Luulisi, että avaamalla kukkaron nyörejä hoitajapulaa saataisiin helpotettua, työtaakka kevenisi ja saataisiin positiivinen spiraali aikaiseksi. Ymmärrän toki, että nämä rahat pitää jostain repiä, mutta mm. Apotti näyttää sen verta eeppiseltä faililta, että tekemistä järkevöittämällä säästöjä voisi tehdä.
Peruspalkasta puhuminen on sinänsä raflaavaa, koska useasti sen palkan päälle tulevat muutkin lisät. Kokonaispalkka järkevällä työajalla ratkaisee.
Leikkauslista ei vielä valmis, mutta tehtyjen ehdotusten pohjalta ovat tuon suuruuden arvioineet. #Leikattavaalöytyy takaa löytyy twitteristä esimerkkejä. Ennen vaaleja pitäisi valmistua.
Samaa mieltä, kokonaisuus ratkaisee. Monella alalla ne lisät ovat de facto kiinteä osa työtä ja työstä saatavaa tuloa. Ei tuo peruspalkka minusta sellaisella alalla yksinään niin pahalta kuulosta, se on aika lähellä mm. kandiupseerin peruspalkkaa.
Näistä vielä nostaisin esiin erityisesti lisistä puhuttaessa fysioterapeutin. Työaika taitaa säännöstään olla “virastoajan” puitteissa (julkisella), joten tämän ammattikunnan kohdalla lisät eivät ole kovin oleellinen kysymys. Tämä vastaus osittain myöhempiin kommentteihin.
Ja olen siis itsekkin fysioterapeutti.
Lisien mieltäminen kiinteäksi osaksi työtä ja se että ne edes usein liittyisivät jotenkin varsinaiseen tehtyyn työhön (eikä esim. ajankohtaan milloin työ tehdään), kuulostaa minusta lähinnä työnantajapuolen propagandalta jonka tavoite on että varsinaisesta työstä voitaisiin maksaa mahdollisimman vähän.
Hyviä kysymyksiä, joihin ei taida olla suoraa vastausta. Yksityisellä puolella palkka määräytyy mielestäni markkinoiden mukaan, mutta julkisella puolella asia on monitahoisempi (joka sekin vaikuttaa taas yksityispuolen palkkoihin).
Mikä sitten olisi riittävä tehtäväkohtainen palkka? Miten työn “tärkeys” tai “yhteiskunnallinen merkitys” otetaan palkkauksessa huomioon? Tulisiko “tärkeissä” tehtävissä työskentelevien tienata esimerkiksi suomalaisen keskipalkan verran?
Ja miten ne julkisen puolen palkankorotukset maksetaan - veronkorotuksilla vai palveluista leikkaamalla? 
Onneksi en ole poliitikko.
Eikös joku ehdottanut, että leikkaamalla kouluruokailusta lihan pois, saataisiin säästöjä aikaan?
No on se varmaan sitäkin, että kokonaispalkkaa on pyritty “kohtuullistamaan”. Monella alalla niitä lisiä kun on pakollista tehdä, koska työn suorittaminen sen vaatii. Peruspalvelut, turvallisuus, rajojen valvonta jne pyörii kuitenkin vuorokauden ympäri. Lisät on sidottu yleensä peruspalkkaan ja peruspalkan nostaminen nostaa myös lisien arvoa. Nostamalla peruspalkkaa vastaamaan jotain korkeampipalkkaista vastaavan koulutus- (tai vaatimus) tason 0800-1600 duunia, tai mitä nyt verrokkina käytetäänkään liian alhaisesta peruspalkasta puhuessa, saataisiin aika kivoja kokonaisansioita. Sairaanhoitajille ja nuorille upseereille 80ke. No mikäettei.
Oman työuran alkupuolella muistaakseni n. 30-50% ansioista tuli erilaisista lisistä.
