Sinulla on ollut veikeän pitkä vuorokausi. Sopii toki startup-meininkiin: 24 tunnissa 27 tunnin työt. Nukkuminen on vapaaehtoista.
11 tykkäystä
Joskus nukkumisenkin voi melkein laskea työajaksi. Ainakin itselläni työstä unien näkeminen on todella yleistä jos on vähän enemmän työressiä päällä.
Mitähän työnantaja tuumaisi kun kellottaisi unet työajaksi… 
4 tykkäystä
Vaikka tuo oli typo, niin välillä tuntui että teki 27 tuntia töitä vuorokaudessa.
Mutta ei toi työ tietysti aina ollut noin hektistä. Jossain vaiheissa riitti vain, että on tavoitettavissa ja päivittäistä työtä ei ollut juurikaan.
Päivystykseenkin tottuu näköjään. En muutamaan vuoteen edes ajatellut tai ymmärtänyt että päivystän koko ajan. Nyt vasta kun ei tarvitse koko ajan kytätä puhelinta, niin olen ymmärtänyt tuon raskauden.
On erittäin keveä olo, kun herätessä ei heti tarvitse käydä hälytyslokeja läpi tai kesken treenien vastailla puhelimeen.
6 tykkäystä
“Vaatimaton” on tietenkin suhteellista, mutta taidetaan 9. desiiliin mennä suomalaisten kokoaikaisten palkansaajien joukossa. Kuvauksesi työn ja korvauksen suhteesta kuulostaa ihan unelmalta. 
Samassa palkkaluokassa liikkuu itsekin ja huomaa usein ettei itsekään ymmärrä olevansa onnekas olemalla kokoaikaisesti työllistetty ja pääsemällä suhteellisesti varsin hyviin tuloihin suhteellisen pienellä vaivalla ja elämäntilanteeseen sopivilla eduilla.
17 tykkäystä
Työskentelen viidettä vuotta instrumentin opettajana musiikkiopistossa, kuukausipalkka tällä hetkellä 3400 paikkeilla. Vuositulot n. 45000, opetustyön lisäksi teen satunnaista keikkatyötä. Lisäksi km-korvausten ansiosta autoilu lähes ilmaista. Ylityötunteja on muutama mutta teen työt neljään päivään.
Iltapainotteinen työ vähän rassaa, sekä se että alalla eteneminen on mahdotonta. Uuden alan opiskelu onkin mielen päällä, vaikka lomista luopuminen mietityttää (mitä palkan tulisi kompensoida).
15 tykkäystä
Aloitin alkuvuodesta vakkarina (analyytikko) firmassa, jossa olen viettänyt suurimman osan yliopisto-opintojani. Palkka on bruttona 4000 €/kk + vuosibonarit. Virallisesti työtunteja on se 37,5 h/viikko, mutta keskimäärin tunteja on varmastikin tullut luokkaa 50 h/viikko. Sitten on myös ollut päiviä, että 9:00-0:00 on jouduttu paiskimaan hommia, että saadaan rapsa toimitettua asiakkaalle luvastusti. Itseäni tällainen ei oikeastaan haittaa, koska oma pääkoppa tällaisen paineen kestää.
Muilta osin sikäli jännä tilanne, minulle on vuosien saatossa annettu vastuu mm. useamman tietokannan päivittämisestä ja ylläpitämisestä, ja etenkin tänä vuonna olen implementoinut koodaamalla uusia ominaisuuksia niihin. Usea asia kusisi täydellisesti, jos yhtäkkiä lähtisin talosta. Meidän organisaatio on pieni, eikä etenemismahdollisuuksia talon sisällä oikein ole. Olen tällä hetkellä vähän kujalla siitä, että jatkanko nykyisessä työpaikassa vai etsinkö uusia mahdollisuuksia muualta. Talon sisällä voisin saada 2-3 vuoden tähtäimellä saada nostettua noin 5000 €/kk hujakoille, mutta sen jälkeiselle ajalle en enää kummoista kasvua odottaisi. Vaihtamalla työnantajaa saisin heti minimissään 4500 €/kk. Nykyinen työpaikka, jos ei ajatella palkkausta on itselleni hyvin mieluisa. Toimiston sijainti on hyvä, ja meillä on hyvä työilmapiiri.
