottoa kuin palkkakustannukset devaajatiimille, vaikka kehtaisi pyytää lähes mitä vain realistista.

*- ja siis nimenomaan ilman lisäkustannuksia, toisin kuin tehdaslinjasto, jossa jokainen ajo maksaa jotain.

Ja vielä toinen vähän toisen kantin “tuotto” on se, että itse tehty softa vs. kolmannelta osapuolelta ostettu voi säästää firmalle vinon pinon nollia vuodessa, varsinkin kun vastaavia on useampia eri osastoilla tai kun oma tuote on erityisen kompleksinen, esim. useamman eri osaston (infra, bäkkäri, frontti, data science, AI/ML, jne.) yhdistelmä, vs. jokaiseen erikseen ostettu tuote, joka sitten yritetään integroidaan toistensa kesken. Toki se maksaa firmalle itsellekin jotain rahassa ja ajassa, mutta hintaluokka on vähän eri tasoa kuin tuo ostamalla kerätty “kori” :wink:

7 tykkäystä

Juuri tänään kattelin Glassdoorista erään SaaS-tekoälyfirman palkkoja, ja työntekijöistä 90 % oli myyjiä, ja myyntibonareiden kanssa palkat olivat kovempia kuin Senior Managementilla tai Lead developereilla. Pisti hieman nakertamaan, että lahjakkaalle, kouluttamattomalle p#skanpuhujalle (ja oikeastaan jopa keskinkertaisellekin) maksetaan kovempaa liksaa kuin tuotekehitykselle - todennäköisesti ihan siksi, että palkka on helppo sitoa tuottavuuteen ja sitä kautta oikeuttaa. Kehuivat vielä, että tuote niin kova, että tulosta on helppo tehdä.

Kehittäjillä puolestaan työpanos ei näy suoraan rivin alla muuna kuin kuluina, ja tuntuu olevan vaikea määrittää tuotteen laadun rahallista arvoa. Yhtään myyntityötä väheksymättä kuitenkin näissä tällaisissa state-of-the-art-ohjelmistotuotteissa se innovaatio ja arvo on nähdäkseni kuitenkin lähtöisin osaavista kehittäjistä ja managereista, eikä tämä etenkään Suomessa tahdo näkyä palkoissa, vaikka näennäisesti devaajilla kovat liksat ovatkin (“vaikka eihän me muuta kuin copy-pastetaan Stackoverflowta”). Yleisesti bonarit bisnesspuolen ulkopuolella tuntuvat olevan harvinaisuuksia Suomessa, joten jollei konsulttina tee hommia, niin eihän tämä hirveästi sykkimään kannusta.

Edit. Itsekin siis tässä hieman pyöritellyt ajatusta, josko kannattaisi siirtyä devaus-/engineeringpuolelta ns. product-/management-/käsienheiluttelupuolelle. Monilla product ownereilla, managereilla ja roadmapin määrittelijöillä liksat varsin kivasti kohdillaan, vaikka osaamisen suhteen ei ole hädin tuskin minkäänlaisia vaatimuksia. Nykyään tuntuu, että ihan perus rividevaajaltakin, jolle se 3-4k maksetaan “vaaditaan” kaikennäköstä osaamista full stackin ohella deploymenteista, cloudeista, Kubernetekestä, AWS:stä, ja mielellään päälle vielä C++:t ja DevOPSit, jotta asiat x,y ja z sujuvat ongelmitta.

11 tykkäystä

Haluaisitko hieman avata tätä?

On helppo väheksyä kaikkien muiden roolien vaativuutta, itsekin olen syyllistynyt joskus samaan. Ton viestin perusteella on kuitenkin helppo nähdä mitä henkilö itse tekee, kun siinä on nyt taidettu väheksyä kaikkia muita rooleja.

Itsekin olen ollut kehittäjä, enkä tosiaan väheksy kuinka tärkeitä voivat olla.

Sen verran voin kuitenkin sanoa, että meillä kovat devaajat tienaa enemmän kuin tuotehallinto. Mulla on n. 40 devaajaa joille mun tehtävä on keksiä tekemistä (käytännössä teen sitä yhdessä heidän kanssaan). Niistä aika moni tienaa enemmän kuin minä tuotepäälikkönä. Kyse ei kyllä välttämättä ole siitä, että joku olisi päättänyt maksaa heille enemmän - vaan puhtaasti siitä että devaajista on pula eikä hyvästä kannata luopua.