Tässä toinen asia mitä en kai ikinä tule ymmärtämään. Miten työnteon ajankohtaan perustuva lisä voi olla kahdella eri henkilöllä eri suuruinen, jos ajankohta on kuitenkin molemmilla sama, eikä se työn tekemisen ajankohta todennäköisesti liity varsinaiseen työn suorittamiseen mitenkään? Miksi jollain alalla maksetaan kaikille kiinteä euromääräinen lisä työn suorittamisen ajankohdan perusteella ja toisella alalla prosenttiperustainen lisä? Jos tarjoilija saa arkena 10 € / h ja hovimestari saa 15 € / h, niin onko hovimestarin vastuu omasta työstään juuri sunnuntaisin 50 % kovempi kuin kokilla ja jos on niin miksi? Toisaalta miten ravintolatyöntekijän ilta alkaa vasta klo 18.00 kun tehdastyöläisellä se alkaa jo klo 15.00? Miksi tehdastyöläisen ilta ja yö ovat molemmat 8 h mutta ravintolatyöntekijän ilta ja yö kestävät vain 6 h? Muu yhteiskunta (koulut, kaupat, virastot, julkinen liikenne jne.) heidän ympärillään pyörii kuitenkin täysin samalla aikataululla.
Peruspalkka on se, mitä voidaan parhaiten vertailla. Ei ole järkeä vertailla pelkkää yötyötä tekevän (vaikka vammais-)hoitajan vuosipalkkaa ja toimistosihteerin vuosipalkkaa, koska yöhoitaja antaa työnantajalle ison osan terveydestään uhrauksena.
Eivät nämä kyllä mitään helppoja juttuja ole, kun soppaan lisätään vielä lounasedut, työsuhdeautoedut, päivärahat, kulttuurisetelit sun muut härpäkkeet.
Jos Nokia-Siemensin verkkodiagnostikko saisi ilta- tai yötöistä (niitäkin ajoittain heillä on) saman kuin Fazerin elintarviketyöntekijä, eli n. 5e/h, niin kukaan NSN:n työntekijä ei niihin suostuisi.
Eli kyllä lisienkin pitää olla suhteutettuna jollain tapaa “peruspalkkaan”.
Myös yksityisen puolen hoitajien lakko-oikeutta on heikennetty, jolloin palkat eivät todellakaan määräydy markkinoiden mukaan. Jos määräytyisi puhtaasti markkinoiden mukaan (eikä lakko-oikeutta rajoitettu), hoitajat olisivat menneet jo ajat sitten kunnon rysäyksellä lakkoon…siinäpä olisi ollut ihmettelemistä kun vanhukset kuolevat (miljoonatulosta tekeviin) hoivakoteihin. Alkaisi rahaa ehkä löytymään. Tämä on mielestäni kaiken ydin hoitajien palkkakuopasta puhuttaessa; ei ole todellisia keinoja palkkaneuvotteluissa.
Niin, maailma ei ole reilu. Suurituloisen henkilön mielestä satunnainen yöaikaan työskentely on kai hommasta riippumatta keskimäärin huomattavasti v-mäisempää kuin pienituloisen henkilön mielestä joka tekee sitä säännöllisesti… Ja työnantajat ovat selkeästi tästä myös samaa mieltä. Toisten yöt ovat pimeämpiä kuin toisten…
Ongelma lienee näissä useimmiten se, että niitä peruspalkkoja ei voi oikein mitenkään vertailla. Alojen palkkauksia on rakennettu monilla eri tavoilla ja peruspalkka muodostaa työstä riippuen automaattisesti isomman tai pienemmän osan kokonaisansioista. Kokonaispalkka on se minkä kukin joka tapauksessa käteen saa (verojen jälkeen). Kokonaispalkka on siten aika yksiselitteinen ja ratkaisee onko työnteko kannattavaa. Kuitenkin hoitajat usein haluaa verrata tai tietämättömyyttään vertaa hoitajien peruspalkkaa muiden kokonaispalkkoihin. Kuinka moni raksamies, sähkömies, putkimies, tehdastyöläinen yms tekee pitkää päivää tai epäsäännöllisiä työaikoja… Uhraa oikeasti terveyttään pölyssä ja liassa työskennellessään. Tai jos vertaan omasta kokemuksesta pölyisessä tehdasympäristössä tehtyä täysin fyysistä duunia tämän päivän ajatustyön stressaavuuteen niin se fyysinen pölyinen vuorotyö oli aivan äärettömän paljon kevyempää! Näkökulmia.
