Nyt tulee tyhmä kysymys: lounasetu maksetaan niin paljon kuin saa verottomana maksaa,loput maksetaan itse palkasta pois.
Mitä tarkoittaa? Sain 9e lounasseteleitä kerran 12 vuotta sitten,miten homma toimii nykyään?
Saan lounasetua 11,3€, josta bruttopalkkaani kirjataan 8,75€ eli 75%. Loppu neljännes on siis verovapaata.
1 tykkäys
Onko tämä rahan muodossa vai joku sovellus johon ladataan rahaa?
Lounasseteli tai sovellus. Jos olisi rahaa, niin se olisi aivan normaalia palkkaa.
1 tykkäys
Mulla on käytössä joku appi. Kun lounastan, maksan ruoan sillä ja palkasta vähennetään n. 8€ lounaan hinnan ollessa 11,60€ tai vastaavaa.
Palkkatulot 0€, tälläkin pärjää, erittäin verotehokas ratkaisu.
31 tykkäystä
Olen kuullut sanottavan ‘ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot’. Tämänkin voi ilmeisesti viedä äärimmilleen …
10 tykkäystä
En oikein ymmärrä tällästä. Oon siinä käsityksessä että yrityksille on kallista jos joku osaaja lähtee (koulutukset jne.). Miksi luodaan tälläinen poltiikka?
Aiemmassa yhtiössä palkkakeskustelut menivät siihen tapaan, että ensin juteltiin oman esimiehen kanssa aiheesta, joka sitten ehdotti asiaa TJ:lle. TJ sitten päätti asiasta. Näin toimittiin kerran vuodessa yleensä keväisin. Kyseessä oli moniala yritys, eli töissä oli paljon ihmisiä eri tekniikan koulutus aloilta. Esim TJ oli eri koulutustaustalla kun minä enkä koskaan tehnyt sen kanssa mitään hankkeita. Joten, miten TJ voi tietää mun osaamisen ja arvioida palkan soveltuvuuden…
1 tykkäys
Ainakin perinteisissä teollisuusyrityksissä on Suomessa hyvin konservatiivinen henkilöstöpolitiikka. Siinä korostuu kustannusten minimointi ja väärinkäytösten estäminen, kannustamisen ja toiminnan vapauden sijaan.
Varmaan tämä on ollut toimiva ratkaisu joskus ennen, kun ihmiset ovat pysyneet samalla työnantajalla pelkästä lojaaliudesta. Samalla osoittaa, kuinka tästä lojaaliudesta on hyötynyt lähinnä työnantaja.
Huvittavinta tässäkin tapauksessa oli, että yhtiöllä oli samaan aikaan IPE:en perustuva tehtävien luokitus, joka kertoi paljonko mistäkin tehtävästä pitäisi maksaa. Syntyi tilanteita, jossa uuden tehtävän myötä palkan olisi pitänyt nousta vähintään 30% mutta samanaikaisesti toinen politiikka rajoitti nousun 20%:iin.
11 tykkäystä
Mukavaa, miten tässä keskustelussa ei ole yhtään substandardin työntekijää mukana jutustelemassa. Mahtaako sellaisia olla ylipäätään olemassakaan? Jos olisi, niin senhän melkeinpä ymmärtäisi miksei sitä toistuvasti kinuttua palkankorotusta heru. Työnantaja saattaisi jopa ihan toivoa, että se vähän vähemmän mieluinen työntekijä lähtee etsimään isompaa palkkaa toisesta talosta.
Onneksi siis näin ei ole ja me kaikki palkolliset tässä ketjussa olemme aivan poikkeuksellisen hyviä. Suorastaan korvaamattomia. 
24 tykkäystä
Ei niissä oikein ole mitään keskusteltavaa, koska palkka on TESsin minimin mukainen ja siihen jotain firmakohtaista ehkä päälle. Pikkufirmoissa ehkä joustoa enemmän
Tulee sitä toimeen tuolla höpöpalkallakin, mutta menot ovat pienet
Oma palkkakehitykseni tiivistettynä. Kesätyöt alle 18v: 500-700€/kk
Sitten suoraan lukion ja amiksen jälkeen töihin
2010: 1601€/kk, 2011: 1575€/kk, sitten vaihtelevasti 2012-2016: 1650-1870€/kk, 2017-2018: 1970-2025€/kk, 2019: 1100€/kk(osa). 2020-2021:1970-2450€, 2022: 3230€/kk.
Sama työnantaja koko ajan. Tämän lisäksi muutamia keikkajuttuja muualle noin. 1000€/ vuosi. Tyytyväinen olen ollut sillä työsuhde edut ja lomat hyvällä tolalla.
