Paradoxin lopputuotteiden taso vaihtelee paljon, etenkin julkaisuhetkellä, mutta jos katsoo niitä tuotteina joilla on pitkä elinkaari niistä useimmista tulee ihan elinkelpoisia pelejä pelaajille sekä hyvin taloudellisesti kannattavia yhtiölle.
Monella laadukkaalla firmalla voi olla keskinkertaisia tuotteita. Enkä sanoisi Paradoxinkaan ydin-IP:tä keskinkertaiseksi, ainoastaan hieman hutaisten julkaistuiksi.
Tähän asti yhtiö on pystynyt kasvamaan näinkin ja pelaajien määrä kasvoi +50 % (ulkomuistista) viime vuonna. Jos talon tuotteet olisi ihan mitä sattuu shaibaa ei se kasvaisi noin vuodesta toiseen (vrt. Amazonin pelistudion nopea vilahdus estraadilla ilman katsojia).
Sen sijaan että miettii yksittäisiä pelijulkaisuja pitäisi miettiä, ainakin omasta mielestäni, onko Paradoxilla vaara oikeasti tehdä sarja isosti epäonnistuneita pelejä strategisesti tärkeissä IP:ssä? Samoin, kyllä kasvun ylläpito edellyttää että ”usual 5 suspects” saa pari kaveria rinnalleen.
Oikeasti useamman tärkeän IP:n feilaus voisi romauttaa kasvun ja kannattavuuden sekä saada studion luhistumaan, vrt. Starbreeze ja sillon tämä sijoitus olisi pommi.
Tässä keskustelussa käy herkästi sama kuin Remedyssä 2017–2019 eli keskustelu keskittyi P7:n potentiaalisen menestyksen ympärille, kun huomio olisi pitänyt olla isossa kuvassa strategian sujumisessa ja yhtiön arvoketjussa uiskentelussa paremmille apajille.
Paradox on kuraa, Bethesda on ollut kuraa Oblivionista lähtien. Rockstar vaan keksi palkata toimintapeliin käsikirjoittajan. Epic teki aikuisten pelistä niin piirretyn, että lasten mukana se valloitti eipelaajat. EA myy saman pelin uudestaan joka vuosi. Activision vei sen FPSiin. Paitsi Witcher… ei kun CDPR on kanssa nyt joukko urpoja epäpäteviä kusettajia. Itselle on vähän mysteeri millainen pelitalo täyttää millään foorumilla sekä hyvien pelien että kovien tuottojen combon.
Paradox tuo vähän mieleen Football Managerien vahvuuden, keskittyä johonkin käyttäjäkuntaan jonka tietää lojaaliksi kun homma toimii, mutta joka on jonkinlainen jokaisen aspan painajainen. Siinä mielessä Bloodlines on yli genrerajojen täydellinen valinta ja täydellinen hetki sössiä myös. Itse poimin Paradoxit Steamin (ja nykyään xboxstoren) alelaarista tyytyväisenä enkä ole koskaan nähnyt niitä AAA-pelejä julkaisulaadulla haastavina. Alena tulee tasaisesti yhteensä yhden uuden pelin jota en osta muualta hinta.
Täsmennyksenä tämä oma kuva Paradoxista ja upeaa jos pystyvät Vampires kulttipelihypen kaltaiseen laadulliseen fan serviceen joskus. Mun mielestä kelpo AA+ talo josta saa ajan ja kärsivällisyyden kanssa AAA-elämyksiä. Ilman liikoja haastajia omalla tontillaan. Games-as-a-service, jossa julkaisukuntoisen saa jälkkärin hinnalla (ja odotuksella). Kiva nökö salkussa vaikkei koskaan kasvaisi pääruokakaliiberin. Kuhan ei tuhoudu yrittäessä.