12 tykkäystä

Ehkä tohon tuotehallintoon vielä… On olemassa paljon yrityksiä kuten vaikkapa Pepsi joka luo uusia tuotteita suhteellisen harvoin. Tämmöisessä firmassa tuotehallinto on monesti lähellä businestä ja markkinointia ja ratkaisee ihan erilaisia haasteita kuin firma joka valmistaa ohjelmisto tuotetta / palvelua.

Softaa valmistavissa (tuote) firmoissa tehdään jatkuvalla tahdilla kehitystä ja tuote elää koko ajan. Moderni kokoonpano olisi semmoinen jossa tuotepäälikkö / tuoteomistaja toimii todella läheisesti kehittäjien kanssa ja usein omaa teknistä taustaa.

Usein ajatus käsienheiluttajista syntyy jos ensimmäisen tyyppinen tuotehallinto yrittää kehittää ohjelmistoa. Silloin tuotehallinnolla ei välttämättä ole hyvää dialogia tekijöiden kanssa, ja usein hukkaa paljon resursseja siihen että ennalta tehtyä suunnitelmaa toteutetaan vaikkei se ole tekniseltä näkökannalta järkevää - tai ettei kehittäjille anneta riittävää määrää kaistaa teknisen velan hallintaan.

Vastaava lopputulos saadaan toki myös ympäristössä jossa isot päätökset tehdään tuotehallinnon yläpuolella. Pidemmän päälle tuo johtaa siihen etteivät itsenäiseen työntekoon tottuneet tekijät jää tuotehallintoon (tai edes halua tulla sinne) kun eivät pysty vaikuttamaan asioihin.

Mä väittäisin, että jos joku oikeasti on sitä mieltä että tuotehallinnossa on vain käsien heiluttelijoita ilman mitään kompetenssia niin ovat olleet väärässä paikassa töissä. Seuraavan kerran työhaastattelussa voi vaikka kysyä firman prosesseista tuohon liittyen, koska devaajallekin luulisi olevan mukavampaa työskennellä yrityksessä jossa hommat toimivat.

6 tykkäystä

Uuteen työpaikkaan sovin brutto 3000 euro/kuukausi. Teoriassa voi saada jotain bonusta, mutta minulla ei ole mitään tietoa annettu miten sellaisen bonuksen saa vielä. IT -tuki. Bonuksen ei voi luottaa, mutta ainakin tuo on bruttopalkka ilman bonusta mainittu tuossa. En tiedä vielä mikä on netto tulot tuosta se on niin uusi työpaikka. Maksan myös kirkolle veroa.

Jo ja tiedän kyllä ohjelmointi alalla IT voi saada paljon enemmän. Veljeni on IT konsultti ja full stack programmer ja saa jotain brutto 4500-4700 euroa/kuukausi välillä. Kertoi mulle että verojen jälkeen jää jotain 3000 euroa+ käteen palkasta. Hän maksaa myös kirkolle veroa. Mun veli on myös korkeampi koulutus kun minun IT insinöör AMK korkeakoulusta. Veljeni on IT alan diploominsinööri Yliopistosta.

Mun veli on töissä Vaasa kaupungissa ehkä siksi ei jotain 5k-6k brutto/palkka mutta ei halua muuttaa pois koska sen vaimo on syntynyt Pohjanmaalta ja lapset viihtyvät koulussa ja päiväkodissa.

9 tykkäystä

Tässähän ei väheksytty kenenkään työpanosta tai vaativuutta - kovat myyjät ja managerit kyllä tunnistaa ja ansaitsevat liksansa. Pointtina oli ihan vaan vaihtoehtoinen näkemys sille, että devaajien/tuotekehittäjien liksat olisivat kovia huomioiden työn stressittömyys ja “helppous”.