Mutta suurin syy miksi en todennäköisesti tule vaihtamaan työpaikkaa on se, että tunnen olevani yksikölleni lojaali. En siksi, että tunnen olevani heille velkaa, vaan kyse on enemmänkin luonteenpiirteestä. Täydellistä korvaajaa ei ole olemassa. Hyvän korvaajan löytäminen on hyvin haastavaa.
24 tykkäystä
Se on 33% enemmän kuin ohjeelliset tunnit. Toisaalta käytettävissä olevasta vapaa-ajasta aika paljon enemmän pois. Koetko saavasi tästä korvauksen?
4 tykkäystä
Toivottavasti saat korvauksen ylitöistä - työnjohdossa vaikuttaisi olevan vähän kyllä petrattavaa.
Pitää vielä tarttua tuohon korvattavuuteen - jokainen meistä on korvattavissa. Aikamoisessa ajatusharhassa saa elää, jos luulee olevansa korvaamaton.
27 tykkäystä
Kyllä se liksa on tuota luokkaa + vuosibonus parin kk palkka.
Vapaa autoetu lisäksi joka tällä hetkellä mukava lisä.
1 tykkäys
Millaista viikkotuntimäärää toivot tekeväsi tuolla kuutosella alkavalla palkalla? Nimim. omaa panos/tuotossuhdetta arvioiva 
Nykyisessä työpaikassa olen tehnyt viikossa kaikkea 37,5h ja 65h välillä (keskimäärin olen tehnyt ehkä 50h viikkoa). Toivottavasti seuraavassa olisi lähempänä tuota 37,5h, tai sitten saisi olla hyvät ylityokorvaukset, sillä nykyisessä työpaikassa niitä ei ole
Vaivaakohan palkkajohtajia yleisemminkin pitkiksi venyvät työpäivät? Itse olen yksityisessä yrityksessä palkkatöissä *johtaja -tittelillä vastaamassa osaltani operatiivisesta johtamisesta, enkä kyllä muista milloin viimeksi työviikko olisi ollut sopimuksen mukainen 37,5 tuntia vaan aina mennään komeasti yli. Työnantajalla on sellainen asenne omaa johtoporrastaan kohtaan, että kaikista annetuista tehtävistä on selvittävä ja työmäärästä ei sovi valittaa.
Osan tai isonkin osan tehtävistä voi toki delegoida, mutta ei riittävissä määrin.
Kk palkka rapiat 7k€ + bonukset päälle jos onnistaa. Urakehityksen seuraava tavoite on vähentää työtunteja.
14 tykkäystä
Mielenkiintoista on ollut lukea hienoja uratarinoita tässä ketjussa. Monella ollut nousujohteista ura ja palkkakehitys. Todella paljon hyvätuloisia, mikä nyt ei sinänsä yllätä kun sijoitusfoorumilla ollaan. On toki muutama vähän pienituloisempikin ilmoittanut ansionsa tänne…ihailtavaa rohkeutta. Tietysti tämäntyyppisissä ketjuissa hyvätuloisimmat on eniten äänessä, mikä vähän vääristää. Onneksi olkoon kaikille hyvän tulotason saavuttaneille, olette varmasti kaikki sen omalla kovalla työnteolla ja opiskelulla ansainneet!
Itsellä hieman kivikkoisempi tarina työelämässä. Jaan tämän muistutuksena, ettei kaikilla aina mene elämä työuran suhteen kuin oppikirjassa. Eikä tarvitse mennäkään.
Ensimmäinen vakituinen työpaikka oli armeijan jälkeen tehtaassa tuotantotyöntekijänä (palkka noin 2200e). Olin ollut jo kesätöissä, joten sitä kautta tuonne päädyin. Sitä tein pari vuotta ja sain opiskelupaikan ammattikorkeakoulusta (Tradenomi, turvallisuusala). Jo heti alussa minulla oli vaikeuksia sisäistää opetettuja asioita. Paljon asiaa tuli kerralla, enkä oikein pysynyt muiden mukana oppimistahdissa. Monilla oli jo vankka työkokemus alalta, joten sekin aiheutti alemmuuden tunnetta, kun tunsi itsensä huonommaksi kuin muut. En ole kovin älykäs ja tunsin itseni noihin aikoihin todella tyhmäksi. Myös ala osoittautui sellaiseksi, joka ei itseä kovin tuntunut kiinnostavan. En myöskään ujouteni ja heikkojen sosiaalisten taitojeni johdosta onnistunut verkostoitumaan luokkatovereideni ja potentiaalisten työnantajien kanssa opintojen aikana. Tuo tilanne aiheutti jonkinasteisen masennuksen, mihin en sitten osannut tai kehdannut apua hakea.