Ketään en ole mitään yritystä kuraksi nähnyt täällä väittävän, joten tämä on ehkä vähän hämmentävä reaktio. Ainakin allekirjoittanut on pelannut Paradoxin tuotteita sen muutamantuhatta tuntia tämän vuosituhannen aikana, EU2 oli ensimmäisenä. Sillä taustalla luulisi olevan jo jotain sanottavaa siitä, millaisia sokeita pisteitä näkee firman nykypäiväisissä epäonnistumisissa noin valistuneen kuluttajan, näennäisen ydinasiakkaan, näkökulmasta. Siis ei teoreettisia epäonnistumisia, vaan niitä, jotka näkee kun katsoo liiketulosta. Jos peli taas lentää itseltä mäkeen kymmenessä eikä muutamassa sadassa tunnissa, niin silloin yrityksellä ongelma saada minusta niistettyä seuraavan 5-10 vuoden aikana se (sanotaanko vaikka) 350€ joka oli sille tuotteelle suunniteltuna. Tai että myöhästyykö ensimmäinen usealla kymmenellä miljoonalla tehty peli (okei, CK3 varmaan jo oli sitä luokkaa) vuodella, kahdella vai kenties useammalla, samalla kun koko kehittäjäfirma saa fudua. Ei se ole kultasilmäilyä, vaan asioita, joiden luulisi kiinnostavan firmaan sijoittavaa.
(+)Peleillä on kulttimaisuus → Livetapahtumat larppeineen sekä todella aktiivinen modi ja someyhteisö kertoo itselle siitä, että ihmiset maksaa mielellään tuhat euroa tällaisista peleistä ajan kanssa, koska niitä myös pelataan helposti tuhansia tunteja.
(-)Eivät ole pelejä joihin voi vaan hypätä, jos haluaa nopeasti pelata jotain tai kokeilla pitääkö kyseisestä pelistä.
(+)Vampire Bloodlines on kulttipeli, hirveän buginen, mutta silti omaa aktiivisen pelaajamassan, eli katsoin sen olevan hitti, vaikka sen julkaisisi pelaamiskelvottomana. Ihan sama mitä tekee ei ole mahdollista tehdä suurta mokaa. High reward / Low risk. Noh, nyt on jotain mokattu silti, mutta kunhan sen vaan saa tuutattua ulos niin markkinat yllättyy sen suosiosta.
(+)Stellariksella näen helposti pelaajamäärän kasvun ajan kanssa 100% ainakin, CK3 kohdalla luotan, että tiimi ajan kanssa tekee siitä portfolion suosituimman pelin. Imperator Rome nousee ajan kanssa tuhkista, Surviving mars, vähän unohdettu mutta suuri potentiaali myös. HOI4, EU4 ja Cities Skylines kasvaa koko ajan. Kuukausimaksua kokeillaan jossain vaiheessa?
Nykyisissä sarjoissa kasvulla on joku katto, mutta en näe sen tulevan vastaan vielä pitkään aikaan. Tässä myös yksi kohtalonkysymys. Grand Strategy pelien uniikkimaisuutta ei saa kadottaa, jottei se vakaa pelaajamassa kyllästy, mutta on helppo perustella miksi peliä ei kannata tehdä sellaiseksi, että suljetaan suurin osa asiakaskunnasta heti pois.
(-) Pieni pelko on koko ajan, että yritetään jotain mihin ei ole osaamista. Hyvin uniikkitapaus on Paradox ja, jos yritetään laajentua alueille, jotka ovat kilpailtuja niin en usko sen päättyvän hyvin. Empire of Sin ideasta pidin, ja Vampire Bloodlines on aika no-brainer, mutta mitkä ovat ne seuraavat kohteet?
Joo käytin monikkoa nimenomaan koska en inderesiä tarkoittanut leimata. Toki pökäle ja skeida olivat täällä viimeksi lukemiani termejä Bethesdalle eikä kura ja CDPR on ansaitsemaansa kritiikkiä saanut siinä missä varmasti Next Gameskin.
Ehdottomasti kannattaa kritisoida ja havainnoida ja en sitä kai ole sanonutkaan ettei. Mikä muu kehittäisi.
Yhtiö panostaa kasvuun täysillä ja selkeästi kokeilee kepillä jäätä siellä täällä, ostelee eri studioita jne. Pääomistaja Fredrik Westerillähän, joka on kokopäiväinen hallituksen puheenjohtaja, on koko päivä aikaa miettiä yritysostoja ja kasvualoitteita Ebban hoitaessa operatiivisen johtamisen.
Ei ole Ruotsissa ainoa pelifirma joka kasvaa rönsyillen, liekö paikallinen tyyli.