Esimerkkinä juurikin tuo ulkomainen tekoälystartuppi, josta tsekkasin, että rivimyyjä veti kovempaa liksaa kuin team leadi, ja samaan aikaan myyjät naureskelevat, että huipputuote viedään käsistä ihan myymättäkin. Tätä olen nähnyt myös Suomessa useassa firmassa. Pahimmillaan palkka on sidottu vastuuseen eikä vaativuuteen, minkä seurauksena se backlogia päivittävä käsienheiluttelija ansaitsee paremmin kuin firman korvaamaton ja kokenut PhD R&D:ssä.

Tämän takia alkanut pohtimaan, josko olisi syytä itsekin siirtyä manageripuolelle tai vaihtoehtoisesti kääntää katse ulkomaille päin. Geneerisellä tasolla ihmettelen, ettei ainakaan Suomessa konsulttitalojen ulkopuolella kukaan ole tuntunut implementoineen suorituspohjaista bonusjärjestelmää kehittäjille. Esimerkiksi kasvavissa startupeissa ja yleisesti tuotepohjaisissa softafirmoissa voisi kuvitella kehittäjillä olevan keskeinen vaikutus asiakashankinnan ja churn ratejen kehitykselle, mutta yleisesti näillä metriikoilla palkitaan vain myyjiä ja ylempää managementtia.

Näinhän se menee. Valitettavasti tätä yksinkertaista ohjetta äärimmäisen harva noudattaa. Kyllä ne työnantajat valitettavasti useimmiten pyrkivät maksamaan minimin, eikä kovempaa tarjota ennen kuin itse toteaa, että kilpailija tarjosi n% kovempaa liksaa. Parhaimmillaan itselleni on tarjottu tällaisessa tapauksessa lähemmäs tuplaliksaa, kun tajuttu, että työntekijä saattaakin vaihtaa maisemaa. Itse vaan olen sitä sorttia, että sen korotuksen pitäisi tulla ihan oma-aloitteisesti managerin suunnalta osoittaen, että sen arvoisena työntekijää pitävät, eikä tällaisen kilpailutuksen kautta.

Hah, näitä kyllä löytyy Suomesta (ja varmasti muualtakin). Etenkin AI-puolella korostuu, kun osaajista on melkoisesti pulaa, jolloin on ennemminkin sääntö kuin poikkeus, että AI-tuotekehitystä siirtyy vetämään kaveri, jolla on PO-/managerosaamista, mutta tekoälystä ymmärrystä vain parin Youtube-videon verran. Kerran jos toisenkin “vastuuta on jaettu” antamalla backlogi, rahoitushakemukset, slidejen valmistus, asiakaskontaktoinnit yms kehitystiimin kontolle, kun ei kyvykkyyttä omien tehtävien hoitamiseen ole. Kirsikkana kakun päälle, kun sitten myöhemmin manageri esittelee omalla nimellänsä tätä uusinta uutta, ja selittää ohessa kaiken päin honkia. Tullutkin vuosien mittaan opittua tsekkailemaan tarkkana työntekijöiden LinkedInit ja vastaavat, jottei tällaisia hutilyöntejä tulisi. Selkein red flag on, kun headhuntteri ilmoittaa, että “firma x on siirtynyt datan ja AI:n pariin, ja nyt on mahdollisuus päästä rakentamaan peruspilareita osana pientä mutta kasvavaa tiimiä”.

6 tykkäystä

Yksi osa myyjien palkkausta liittyy todennäköisesti siihen, että ylimmällä johdolla on usein myynti taustalla, joten heiltä löytyy arvostusta positiota kohden. Jokainenhan ymmärtää itsensä arvon, ja monissa tutkimuksissa on todettu että kun esim. kolmen hengen ryhmän jäseniltä kysytään kuinka suuren osan työstä tekevät on lopputulos yhteensä jossain 400% paikkeilla.

Tämän lisäksi myyjän työn mittaaminen on aika helppoa verrattuna tekniseen kaveriin.

Varmaan itse kullakin olisi mahdollisuus siirtyä myyjäksi, jää kuitenkin itseltä väliin. Usein palkkaus isoilta osin provikalla, ja vaikka miten näyttäisi ulospäin helpolta on todellisuus varmasti muuta - muutenhan kaikki menestyisivät hyvin eikä näin ole.

