Pilkunviilaus-, kielenhuolto- ja oikeinkirjoitusketju

”Itsehän en voi lisätä tähän kuin että henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että…”

Tai: ”Olen sitä mieltä, että…”

6 tykkäystä

Täältä voi lukea lisää itse-sanan käytöstä: Kielitoimiston ohjepankki

2 tykkäystä

Vaan ja vain tuppaavat menemään helposti sekaisin. Puhekielessä niitä käytetäänkin ristiin.

Vain = ainoastaan

Vaan = jonkin sijasta

Join aamulla vain maitoa.

En juonut aamulla maitoa vaan mehua

4 tykkäystä

Viimeisen vuorokauden viestit kurssimuutokset-langassa on sitä luokkaa, että tänne voisi tehdä useammankin ”purkautumisen” :sweat_smile:

3 tykkäystä

Tänne vaan (vai vain?)

Foorumilla, missä olen vastaavanlaisen ketjun nähnyt, osa viesteistä oli suoraan toisesta ketjusta lainattuja. Alkuperäinen kirjoittaja sai siitä yleensä ilmoituksen, mutta en muista nähneeni siellä mielensäpahoittamisia niistä tilanteista.

Lienen. Ei olen lienee. Lienee ei ole apuverbi vaan olla sanan potentiaalimuoto.

Tarkempia esimerkkejä löytyy avausviestistä.

Lienee tarvitsee on puolestaan tarvinnee.

13 tykkäystä

Näin, toki “tarvinnee” on potentiaalin preesens, mutta myös esim. “lienee tarvinnut” on oikein potentiaalin perfektinä. “Olen lienee ajatuksineni aika harvan seurassa?” on toki ilmaisuna väärin, mutta “lienen ollut ajatuksineni aika harvan seurassa?” olisi puolestaan oikein ilmaistu.

7 tykkäystä

Juu, ja olla-verbin potentiaalin preesens passiivissa on oltaneen eikä * lienetään.

3 tykkäystä

Tästä taisi olla aiemminkin jo viestejä, mutta joskus peräkkäisten vokaalien ääntäminen tekee tepposet, kun sanaa kirjoitetaan tekstimuotoon. Ohessa lainaus foorumilta:

“Käytännössä uskon että se on monille uusille lukioille ja kasuaalimmille sijoittajille se…”

Joskus ilmenee ylimääräisen kirjaimen muodossa, kuten “ei tuo aijemmin ollut tuossa”, tai “ei noin aijottu tehdä”.

(tosin, saattoihan tuo olla typokin)

Netumin kommentista: " Netumin ohjeistus jättää kirittävää H2:lle, mikä tulisi kuitenkin olla saavutettavissa"
H2 on onneksi jo saavuttettu (relatiivipronomini viittaa edellä olevaan sanaan
Kaikki on varmaan myös sitä mieltä, että ohjeistuksen tulee olla sellainen, että se on saavutettavissa.
Oisko vaikka “Netumin ohjeistus jättää kirittävää H2:lle. Se lienee kuitenkin saavutettavissa.”

2 tykkäystä

Relatiivipronomini ei välttämättä viittaa edellä olevaan sanaan.

Kielikello sanoo:

" Relatiivipronominia mikä käytetään, kun viitataan koko edeltävän lauseen (tai sen osan) ilmaisemaan ajatukseen."

Aiheesta lisää heidän sivuillaan:

E: Itse virke on kyllä vähän tönkkö ja kaipaisi hiomista, mutta kyllä tosta pointti välittyy hyvin. Mikä-sanaa käytetään ihan oikein.

8 tykkäystä

Joo noinhan tuo relatiivipronominiasia on, mutta tässä virkkeessä tuo “mikä” viittaa tuohon ohjeistukseen, koska se on ainoa asia, mikä voi “olla saavuttavissa”.
Jos jälkimmäinen lause olisi “mikä ohjannee yrityksen toimintaa.” tai jotain muuta vastaavaa, millä viitataan koko lauseeseen, homma olisi ok.

Onkohan tämä ollut täällä jo aikaisemmin…

Itseäni nyppii nykyinen puhetyyli, jota näkyy jonkin verran jo kirjoitetussakin tekstissä.

Kyseessä on ns. “pakko menee” -tyyli, joka nähdäkseni on pääkaupunkiseudulta lähtöisin. Siis sellainen tapa, että kun on jokin määrittelevä sana + verbi tai kaksi verbiä peräkkäin, niin se jälkimmäinen sanotaan väärässä muodossa.

Uusin esimerkki viiden minuutin takaa Facen ryhmästä, jossa eräs henkilö kaupitteli kirjoittamaansa opusta. Kommentti: “Toi pitää HOMMAA.” Siis mit vit? HOMMAA? Oikea muoto olisi tietysti “hommata”, jos sellaista sanaa yleensäkään haluaa käyttää sanan “ostaa” tai “hankkia” tilalla.