Taseeseen aktivoidut pelien kehitysmenot indikoi tulevaa peliryöppyä lähivuosina, ja aivan varmasti seassa on myös totaalista floppeja jos/kun yhtiö ottaa riskiä. Kuuluu lajiin. Kunhan kokonaisuus tuottaa hyvin…
Tästä roolipelilaajentumisesta tuli oikeastaan mieleen vielä eräs edeltävä ekskursio, Obsidianin työstämä Pillars of Eternity 2, jonka julkaisijana Paradox taisi toimia suurimman osan kehityksestä. Johonkin hintaanhan ne julkaisuoikeudet sitten myytiin Versus Evilille, jonka nimen googlasin ja unohdan kohta taas. Yhdet fudut on siis kertaalleen annettu jo sille varmaan nimekkäimmälle tietokoneroolipelikehittäjälle sitten vuosituhannen vaihteen. Uudempi PoEhan sitten floppasikin, kuten varmaan (myös Paradoxin julkaisema) Obsidianin edeltävä peli, Tyrannykin. Niistä peleistä ja historiikeistaan nyt ei sen enempää, olisivat voineet onnistua, mutta on helppo selittää, mikseivät.
Siitä Obsidianista pääsi varmasti paljon mukavammin eroon kuin puljusta, josta omistaa itse kolmanneksen. Kuten tästä Bloodlinesin ex-kehittäjästä. Se on sekä paljon että vähän.
Näkisin että Paradoxin suurin vahvuus on sen itse kehittämä ja omistama Clausewitz engine. Suurin osa muista pelitaloista rakentaa pelinsä Unityn tai Unrealin päälle ja kestäviä kilpailuetuja ei oikein ole. Clausewitz ei ole täydellinen, mutta mutta se on kuitenkin aika uniikki.
Toinen asia joka erottaa Paradoxin muista on uskollisuus historialle. Monet pelit toimivat suorastaan opetusvälineinä. Tietysti cancel-kulttuuri nyt uhkaa tätä vahvuutta, kun historiasta pitäisi poistaa ikävät asiat. Tulos näyttäisi sitten hieman Civilization-sarjasta, jossa hottentotit ja amerikkalaiset ottavat mittaa toisistaan keskiajalla.
Clausewitz ja historiallisuus ovat toki samalla kasvun rajoitteita ja niihin sisältyy yhden kortin riski. SIksi firma on yrittänyt laajentua muille alueille, kuten roolipeleihin ja simulaatioihin. Melko varmasti pelaajakunnassa onkin päällekkäisyyttä. Mutta Clausewitz ei oikein yllä näihin genreihin nykymuodossaan. Myös julkaisutoiminnasta haettiin kasvua, eikä sekään ole ihan putkeen mennyt.
Ehkä Paradoxin pitäisi vain vaihtaa strategiansa kasvuyhtiöstä laatuyhtiöksi. Nyt kasvukokeilut syövät mainetta. Kasvu voisi syntyä siitä, että strategiapelit onnistuttaisiin oikeasti vimeään myös suurelle yleisölle. Sitä kun oikein kukaan ei ole (ehkä Firaxista lukuunottamatta) onnistunut tekemään.
En näe tämän syövän uskottavuutta ollenkaan. IT- ja etenkin pelialalla on paljon epäkypsiä, poliittisesti oikealle kallistuvia miehiä. Firmat, joissa on tällaisten kavereiden enemmistö saavat helposti jossain tutkimuksessa korkeat pisteet hyvänä työpaikkana, vaikka todellisuudessa ilmapiiri saattaa olla hyvinkin myrkyllinen kaikille hiemankaan erilaisille ihmisille. Mitä itse alalla työskennellessäni olen havainnoinut, niin lahjakkaimmat ja luovimmat ihmiset ovat yleensä hieman omalaatuisia ja vasemmalle kallellaan eivätkä pysty kukoistamaan tällaisessa ympäristössä. Itsekin välttelen joidenkin firmojen headhuntereita (mm. Paradoxin) tästä syystä. Vampireen liittyvät päätökset vain vahvistivat omaa näkemystä firmasta kamalana työpaikkana. Omistaa tällaisia yrityksiä kyllä voi, mutta sielu kuolisi jos tuonne töihin menisi. Harmittaa erittäin paljon tuo Vampiren kohtalo, koska se on yksi harvoja alakulttuureille suunnattuja pelejä.