Suoritin kuitenkin tutkinnon loppuun tehden kesätöitä ja osa-aikatöitä tehtaalla, jossa olin aiemmin ollut. Sain opinnot valmiiksi 2020 keväällä, jolloin korona iski. Työharjoittelun kautta en saanut töitä ja muutenkin oli hankala työpaikkaa saada, kun korona aiheutti ison shokin talouteen. Myös motivaatio koulutusta vastaavan työn saamiseen oli melko heikkoa ja päädyinkin vakituiseen työsuhteeseen samaan tehtaaseen. Motivaation koulutusta vastaavien töiden hakemiselle oli nollissa kun ala ei tuntunut omalta ja muutenkin mieli aika maassa. Noin 3v meni siis käytännössä hukkaan elämästä ja olin taas käytännössä lähtöruudussa. Opintolainaa 16 000e maksettavana. Toisinaan ollut myös aika nöyryyttävää selitellä työporukalle ja tuttavapiirille miksi olen taas samassa paikassa. Myös uusiin ihmisiin tutustuminen on ollut aika vaivaannuttavaa, kun olen joutunut tämän tarinan selostamaan. Nyt kun olen uusia töitä etsinyt tämän vuoden puolella, niin niissäkin tilanteissa ollut raskasta yrittää selittää, miksi näin on käynyt, sillä en oikein tiedä itsekään. Osittain syynä varmaankin väärä alavalinta ja osittain mentaalipuolen ongelmat.
Onnekseni työnkuva oli hiukan parempi kun pääsin tehtaamme laboratorioon töihin. Palkka 2500e + pari sataa vuorolisää. Samassa työssä olen edelleen 2,5v myöhemmin ja palkka nyt lisien kanssa noin 2900e. Nyt olen siirtymässä yrityksen sisällä toimistotehtäviin (asiakaspalvelua, tilausten käsittelyä jne.) ja palkka nousee noin 3000e pintaan. En osaa sanoa onko tuleva työ kovin mielekästä, mutta ainakin vaihtelua nykyiseen ja ei tarvitse vuorotyötä tehdä.
Monesti kun kuulee hienoja uratarinoita tuttavapiiristä ja muualta mediasta niin tulee aika voimakas ahdistuksen tunne. Ei pitäisi koskaan verrata itseä muihin, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Kuitenkin asiat ovat tällä hetkellä ihan hyvin ja olen saanut säästettyä rahaa tämän 2,5v aikana sen verran, että minulla on reilusti enemmän varoja kuin velkaa. Opintolainan aion maksaa hitaasti pois ja se on mulla sijoituksissa tällä hetkellä. Ja muutenkin vakituinen työ 3000e palkalla ei ole erityisen huono tilanne ollenkaan. Hieman huolettaa tuleva taantuma, sillä tällä työkokemuksella en ole kovin vahvoilla työmarkkinalla, jos joudun irtisanotuksi.
Aion varmasti opiskella lisää tulevaisuudessa työn ohella ja yrittää päästä vähän parempaan asemaan työmarkkinalla. Vielä en tiedä mitä haluaisin isona tehdä, mutta vaihtoehtoja on jo muutama tullut mieleen. Luovuttaa ei saa, eikä elää liikaa menneisyydessä vaan mennä eteenpäin, kuten aioin nyt tehdä. Yritän lopettaa asian murehtimisen. Sitä on tullut jo tarpeeksi tehtyä ja nyt olisi syytä keskittyä enemmän tekemään asioille jotain. Ehkä joskus on sitten parempi palkka ja tyylikkäämpi titteli 
Niin ja ikää on se 27v eli aikaa on vielä. Tulipahan jaettua ajatuksia ja ehkä täällä on muitakin, jotka samojen asioiden kanssa päätään vaivaavat. On ihan okei olla vähän hukassa työuran suhteen, eikä sitä pitäisi hävetä tai verrata itseä niihin, joilla ainakin näennäisesti menee paremmin. Tämän yritän itsekin pitää mielessä. Tsemppiä kaikille tulevaan syksyyn!
