Kerropa mitkä kaikki osa-alueet ovat toimineet Venäjän suunnitelmien mukaisesti tässä operaatiossa.
7 tykkäystä
Tukea keskuspankkien toimintaan epäilevästi suhtautuneille. Onko klassisen kapitalismin aika kohta ohi länsimaissa?
Edit: Joku salaliittoteoreetikko voisi sanoa, että tämä on suunniteltua toimintaa, jolla ajetaan sisään uutta maailmanjärjestystä ja riippuvuutta keskitetystä hallinnosta.
2 tykkäystä
Täytyy ensin miettiä mitä Venäjällä tässä yhteydessä on:
- 12% maailman öljyn tuotannosta. Riittää merkittäviin markkinahäiriöihin. Hinta menee katosta läpi jos 12% tuotannosta repäistään irti. Paljon pienemmätkin häiriöt nostaneet hintoja.
- Suurin osa Euroopan kaasutoimituksista. Riittää hinnan kontrollointiin ja moneen muuhun “mukavaan” niin kuin kaikki tietää.
- massiivinen osa viljan tuotannosta. Riittää täysin ruoan hinnan kontrollointiin.
- Vähemmälle huomiolle jääneet metallit, joita myös Venäjällä merkittävästi. Nikkeli, kupari, palladium… Esim. nikkeliä ei ole sanktitoitu koska tulisi liian isoja ongelmia.
- Venäjä on haalinut merkittävät kultavarannot viimeisen 10v. aikana.
Pointtina on, että näitä käytetään aseina. Nostellaan vuoron perään kaasun, öljyn tai metallien hintoja ja katsotaan kun vastustaja (jolla hieman kärjistäen ei ole mitään näistä) vajuu kanveisiin. Vaikka kaikki raha ei mene euroopasta Venäjälle, markkinahäiriöt imevät mehut. Inflaatio pahenee, pitäisi nostaa korkoja mutta ei voi kun € jäsenillä ei varaa maksaa isompia korkoja → Fiat-rahan arvo laskee ja rivit rakoilevat.
Koska Venäjä on tiennyt aikomuksensa, se on voinut haalia mm. kultaa. Rähinässä kärsii ruplakin, mutta se ei haittaa, koska sitten kun pistetty kaikki ranttaliksi, kulta on heillä. Vertailun vuoksi voi katsoa Saksan kultavarannon 10v. ajalta jos kiinnostaa.
Metallien käyttöä aseena ei olla vielä nähty. Nythän tuolla kiertää Afrikkaa kilvan Venäjän ja USA:n edustajia. Jokainen voi miettiä miksi.
Sotatantereella ei varmasti ole mennyt suunnitelmien mukaisesti, mutta kyllä tämä taloudellinen kurmuutus on toiminut heidän näkökulmastaan haluttuun suuntaan.
33 tykkäystä
Ensin pitää arvioida tavoite. Venäjän tavoite oli ja on edelleen saada länsimaat taipumaan energia ja raaka-aine kiristyksellä sen tahtoon. Venäjän tahto taas on Ukrainan avustamisen lopettaminen ja Ukrainan valloituksen hyväksyminen. Tuo ei ole onnistunut.
Raaka-aineiden ja energian hinnan nousu on vain työkalu.
4 tykkäystä
Totta, mutta ehkä perimmäinen tavoite on vielä jaalempi kuin Ukrainaan liittyvä. Maailman järjestyksen muuttaminen ja USA-keskeisyyden haastaminen. Ukraina on voinut olla keskeneräinen asia, pakkomielle, tai tähän kokonaiskuvaan muuten sopiva askel.