Tämä erittäin tärkeä havainto ja liittyy ylläolevaan myös. Omasta mielestäni Paradoxin uusista peleistä on kaikista paistanut läpi se miten ns. pelien core on mennyt paljon pelkistetymmäksi. Tähän liittyy varmasti kommenttini edellinen puolikas. PDX tekee niche / hardcore pelejä ja tällainen yksinkertaistava ja isompia massoja tavoitteleva linja on omaan jalkaan ampumista pitkässä juoksussa. Kapitalisti haluaa tuottoa ja luovat ihmiset tehdä parhaan mahdollisen pelin, tämä on lähtökohtaisesti jännitteinen dynamiikka. Kun riittävän pitkään keskitytään vain rahantekoon, alkaa se ensin riittää talentille ja sitten muutamien vuosien viiveellä pelaajille. Peruspulppi ei hardcore pelaajia kiinnosta. Itsekin olin aiemmin superfani (ja valas), mutta nykyään ei tule pelattua firman peleistä mitään.
Paradoxilla on kyllä ollut aika oikeistolainen meininki historiallisesti ja peleissä on käytännössä ollut “Genocide”-nappulaa ja foorumit täynnä “Remove kebab/baguette/karling” -meemejä. Silti poliittinen vasemmistosuuntaus on iskenyt mm. EU4 Women in History -lisäosassa, missä kaikille naisille lyötiin överipositiiviset eventit. Yhtään negatiivista eventtiä ei naisille voitu laittaa, koska… syyt? Aikaisemmin Paradox on pyrkinyt neutraalimpaan näkökulmaan kun on arvioitu historiallisten henkilöiden vahvuuksia ja heikkouksia.
Historia on väkisinkin aina poliittista ja pelien kehittäjät joutuvat varsin ikävästi ottamaan kantaa asioihin. Victoria III on myös todella hankala peli sen takia studiolle, koska kolonialismi on aika kuuma peruna tällä hetkellä. Pelien tekeminen on jo hirmuisen hankalaa, mutta tuo poliittinen nuorallatanssi nostaa kyllä kehityksen haasteet ihan eri sfääreihin.
Toisaalta Paradoxin vahva modausyhteisö kustomoi pelejä aika tehokkaasti. Jostain Hoi4:sta yksin taitaa olla yli 20 000 modea jos oikein muistan kun viimeksi Steamin Workshopista katsoin. Vanillaversiot ovat vääjäämättä, noh vanilloja. Hard core pelaajat pelaavat todnäk. näitä modeja lähinnä.
Paradox tekee ikäänkuin pelimoottorin ja pelin rungon, ja pelaajien yhteisö viimeistelee ne mieluisekseen.
Riippuu vähän miten tätä katsoo. Kun isoimmat julkaisuthan ovat todella onnistuneita (Cities Skylines, Hoi4 parin vuoden jälkeen, CK III jne.), mutta joukkoon on mahtunut paljon myös huteja.
Jos luen tilannetta oikein, yhtiö haluaa kokeilla ja etsiä uusia kasvulähteitä ja hyväksyy sen riskin, että rapatessa roiskuu. Todennäköisesti siis epäonnistuneita julkaisuja (niin toisten studioiden kuin itse omistamien studioiden kehittämiä) tulee jatkossakin.
Sijoittajan pitänee miettiä, mikä tästä on osa normaalia vaihtelua vai jos niitä tulisi todella paljon niin onko Paradox oikeasti hävittämässä kosketuksen pelaajiin.
Kallistuisin itse tuon normaalin vaihtelun puolelle. Floppaahan kaikilla pelit välillä, pelaajat itkupotkuraivoavat ja sitten arki palaa ja se aurinko paistaa taas.
Päätellen yhtiön kommenteista sekä aktivoiduista pelikehityksistä (niiden määrä taseessa on paisunut n. 55 % vuodessa 2017–2020 vs. liikevaihdon kasvu 30 % per annum vastaavalla ajanjaksolla) tuolta on tulossa ihan älyttömästi uusia pelejä lähivuosina, vaikka tämä vuosi voi olla hiljaisempi (?) Bloodlines 2:sen siirtymisen jonnekin hamaan tulevaisuuteen myötä.
Luonnollisesti jos nuo kaikki floppaisi niin sitten yhtiöllä alkaa olemaan melko heikko ROI.