Ihan samaan tyyliin kuin (kovat) koodaajat ovat suomessa alipalkattuja niin sama pätee myös tuotehallintoon. Toki teknisellä taustalla voi olla hyvät valmiudet, mutta jos olettaa työn olevan kevyttä voi edessä olla pettymys. Meillä kaikilla tuoteomistajilla ja tuotepääliköillä on tekninen tausta (koodausta / arkkitehtina yms) ja sikäli kun olemme keskustelleet monet miettivät palaamista koodaajiksi kun nykyisellään tienaisi enemmän.

7 tykkäystä

Heh. Onhan KPI, OKR, sun muita ollut iät ja ajat. Niiden ongelma on se, että nimenomaan devauksessa sellaisten “kovien” mittarien rajoittuneisuus korostuu äärimmilleen. Se kuuluisa sanonta: “saat mitä mittaat”. Jos mittari on vaikkapa kuinka monta riviä koodia, niin projektien koodimäärä räjähtää ja himmelistä tulee n-kertaa pidempi kuin sen voisi olla. Jos mittari on tehtyjen tikettien määrä, niin tikettien määrä räjähtää ja jokaisesta paperin rapsahduksesta tehdään erillinen tiketti. Jos mittari on committien määrä, tehdään jokaisesta typon korjauksestakin oma commit. Jne hulluutta…

Devaukseen ei vain oikein ole mitään järkevää kovaa mittaria, joka olisi vertailukelpoinen erilaisissa devaustehtävissä ja tiimin eri jäsenten kesken. Tämän vuoksi ainakin omissa firmoissa bonukset liittyy poikkeuksetta tiimin ja yksikön tekemiseen, ei henkilötasolle. Tästä johtunee myös devauksen surullisenkuuluisa tendenssi työpaikkojen vaihtoon, kun tarvitsee lisää palkkaa ja vastuuta. Ei voi objektiivisesti mitata kuka on korotuksensa ansainnut, vaan se menee enemmän pärstäkertoimella/puhelahjoilla, jotka stereotyyppisesti ei meillä ole se ykköskompetenssi :smiley:

15 tykkäystä

Sohaistaanpa vähän muurahaispesää ja kiusataan forumisteja täälläkin “Sari Sairaanhoitaja” -keissillä: AMK-sairaanhoitajien, sosionomien ja fysioterapeuttien mediaanipalkka ilman vuorolisiä on n. 2600e. Tulisiko se olla mielestäsi isompi? Miksi (tai miksi ei?) Ja jos kyllä, niin kuinka paljon? Kenen mielestäsi tulisi kustantaa mahd. palkannousu? (otetaan yksityisellä yhtiön liiketuloksesta? Julkisella irtisanotaan muiden alojen väkeä? Valtion budjetista lisää? Veronkorotuksilla?)

Kommentoin jo nyt sen verran, että olen itse fysioterapeutti, ja vahva osa perusterveydenhoidon tiimiä, jossa mietitään kuntoutujien lääkitystä, kuvantamisia ja erikoissairaanhoidon tarpeita yhdessä lääkärien ja hoitajien kanssa. Koen siis sekä oman että ennenkaikkea hoitajien työn erittäin tärkeäksi yhteiskunnan tukipilariksi. Gallup -kyselyissä poikkeuksetta ihmiset vastaavat elämän tärkeimmäksi asiaksi terveyden.

Ammattiryhmämme lakko-oikeutta on rajoitettu ja hallitus suunnittelee pakkotyölain laajentamista. Mitä keinoja hoitotyötä tekevillä edes on omaa palkkatasoaan enää nostaa? Miten yhteiskunta muuttuu, jos/kun terveydenhuolto kyykkää, eikä hoitoa kohta enää yksinkertaisesti saa?

14 tykkäystä

Nykyisestä budjetista -15 miljardia esim. Liberaalipuolueen leikkauslistan mukaisesti. Osa säästöistä verojen alennukseen ja osa esim. juuri sairaanhoitajien palkkoihin. Sote katastrofi myös alas ja panostusta johtamiseen. Sairaanhoitajilta tehtävät kuten ruoan jako, siivoaminen yms. pois ja keskittyminen olennaiseen.