Joku voi kysyä liittyykö tämä pörssien suuntaan, mutta uskon että liittyy. Vaikeampi kysymys on, kumpaan suuntaan milläkin firmalla 
1 tykkäys
Olen lienee ajatuksineni aika harvan seurassa? Oma spekulatiivinen sumun täyttämä kristallipallo kertoo että 2023 syyskuussa ollaan jo elvytyshanat aukaistu ja pörssit rallattelee. Mitään merkittäviä uudistuksia ei ole saatu tehtyä, printteri huutaa, inflaatio on kuollut 2022 alkaneessa taantumassa, nousu on möykkyistä kuin finanssikriisissä, mutta nousua kuitenkin (samat syyt: eurokriisit, välimeren valtiot, työttömyys jne jne pelottelee spekulantteja). Internetin ihmeellinen maailma huutaa kuorossa to the moonia ja dont fight the fediä. Inflaation pysymiseksi korkealla pitäisi hintojen jatkaa nousua, ja se lienee tarvisi uusia tehokkaita “ärsykkeitä”, kuten checkejä postilaatikosta, ja/tai sotaa uudessa öljyä ja kaasua tuottavassa maassa. Tuskin niihin kukaan haluaa nyt hyökätä, se kun on niin kallista tällä hetkellä ja sinne voi hyökätä toistekkin kun energian hinnat ensin vähän laskee.
Olen samoilla linjoilla että tämä voi eskaloitua pahastikkin, mutta niin uskoo kaikki. Oikeat lamat kuitenkin on melko harvinaisia eikä ne synny kello kaulassa. Nyt on kellot soinut jo melko paljon ja kaikki on hereillä, selviämme siis taantumalla ja meininki jatkuu (ei toki niin hulluna kuin 2021 alkuvuodesta).
Edellä kirjoitettu on täysin vastuutonta spekulaatiota ilman mitään faktapohjaa, perustuu täysin aktiiviseen (eli rauhallisesti kävellen tehtyyn) pohdiskeluun 
mikä on muuten pohdiskelun jaloin ja oikein muoto, suosittelen oman elämänsä filosofeille ja kekkosille.
44 tykkäystä
Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa ja varsinkin ajoituksen. Mietin, miten vaikea on nähdä isoja tai harvoin tapahtuvia tapahtumia, vaikka jälkeen päin tuntuu että olisi ollut nähtävissä jos yhdistää datapisteet ja tutkii historiaa. Esim. uskotaan että printataan lisää rahaa jos ei omat riitä. Siitä tulee uskomus, kunnes tulee päivä, ettei se toimi ja sitten tuntuu ettei tämä voi tapahtua. Sama koronassa, itsestä tuntui mahdottomalta, mutta ei tunnu enää. 100v päästä voi taas tuntua. Isoissa asioissa voi mennä sukupolvia ja jonkun kohdalle osuu.
Uskon että me ollaan sukupolvi joka saa kokea mullistuksia liittyen fiat-rahaan, mutta mahdoton sanoa minä vuonna mitäkin tapahtuu. Koitan vain kysyä itseltäni, mitä en nyt näe, tai onko tällaista ilmiötä tapahtunut ennen historiassa. Ainakin minusta tuntuu että tilanne on vähän erikoinen, ja siksi historian täytyy olla laajempi kuin viimeiset 20v.
4 tykkäystä
Ainoa pysyvä on muutos Ja taivaalla on tilaa mustille joutsenille, niiden ajankohtaa vaan on ihan mahdoton arvailla. Itse olen erityisen kiinnostunnut suurista aurinkomyrskyistä, mulla on joku fiksaatio niihin. Jätin vain tuntemattomat hännät huomiotta tässä ketjussa, spekuloin niitä (valitettavasti melko hiljaisessa) mustat joutsenet ketjussa. Edellä mainittu äärimmäisen spekulatiivinen ajatusten juoksu koskee lähinnä nykytilanteen (ukrainan sota, inflaatio, energiakriisi, velkakriisi) suuntaa pörssin näkökulmasta. Jätän aina ajatuksille tilaa myös pohdiskella mustia joutsenia, vaikka tiedän että en sellaista äärimmäisellä todennäköisyydellä kykenekkään bongaamaan, ainakaan niin ajoissa että sitä kykenisin hyödyntämään.
4 tykkäystä
Eilen saatiin PCE-luvut. Niinpä nyt on täysi kuva hintojen kehityksestä kesäkuussa.
Pari viikkoa sitten tullut CPI-raportti antoi tylyä kuvaa siitä miten inflaation pureutuminen U.S. talouteen eteni kesäkuussa.
Kun käytän ilmaisua “pureutuminen”, jätän energian yms. suoran vaikutuksen inflaatiolukemiin kokonaan huomioimatta.
Fed huomioi CPI-luvut mutta tähtää PCE-inflaatioon.