Esimerkkejä tulee vastaan joka päivä kymmeniä, ja aina mulla nousee syke muutaman lyönnin. Tiedän että toivo tämän asian suhteen on jo menetetty, joten pitää vaan LAINAA kaverilta Peltorit, ja kysyä voiko se JEESAA mua niiden käytössä. Ugh!

10 tykkäystä

Normaalia puhekieltä. Ehkä tosiaan pääkaupunkiseudulta, koska täältä sen muistan jo lapsuudesta vuosikymmenten takaa.

Ihan varmasti kannattaa olla turhaan toivomatta muutosta. Kysymys on isommasta ilmiöstä, jossa muodollisen ja epämuodollisen raja hälvenee ja on alettu kirjoittaa puhekieltä. Sitä voikin sitten turhautuneena taivastella, mutta en usko, että suunta tästä lähivuosina muuttuu.

4 tykkäystä

Viime vuosina infinitiivien muutosta on tutkinut muun muassa Olli Kuparinen. Tässä popularisoitu teksti, jos aihe kiinnostaa:

3 tykkäystä

Tästä vielä pahempi versio on englannista suoraan käännetty versio pitkässä juoksussa, joka on englannista suoraan käännetty versio. Sehän ei ole alunperin suomalainen sanonta ollenkaan mutta tarkoittaa juurikin samaa kuin pitkällä tähtäyksellä. Suomessa kuitenkin pitkä juoksu voi yleensä tarkoittaa vain nimenomaan fyysistä maratonia tai muuta pitkän matkan juoksua.

En sitten tiedä onko tuo ‘pitkä juoksu’ jo kuitenkin nykyään kielitoimiston mukaan sallittu sanonta. Ei ollut ainakaan minun kouluaikanani. YO-kirjoituksessa olisi varmasti rankaistu ankarasti, jos olisin sitä käyttänyt.

1 tykkäys

Onkohan täällä ollut jo mainintaa varsinkin puhekielessä yleistyneestä sinä-passiivista?

Itsekin myönnän siihen joskus puhekielessä lankeavani. Nuorilla se on kuitenkin jo yleistynyt siinä määrin, että välillä on vaikea käsittää mitä he tarkoittavat. Taannoin sain valistaa silloin 14-vuotiasta(vai oliko silloin 13) poikaani, ettei suomessa mitään sinä-passiivia ole. Pitkähkössä keskustelussa tajusin lopulta, ettei hän puhunutkaan minusta.

Sinä-passiivi löytyy osaamistani kielistä vain englannista. Toivottavasti ko. käytäntö ei yleisty suomalaisessa kirjoitetussa tekstissä. Se on kyllin sekavaa jo puhekielessä.

3 tykkäystä

Kielitoimiston ohjepankista löytyy seuraava artikkeli ajanilmauksiin liittyen:

http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/ajanilmaukset/ohje/498

Suositettuja suomenkielisiä vastineita englannin ilmaisulle “in the long run” ovat (pienin vivahde-eroin) “pitkällä aikavälillä”, “ajan mittaan” ja “ajan myötä”.

3 tykkäystä

Ilahduin, kun äsken käytin tekstissäni yhdyssanaa hinta-laatusuhde ja vaistomaisesti osasin laittaa tuon tavuviivan paikalleen🙂, toki siinäkin on vielä toinenkin vaihtoehto,kuten Kielikellosta käy ilmi: Etsi ja korjaa: yhdysmerkkejä - Kielikello

" Palveluissamme on hinta-laatusuhde (tai hinta–laatu-suhde) kohdallaan. *Ilmauksessa ”hinta/laatu suhde” *on kaksi korjattavaa kohtaa : vinoviivaa (eli kauttaviivaa ) ei suositella rinnasteisten osien erottimeksi, vaan osien välillä käytetään yhdysmerkkiä ja rakenteen jälkiosa (suhde) kirjoitetaan kiinni alkuosaan (hinta-laatusuhde). Toinen tapa on erottaa rinnasteiset osat ajatusviivalla ja liittää jälkiosa alkuun yhdysmerkillä (hinta–laatu-suhde)."

5 tykkäystä

Hienoa. :grinning:

Kun kyseessä kuitenkin on nimenomaan pilkunviilausketju niin uskoakseni merkin nimitys ei ole tässä yhteydessä tavuviiva. Yhdysmerkki tai yhdysviiva on yleisnimitys näille viivoille.

Tavuviiva käsittääkseni viittaa ainoastaan yhteyteen, jossa sanaa tavutetaan eli esim. rivinvaihdon yhteydessä, kun sana tulee kahdelle riville. Sitä näkee myös 7–8-vuotiaiden aapisissa sekä musiikkikappaleiden nuottien alla.

Ulkoisesti merkki on kuitenkin täysin sama ja on sitä myös näppäimistöllä ja on vieläpä sama kuin negatiivista lukua tai laskutoimitusta kuvaava miinus-merkki. Viiva se siis joka tapauksessa on. Alaviiva on sentään erilainen eikä ole ollenkaan normaalin tekstin merkki.

3 tykkäystä