Näin ruohonjuuritason hoitsuna, eli lähihoitajana otan kantaa vain omalta osaltani palkkakeskisteluun. Itse urani huipulla nautin karvan alle 16€ tunnille jyvitettyä palkkaa. Siksi ilmaisu näin, koska teen vain keikkaa. Kokoaikaisessa työssä peruspalkka kokemuslisien myötä liikkuisi 2300-2600€ välillä, noudatettavasta tessistä riippuen.
Palkka ei mielestäni ole huono, ei ollenkaan. Huonoksi palkka muuttuisi mielestäni siinä kohdin, jos palaisin kokoaikaiseen jaksotyöhön, mitä se sitten tänäpäivänä onkaan, 116-117h/3vko. Yleinen vitsaus alalla on työvuorotoiveet, jotka sotkevat listojen suunnittelua ja vaikka kaikki eivät toiveita esittäisikään, vaikutus ulottuu kaikkiin samaa työnkuvan tekeviin. Näin ollen listat on yhtä ilta-aamu-aamu-ilta-hyppelyä, vailla mitään järjestelmällisyyttä. Tähän kun laitetaan sekaan yö tai muutama, niin sotkee vielä lisää, jolloin säännöllistä rytmiä ei pääse syntymään. Toki iso rooli on listan suunnittelijan osaamisella, mutta oman kokemuksen pohjilta se on kohtuu heikkoa. Useassa paikassa se ei kuulu kenellekään, mutta pientä lisävastuuta haluava rivitekijä voi ottaa homman itselleen, usein ilman erillistä korvaustakaan. Näin ollen, haittalisät eivät mielestäni olisi riittävä korvaus elämänlaadun heikkenemisestä ja palkka muuttuisi näin asiat puntaroiden huonoksi.
Oma ratkaisu oli siirtyä tekemään pelkkää yötä joskus vuosikausia sitten. 7 yötä (10h) 7 vapaata, vuoden ympäri. Tuntivajeet kompensoitiin lisistä. Lomat huomioiden työssäoloa kertyi siis mutkat suoriksi vedettyä 4,5kk vuodessa. Yölisä 40% näytteli tuloissa isoa roolia, pyhälisät myös, joskin niistä pyrin mahdollisimman paljon hankkiutumaan eroon, jolloin mm. joulut, pääsiäiset jne. olin vapaalla. Yötyössä oli paljon hyviä puolia ja ne olivat todella merkityksellisiä. Vastaavasti oli paljon, ainakin oma elämäntilanne huomioon ottaen, myös huonoja ja ne olivat sitten todella huonoja. Korkoa korolle-efektin negatiivinen kertymä kumuloitui hiljalleen, päätyen sitten myöhemmin ruohoksi ropeliin.
Oma näkemys siis se, että hoitajan palkka on aivan riittävä elämiseen. Jokainen luo itse oman kulurakenteen ja jos se tehdään kulutus edellä, niin mikä sitten olisi riittävä tulotaso. Itse ottaisin palkankorotukset mieluummin työajan lyhentämisen muodossa kuin rahassa. Tästä olen monesti työyhteisöissä puhunut ja jäänyt selkeästi oppositioon. Kun mennään korkeamman koulutusasteen tehtäviin, tulisi niissä mielestäni olla peruspalkan ja haittalisien lisäksi olla selkeä lisäpätevöitymisten ja -vastuiden myötä maksettava palkanosa. Eräs tuttava tehnyt pitkän työhistorian vaativissa työtehtävissä sairaanhoitajana, ollut vastuutehtävissä hoitajana, järjestelmien kehittämisen suhteen yms. Vaihtoi sitten sosiaalihuollon puolelle, vastaten yksikön hoidollisesta suunnittelusta ja toteutuksesta, ilman esimiesvastuuta, nauttien melko lailla samaa palkkaa vuositasolla. Sama palkka samasta työstä on ihan ok, mutta sama palkka samalla koukutustaustalla ei, mikäli työnkuvan vaativuustasot hyvin eriävät. Itselläni ei ole pienintäkään motivaatiota kouluttautua alalla enempää sen paremmin palkan kuin vastuullisempien tehtävienkään toivossa.