Ja onko yö- tai iltatyö automaattisesti mitenkään “uhrautuvaa” tai antaako siinä terveydestään mitään. Kaveri tekee omasta valinnastaan ainoastaan yötyötä sen kannattavuuden ja keveyden vuoksi eikä juurikaan koe siinä mitään uhrautuvansa tai kärsivänsä. Yöt töissä (hiljaista aikaa sairaalatyössä), aikaisin aamulla nukkumaan ja illat vapaata niin kuin muullakin työväellä, mutta palkka on varsin hyvä! Hänestä se on win-win tilanne. 
On paljon hoitajia joilla on normaali työaika, eli peruspalkka on se mitä saavat eikä muuta ole juurikaan saatavilla.
Hyvä esimerkki tästä on hammashoito joka vaikuttaa olevan aika kaaoksessa pääkaupunkiseudulla, mutta asiakkaita palvellaan lähinnä normaalina toimistoaikana.
Koko alan käsittely yhtenä ryhmänä jossa katsotaan vain ansioita piilottaa sen faktan, että eri toimintojen välillä on isoja eroja. Tapauksessa jossa puolella on pienet ansiot ja puolella taas lisien myötä kohtuullinen vie keskiarvo helposti harhaan. Samoin korotusten torppaaminen sillä perusteella että puolet saa paljon lisiä jättää toisen puoliskon tosi huonoon asemaan.
Ei mulla nyt mitään ratkaisua tuohon ole. Periaatteessa hoitajien lisät eivät poikkea suuremmin muista aloista, ero nyt on lähinnä että alalla on paljon työntekijöitä jolloin lisät tulevat kalliiksi. Ehkä yksi vaihtoehto olisi pieni pienennys lisiin - ja korotus peruspalkkoihin.
Jos laitetaan vaakakuppiin vastakkain ihmisen biologia ja yksilön mieltymykset tai tottumukset, niin siinä jää yksilö kakkoseksi, oli sitten yöhommista kuinka mielissään tahansa.
Lyhyt artikkeli:
https://www.duodecimlehti.fi/duo14720
Vähän laajempi tutkimus:
Tätä on ihmetelty. Aina kun kovapalkkainen ala lakkoilee, nostetaan esiin kokonaisansio. Lentäjät, paperimiehet yms. ovat lakossa niin siellä on jokainen kivi käännetty että saadaan yleisesti puhuttua mahdollisimman isoista tuloista. Nyt kin Sari Sairaanhoitajat lakkoilevat, puhutaan peruspalkasta ja valitetaan kuinka raskasta lisiin oikeuttava työ on…
En näe palkassa korotuspaineita kun vertaa muihin julkisiin aloihin kuten poliisi, pelastaja, aliupseeri, opettaja yms. Tai jos korotusta tulee, se tulisi antaa näille jokaiselle alalle.
Kustannuksia voisi kattaa pienillä käyntimaksuilla, organisaatiorakenteen tehostamisella, palkkauksella jossa näkyy tehty työ (hoitajien joukossa todella suuret erot työn tuottavuudessa) ja sitten valtion budjetin uudelleen järjestelyllä. Jokainen voi kohdallaan ajatella tämän rahoittamisen veronkorotuksilla kun jo nyt rajaveroaste on 61%. Olisi jatkossakin kiva jos saisi edes sen 39% palkankorotuksesta käteen.
Varmasti asioita vääristellään tahalteen ja tahattomasti, mutta sanoisin, että paperityöntekijän palkat (oli sitten lisien kera tai ilman) ovat kyllä reilusti kovemmat kuin sairaanhoitajalla, vaikka koulutus- ja vaatimustaso on reilusti alhaisempi.
Tämä on erittäin hyvä pointti. Kaikkien palkkojen nosto kyllä nostaisi julkisen sektorin menoja aika holtittomasti.
Näin ruohonjuuritason hoitsuna, eli lähihoitajana otan kantaa vain omalta osaltani palkkakeskisteluun. Itse urani huipulla nautin karvan alle 16€ tunnille jyvitettyä palkkaa. Siksi ilmaisu näin, koska teen vain keikkaa. Kokoaikaisessa työssä peruspalkka kokemuslisien myötä liikkuisi 2300-2600€ välillä, noudatettavasta tessistä riippuen.