175 tykkäystä
Tsemppiä! Saman verran ikää ja kokemukset hyvinkin vastaavanlaisia kuin sinulla, mutta kyllä se oma polku aina lopulta löytyy😊
4 tykkäystä
Älä ota turhia paineita urakehityksestä, ihan turha miettiä missä muut menevät. Itse vaihdoin kolmikymppisenä alaa ja olihan se mielenkiintoista tehdä harjoitteluja 10 vuotta nuorempien kanssa yhtä aikaa. Lopulta en edes jäänyt kyseiselle alalle töihin heikentyneen työtilanteen takia, mutta eipä tuo silti kaduta.
Minulla kesti 37-vuotiaaksi asti oivaltaa se, mikä on työmarkkinoilla se oma juttu, mitkä asiat tuovat turhaa stressiä ja missä asioissa olen oikeasti hyvä. Palkka ei ole edelleenkään iso (3500€/kk+lomarahat) ja työajat ovat tietyissä raameissa, mutta eipä ole harmittanut mennä töihin.
25 tykkäystä
Kiitos kommentista ja omien kokemusten jakamisesta!
Rationaalisesti kun ajattelen niin tiedostan luonnollisesti itsekin, ettei ole mitään järkeä verrata muihin tai ottaa paineita urakehityksestä. Mutta valitettavasti ihminen on aika helposti taipuvainen ajattelemaan enemmän tunteella kuin järjellä, niin nuo ovat niitä tuntemuksia mitä itsellä vuosien saatossa on ollut. Ajattelin jakaa ajatuksiani ja kokemuksia myös siltä kantilta, että varmasti moni muukin tänä päivänä pyörittelee samoja ajatuksia, vaikkei tietenkään kannattaisi.
5 tykkäystä
Opiskeluun (mitä tahansa) ja liikuntaan (mitä tahansa) käytettyä aikaa ihminen ei myöhemmin koskaan kadu. Sohvalla löhöäminen ja kapakassa roikkuminen voi aiheuttaa myöhemmin ajatuksen, että olisiko sitä voinut tehdä jotain muutakin.
28 tykkäystä
Sellaisen havainnon olen tehnyt että jos haluaa palkan tuonne ~€10k tasolle niin melkeimpä kaikissa hommissa vastuu alkaa olla sen verran merkittävä että kellon ympäri saa noita painaa.
Jos haluaa tehdä nine-to-five hommia ja unohtaa työt kun sulkee toimiston oven kello viideltä niin yleensä palkkakin tuppaa olemaan viiden tonnin alle. (Elämänlaadun kannalta on sitten ihan toinen kysymys mikä on järkevää. Jos korkeammalla palkalla vetää burnoutin kaksi tai kolme kertaa uran aikana niin on silläkin hintansa.)
28 tykkäystä
Olen kyllä IT-alalla nähnyt että tämä ei universaalisti pidä paikkaansa.
4 tykkäystä
Täälläkin yksi IT-alan tekijä. Aloitin pk-seudulla 2010 noin 250 hengen firmassa DI-opintojeni kesätöissä palkalla 2500 e/kk. Olin hieman aiemmin valmistunut amk-insinööriksi, mikä takasi sen että kesätyöpaikan sai käytännössä valita. Kesätyöpestistä tuli lopulta parin määräaikaisen jakson ja sittemmin vakinaistetun sopimuksen kautta kymmenen vuoden mittainen. Palkankorotuksia (150-300 e/kk) tuli liki vuosittain, vaikka kertaakaan en itse ollut aloitteellinen. Vuosittaiset tulospalkkiot liikkuivat 1000 ja 3500 euron välimaastossa.
Niin kuin usein tuppaa käymään, minunkin DI-opintojeni viimeistely venähti työelämän vietyä mukanaan. Sain kuin sainkin tutkinnon valmiiksi 2020, minkä silloinen työnantajakin palkitsi korotuksella sekä palkkaan että titteliin: Tässä vaiheessa seniorina tienasin 4500 e/kk.
Kaikista paras tapa nostaa palkkaa on silti tunnetusti työpaikan vaihto. Nyt palkkakuitilla on noin 6500 e/kk. Myös vastuuta ja haastetta tuli roppakaupalla lisää, mitä kaipasinkin ja tällä hetkellä olen asemaani ja maksettuun korvaukseen varsin tyytyväinen. Alaisia ei ole koskaan ollut, enkä kaipaakaan.
28 tykkäystä