Alalla viime vuosina ollut voimakasta liikehdintää tähän suuntaan, koska isolle osalle luovista henkilöistä (etenkin vähemmistöihin kuuluville) on tullut mitta täyteen sen suhteen mihin ala on mennyt ja miten surkea ilmapiiri monessa firmassa on. Esimerkkejä löytyy Rockstarilta, Riotilta, Biowarelta ja vaikkapa Blizzardilta. Paradoxilla ei ehkä tilanne ole näin paha, mutta oma villi veikkaus on että sielläkin on havahduttu siihen, että ilmapiiri on huonohko ja yhteiskunnallisen liikehdinnän vaikutukset pitää huomioida jotenkin toiminnassa. Näillä tempauksilla koitetaan pestä ikään kuin talon sisällä käsiä, mutta historiallisuutta vaativia pelaajia tällaiset lisäosat eivät luonnollisestikaan lämmitä. Huomioitavaa on myös se, että mitään rakenteellista ongelmaa tällaiset suuret elkeet eivät myöskään korjaa vaan ovat lähinnä tasoa “smoke & mirrors”.
En nyt ihan ymmärrä tätä vasemmisto-oikeistoakselille jaottelua, mutta varmaan samasta syystä kuin miksi Civilizationin Great Personit eivät tuo vitsauksinaan raamatullisia sirkkaparvia (tai koko maan kaaospaniikkiin ajavia komeettoja!). On muuten poikkeuksellisen syväluotaava esimerkki ilmaissisällöstä vuodelta 2015! Tämäkö on firmaan iskenyt? (Enkä nyt EU4 wikiä ihan silmäilemällä saa tälle väitteelleni lähdettä, mutta voisin syödä hedelmähatun, mikäli henkilöhahmotetuista eventeistä alle 95% on täysin samalla lailla positiivisia.)
Politiikan jätän vähemmälle, muuten kuin komppaamalla itseäni ja muita, miten Paradoxin ruotsalaisittain iloisenpöhisevä julkiviestintä ei erityisesti edusta yrityksen arkea. Tämä on pelialalla harmillisen yleistä, ehkä osittain poliittisista, mutta monesti myös paljon monimutkaisemmista kulttuurillisista syistä. Ei niiden reilu parikymppisten pelien ja internetin parissa varttuneiden poikasten tarvitse olla mitään syrjäytyneitä äärioikeistolaisia ollakseen sosiaalisesti rajoittuneita. Aikuisia huoneessa on usein vähän, ja vuosikymmenten naavapartaiset veteraanit eivät välttämättä ole myöskään aina sitä ihan tavallisinta tiimityöskentelijää tai ihmisjohtajaa
Tämä sillä huomiolla että Paradoxilla, aivan kuten vaikka missä muuallakin pelialalla, työskentelee tolkuttoman paljon osaavaa ja hienoa väkeä. Huolenaihe tässä ei ole nyt itselläni se, etteikö näin olisi jatkossakin, vaan ehkä ennemmin, että mikäli jollekin (CK2:n modiyhteisöstä värvätylle) Wizin kaltaiselle kaverille, game directorille, maksetaan joku keskivertotason senioriohjelmoijan liksa (toim. huom. en tiedä Wizin tai kenenkään muunkaan vastaavan virantoimittajan nykypalkkaa), ja seinät kaatuvat töitä tehdessä niskaan, niin missä vaiheessa tämä alkaa näkyä tuloksessa? Katteet näyttävät kivalta, mutta kyllä se saattaa näkyä jo nyt. Johanin valvoma tuotanto ei ole ollut kummoista pitkään aikaan, joten seuraan erityisellä mielenkiinnolla, mitä uusi Barcelonan studio tuo tullessaan.
Olen seurannut firman touhuja aika läheisesti jostain vuodesta 2002 lähtien ja heidän foorumillakin on tullut keikuttua yli 10 vuotta, joten mielestäni tiedän mistä puhun
Pelialalla vallitsevat trendit näkyvät vahvasti myös Paradoxin tekemisessä ja suunta on koko ajan ollut kohti kasuaalimpia ja salonkikelpoisempia kokemuksia. Aikoinaan esimerkiksi natsilippu kiellettiin yhtiön peleissä, koska sen näyttäminen on Saksassa laitonta, mutta nykyään näitä historiallisia tapahtumia kielletään ja tulkitaan omalla tavallaan ihan muista syistä. Onhan historia ylipäätään pirun poliittista, epämiellyttävää ja vaarallista kun yhtiö on niin iso ettei sillä ole oikein varaa ottaa maineriskiä ja tulla Canceloiduksi.