Palkka ei mielestäni ole huono, ei ollenkaan. Huonoksi palkka muuttuisi mielestäni siinä kohdin, jos palaisin kokoaikaiseen jaksotyöhön, mitä se sitten tänäpäivänä onkaan, 116-117h/3vko. Yleinen vitsaus alalla on työvuorotoiveet, jotka sotkevat listojen suunnittelua ja vaikka kaikki eivät toiveita esittäisikään, vaikutus ulottuu kaikkiin samaa työnkuvan tekeviin. Näin ollen listat on yhtä ilta-aamu-aamu-ilta-hyppelyä, vailla mitään järjestelmällisyyttä. Tähän kun laitetaan sekaan yö tai muutama, niin sotkee vielä lisää, jolloin säännöllistä rytmiä ei pääse syntymään. Toki iso rooli on listan suunnittelijan osaamisella, mutta oman kokemuksen pohjilta se on kohtuu heikkoa. Useassa paikassa se ei kuulu kenellekään, mutta pientä lisävastuuta haluava rivitekijä voi ottaa homman itselleen, usein ilman erillistä korvaustakaan. Näin ollen, haittalisät eivät mielestäni olisi riittävä korvaus elämänlaadun heikkenemisestä ja palkka muuttuisi näin asiat puntaroiden huonoksi.
Oma ratkaisu oli siirtyä tekemään pelkkää yötä joskus vuosikausia sitten. 7 yötä (10h) 7 vapaata, vuoden ympäri. Tuntivajeet kompensoitiin lisistä. Lomat huomioiden työssäoloa kertyi siis mutkat suoriksi vedettyä 4,5kk vuodessa. Yölisä 40% näytteli tuloissa isoa roolia, pyhälisät myös, joskin niistä pyrin mahdollisimman paljon hankkiutumaan eroon, jolloin mm. joulut, pääsiäiset jne. olin vapaalla. Yötyössä oli paljon hyviä puolia ja ne olivat todella merkityksellisiä. Vastaavasti oli paljon, ainakin oma elämäntilanne huomioon ottaen, myös huonoja ja ne olivat sitten todella huonoja. Korkoa korolle-efektin negatiivinen kertymä kumuloitui hiljalleen, päätyen sitten myöhemmin ruohoksi ropeliin.
Oma näkemys siis se, että hoitajan palkka on aivan riittävä elämiseen. Jokainen luo itse oman kulurakenteen ja jos se tehdään kulutus edellä, niin mikä sitten olisi riittävä tulotaso. Itse ottaisin palkankorotukset mieluummin työajan lyhentämisen muodossa kuin rahassa. Tästä olen monesti työyhteisöissä puhunut ja jäänyt selkeästi oppositioon. Kun mennään korkeamman koulutusasteen tehtäviin, tulisi niissä mielestäni olla peruspalkan ja haittalisien lisäksi olla selkeä lisäpätevöitymisten ja -vastuiden myötä maksettava palkanosa. Eräs tuttava tehnyt pitkän työhistorian vaativissa työtehtävissä sairaanhoitajana, ollut vastuutehtävissä hoitajana, järjestelmien kehittämisen suhteen yms. Vaihtoi sitten sosiaalihuollon puolelle, vastaten yksikön hoidollisesta suunnittelusta ja toteutuksesta, ilman esimiesvastuuta, nauttien melko lailla samaa palkkaa vuositasolla. Sama palkka samasta työstä on ihan ok, mutta sama palkka samalla koukutustaustalla ei, mikäli työnkuvan vaativuustasot hyvin eriävät. Itselläni ei ole pienintäkään motivaatiota kouluttautua alalla enempää sen paremmin palkan kuin vastuullisempien tehtävienkään toivossa.
Palkkaan päivitystä tänä vuonna:
Opekoulu (AmO) 4500€ → 4800 €
10v kokemuslisä + yleiskorotus 4800€ → 5200 €
Lehtori (AMK).