4 tykkäystä

Ei liity suoraan palkkakeskusteluun, mutta epäsuorasti kuitenkin: Tarkennatko vähän että miten Liberaalipuolue meinasi leikata valtion budjetista 15 miljardia? En löytänyt vastausta tuohon internetistä.

1 tykkäys

Luulisi, että avaamalla kukkaron nyörejä hoitajapulaa saataisiin helpotettua, työtaakka kevenisi ja saataisiin positiivinen spiraali aikaiseksi. Ymmärrän toki, että nämä rahat pitää jostain repiä, mutta mm. Apotti näyttää sen verta eeppiseltä faililta, että tekemistä järkevöittämällä säästöjä voisi tehdä.

Peruspalkasta puhuminen on sinänsä raflaavaa, koska useasti sen palkan päälle tulevat muutkin lisät. Kokonaispalkka järkevällä työajalla ratkaisee.

13 tykkäystä

Leikkauslista ei vielä valmis, mutta tehtyjen ehdotusten pohjalta ovat tuon suuruuden arvioineet. #Leikattavaalöytyy takaa löytyy twitteristä esimerkkejä. Ennen vaaleja pitäisi valmistua.

1 tykkäys

Samaa mieltä, kokonaisuus ratkaisee. Monella alalla ne lisät ovat de facto kiinteä osa työtä ja työstä saatavaa tuloa. Ei tuo peruspalkka minusta sellaisella alalla yksinään niin pahalta kuulosta, se on aika lähellä mm. kandiupseerin peruspalkkaa.

8 tykkäystä

Näistä vielä nostaisin esiin erityisesti lisistä puhuttaessa fysioterapeutin. Työaika taitaa säännöstään olla “virastoajan” puitteissa (julkisella), joten tämän ammattikunnan kohdalla lisät eivät ole kovin oleellinen kysymys. Tämä vastaus osittain myöhempiin kommentteihin.

Ja olen siis itsekkin fysioterapeutti.

8 tykkäystä

Lisien mieltäminen kiinteäksi osaksi työtä ja se että ne edes usein liittyisivät jotenkin varsinaiseen tehtyyn työhön (eikä esim. ajankohtaan milloin työ tehdään), kuulostaa minusta lähinnä työnantajapuolen propagandalta jonka tavoite on että varsinaisesta työstä voitaisiin maksaa mahdollisimman vähän.

14 tykkäystä

Hyviä kysymyksiä, joihin ei taida olla suoraa vastausta. Yksityisellä puolella palkka määräytyy mielestäni markkinoiden mukaan, mutta julkisella puolella asia on monitahoisempi (joka sekin vaikuttaa taas yksityispuolen palkkoihin).

Mikä sitten olisi riittävä tehtäväkohtainen palkka? Miten työn “tärkeys” tai “yhteiskunnallinen merkitys” otetaan palkkauksessa huomioon? Tulisiko “tärkeissä” tehtävissä työskentelevien tienata esimerkiksi suomalaisen keskipalkan verran?

Ja miten ne julkisen puolen palkankorotukset maksetaan - veronkorotuksilla vai palveluista leikkaamalla? :thinking: Onneksi en ole poliitikko.

1 tykkäys

Eikös joku ehdottanut, että leikkaamalla kouluruokailusta lihan pois, saataisiin säästöjä aikaan?

2 tykkäystä

No on se varmaan sitäkin, että kokonaispalkkaa on pyritty “kohtuullistamaan”. Monella alalla niitä lisiä kun on pakollista tehdä, koska työn suorittaminen sen vaatii. Peruspalvelut, turvallisuus, rajojen valvonta jne pyörii kuitenkin vuorokauden ympäri. Lisät on sidottu yleensä peruspalkkaan ja peruspalkan nostaminen nostaa myös lisien arvoa. Nostamalla peruspalkkaa vastaamaan jotain korkeampipalkkaista vastaavan koulutus- (tai vaatimus) tason 0800-1600 duunia, tai mitä nyt verrokkina käytetäänkään liian alhaisesta peruspalkasta puhuessa, saataisiin aika kivoja kokonaisansioita. Sairaanhoitajille ja nuorille upseereille 80ke. No mikäettei.

Oman työuran alkupuolella muistaakseni n. 30-50% ansioista tuli erilaisista lisistä.

5 tykkäystä