En myöskään usko että esimerkiksi Crichton-Vulcanin vaikutusta Suomen sodankäyntikykyyn enää koskaan yritetään mallintaa tulevissa Hearts of Iron -peleissä vaan suunta on nimenomaan kohti yhä geneerisempää ja nopeasti tuottevampaa kontenttia kohti ja jotain faceliftejä voidaan sitten myydä DLC:n muodossa. Tämä rahan ylivalta näkyy yhä enemmän ja enemmän kaikessa Paradoxin tekemisessä, mikä on sijoittajalle tietysti hyvä asia, koska laajentamalla markkinoida saadaan enemmän rahaa. HC-pelaajan 100€ on vähemmän arvokkaampi kuin kahden kasuaalin 100€. Subscription malliin en muuten usko, koska se on kuluttajalle kannattavampi tapa pelata pelejä kuin DLC-rahastus eli Paradoxhan häviää siinä rahaa
@Verneri_Pulkkinen on kyllä sinänsä oikeassa että nämä asiat eivät välttämättä ole merkityksellisiä sijoittajan näkökulmasta ellei kyseessä sitten ole tarinasijoittaja. Joka tapauksessa voisin kirjoittaa vaikka mitä jännää yhtiöstä tänne, mutta mielestäni olisi kyllä sijoittajien kannalta hyödyllisempää keskustella mielummin yhtiön luvuista.
Joo, internet-kulttuurisotien madonluvut ja väitöskirjat väiteltäköön munkin mielestä jossain muualla Näissä peleissä en vain itse onnistu tämänmuotoista sodankäyntiä näkemään, mutta ugh.
En mene väittämään varmasti olisiko tilausmalli kannattavaa vai ei, kun ainakaan itseltäni puuttuu riittävä data asian arviointiin. Asialla on myös kustannus- ja laatuvaikutuksia. Sellaisen mielenkiintoisen näkökulman kuitenkin toisin esiin, että tilausmallin tuottovirta on ennustettavampaa. Ennustettavampi ja tasaisempi (matalan betan) tuottovirta on omistajalle lähtökohtaisesti arvokkaampaa kuin heittelehtivä ja epävarma (korkean betan) tuottovirta.
Tuli nyt ostettua avauspositio tänään. Kymmenys siitä mitä Rovion paino salkussa on nyt… Oletukseni on että Paradoxin omalla studiolla kasvu jatkuu hyvänä, mutta julkaisutoiminta on hankalammin arvioitavissa (kuten aina). Hyviä strategiapelejä ei tule markkinoille juurikaan muualta ja niin kauan kuin firma keskittyy omiin vahvuuksiinsa (eli erilaisille niche pelaajaryhmille tuottamiseen ja julkaisemiseen) niin eiköhän kasvu jatku. Olen myös melko tyytyväinen siihen että firma on tehnyt avauksia lautapelien puolella. Niiden trendi on ollut voimakkaassa kasvussa viime vuosina.
Lisättäköön myös että itsellä on vahva kutku siitä, että tuo Wizin mysteeriprojekti on uusi grand strategy fantasiamaailmassa. Pohjautuu pitkälti PDXconin paneelikeskusteluun.
Oho, hyvä huomio. Tämä voisi olla terävä veto ihan siksikin, miten suosittuja moiset ovat modittajayhteisön parissa.
Huomiona sekin, että historiallisempaan strategiaan suurimmaksi osin keskittyneen Total War -sarjan tiettävästi ylivoimaisesti suosituin julkaisu koskaan on fantasiaekskursio, Warhammer, ja paljolti juurikin vähemmän historioidun ja enemmän mahtailevan ja räiskyvän pelimaailmansa vuoksi. TWW:hen muuten on myös teetetty järjettömiä määriä DLC:tä, jotka periytyvät ykkösestä kakkoseen ja tulevaan kolmoseen. Grand strategyssä Creative Assembly on kenties ainoa varteenotettava toimija Paradoxin ohella, mutta fokus on enemmän taistelussa kuin maailmankarttastrategiassa, sinänsä “kilpailu” on enintään epäsuoraa. Siinä voi todellakin olla vielä loistava markkinarako
Hard core pelaajat pelaavat todnäk. näitä modeja lähinnä.
(Enkä nyt EU4 wikiä ihan silmäilemällä saa tälle väitteelleni lähdettä, mutta voisin syödä hedelmähatun, mikäli henkilöhahmotetuista eventeistä alle 95% on täysin samalla lailla positiivisia.)