Aina jäänyt jotain sijoituksiin. Nyt entistä enemmän.
Summat bruttoja.
21 tykkäystä
Onnittelut opiskelitpa mitä tahansa. Opintovapaa on ollut yksi elämäni parhaimpia päiviä. Aikuisopiskelijana tätä opiskelun helppoutta ihmettelee joka päivä. Kuten kaverini totesi AMK opinnoista “Lajin helppous viehättää”.
Itsellä aikuiskoulutustuki n. 1650€ brutto. Tästä jää vielä muutama satanen kulujen jälkeen sijoitettavaksi.
Jaa kello lyö iltapäivä 1… pitäisi varmaan siirtyä aamukahvin keittoon.
29 tykkäystä
Minä ainakin olen juuri sellainen ikuinen alisuoriutuja, joka ei ole koskaan ansainnut palkankorotusta. Onneksi on voinut vaihtaa työnantajaa niin on palkka sentään noussut.
Palkkapolitiikan pitäisi toimia juuri siten, että lähtötaso on (suhteellisesti) matala mutta nousee hyvin suoriutuvilla nopeasti jolloin heikosti suoriutuvat kokevat luontaisen paineen hakea muita vaihtoehtoja.
Tällainen ajattelu koetaan eriarvoistavana joten yleensä sille tulee tyrmäys.
13 tykkäystä
Meille myös tollainen politiikka, että kaikilla saman tasoisella maksetaan aikalailla samanverran. Tuossa on varmaan hyvät ja huonot puolet. Riskinä on varmaan, että tason mittaaminen on haastavaa ja tietyt tyypit voisi puskea suosikeille korotukset.
Riippuu alasta mutta oma veikkaus on että esimiehenä pitäisi tienata 300-500enemmän jos puhutaan alasta jossa mydään perustuotteita. Myyntihommista ei ikinä tiedä mikä palkkataso tulee olemaan
1 tykkäys
Tähän liittyen pitää mainita parin vuoden takaa mielenkiintoinen keskustelu, jossa vähän sivullisena olin kuuntelemassa työnantajan ylimpien organisaatio tasojen väittelyä siitä tulisiko alkupalkan olla matala ja rekryissä kaikki sisään - tämän jälkeen korotuksia vain niille joita oikeasti halutaan. Vai alkupalkka korkeaksi jotta ne joita oikeasti halutaan hakisivat palkan perässä sisään.
Vahvoja mielipiteitä oli puolesta ja vastaan eli ei mikään helppo rasti, eikä siitäkään ratkaisua saatu aikaan.
Toinen asia mikä tuossa nousi esiin kun syklisellä alalla toimitaan oli se että kun vauhtia riittää voitaisiin maksaa enemmän, mutta kun meno hyytyy pitäisi jotenkin saada palkatkin joustamaan. Nykyiselläänhän vedään YT:t pystyyn, mutta jos palkassa olisi jo valmiiksi joustoelemetti voisi tuokin mennä toisin. Provikka hommissahan asia näin toimii mutta onko muilla jotain systeemiä millä palkka liikkuisi molempiin suuntiin? Ja jos on niin mikä tuon liikkeen määrittää?
1 tykkäys
Erilaisia tuotanto-, suoritus- tai tulospalkkioita maksetaan lähes joka työssä. Nämä toimivat palkkajoustona myös suhdanteen mukaan, mikäli ne on rakennettu oikein.
Työntekijäpuoli tietysti karsastaa alaspäin joustavia palkkoja, joten niiden merkitys on monilla aloilla lopulta aika vähäinen (duunareilla tyypillisesti n. 5%).
2 tykkäystä
Kyllä myyntitoiminnan vedosta pitää 5000€/kk saada. Nimittäin jos ko, porukassa on hyviä myyjiä, niillä on vähintään 5000€ tili.
Hyvä myyjä saa toimialasta riippumatta vähintään vitosen/kk, jos nyt vaatekauppa, urheiluliikkeet ja kodinkoneliikkeet unohdetaan, koska niin kävelee sisään jo ostopäätöksen melkein valmiiksi tehneitä potentiaaleja.
Esim autokaupassa Kamux maksaa hyvälle myyjälle 5000€/kk, jopa ylikin.
1 tykkäys
Eikös työlaki estää kuukausipalkan laskemisen? Siitä tulisi myös kaikenlaista “teknistä” ongelmaa, kuten palkan mukaan tehdyt asuntolainat, valtion tuet ja palveluiden hinnat, jne. Plus toki työntekijäkato, kun jotkut firmat näkevät kilpailuedun ja tarjoavat sopparia jossa ei jousteta alaspäin 
ja sitten katoaakin koko pointti joustavista palkoista.
3 tykkäystä