Core kertoo inflaatiotrendeistä paremmin kuin headline. Mutta trimmed mean kertoo vielä paremmin kuin core.
Kesäkuun m-o-m-lukema (kaikki luvut alla annualisoituina) oli karmea. Tässä toki vola on suurta.
Vuoden ekan puoliskon muutos:
12 kk muutos näyttää vähiten inhottavalta näistä kolmesta.
Sekä CPI:ssä että PCE:ssä tuoreimmat trendit näyttävät pahimmilta inflaation talouteen syöpymisen osalta.
Onko taantuma lääkettä talouteen syvälle syöpyneeseen inflaatioon?
Toki.
Verrataan vuoden 2006 kulutusjuhlia kotitalouksien ja pankkien 2010-luvun alkuvuosien ankeaan deleverointivaiheeseen.
Finanssikriisi ja deleverointi otti PCE trimmed mean -inflaatiosta pois hieman yli yhden prosenttiyksikön kulutusjuhlavaihe ==> akuutin kriisin jälkeinen deleverointivaihe.
Todennäköisesti monilla vaikutelma siitä että taantuma tappaa inflaation on finanssikriisistä. Mutta tuolloin kriisin jälkeinen hidas inflaatio seurasi kriisiä edeltänyttä nopeampaa inflaatiota joka silloin ei ollut yhtään samalla lailla syöpynyt talouteen kuin nyt.
Headline CPI -tasolla viimeiset kymmenen U.S. taantumaa ovat ottaneet inflaatiosta pois keskimäärin 4–5 prosenttiyksikköä.
11 tykkäystä
Energian suoran vaikutuksen poistaminen on vielä helppo taski, ainakin verrattuna energian hinnan epäsuorien vaikutuksien koon arviointiin. Ja sen jälkeen muuttujina on vielä mm. rahan määrä ja kiertonopeus. Samaa mieltä että tilanne on eri kuin finanssikriisissä. Mutta se että kuinka merkittävästi esim energia vaikuttaa suoraan ja välillisesti hintojen nousuun pitäisi tietää ennen kuin voi arvioida että kuinka lirissä inflaation kanssa ollaan.
Mikäli energia jää korkealle tasolle–>inflaatio hidastuu
Mikäli rahaa ei dumpata lisää markkinalle–>inflaatio hidastuu
Mikäli energian hinta jatkaa nousuaan nopeammin kuin nyt–>inflaatio kiihtyy
Mikäli energian hinta nousee nykytahtia–>inflaatio pysyy nykytasolla
jne jne
Näiden yhteisvaikutus on sen verran haasteellinen että väittäisin olevan kohtuu isollekkin asiaan vihkiytyneelle porukalle liian vaikea tehtävä, vaan pitää mennä kepillä tunnustellen ja odottaa tuloksia aina muutama kuukausi nähdäkseen että “mitä tästä vivusta tapahtui”
Edit. Hyvin pelkistettynä esimerkkinä siis
11 tykkäystä
Miten pitkään energia voidaan jättää järkevästi huomiotta inflaatiota pohtiessa? Itsellä sähkön hinta tulee olemaan 4x nykyisestä parin kk päästä, ja siihenkin kait pitäisi olla tyytyväinen kun nykysopparit on 6x tai yli.
Jokainen joka joutuu uusimaan sopimuksia näihin aikoihin tulee olemaan aivan kusessa. Ja monella varmasti ei riitä rahat elämiseen samalla tavalla. Toki varmaan sitten keskuspankkiirit myhäilevät kun “inflaatio ilman energiaa” laskee, kun porukalla ei ole varaa kuluttaa enää.
5 tykkäystä
Itse en ymmärrä miksi oleellisia elämiseen vaikuttavia tekijöitä jätettäisiin pois, muutoin kun jos halutaan parannella tilastoja.
Pitää muistaa energian hinnat olivat jo jyrkässä nousussa syksyllä -21! Ei ole mitään taetta että nähtäisiin totuttuja halpoja sähkölaskuja enään edes tällä vuosikymmenellä. Et osta päärynöitä tai iPhonea joka kuukausi. Et osta kalaa tai omenamehua joka kuukausi.
Mutta sähköä ostat.
7 tykkäystä
Toki sähkön inflaatiovaikutus voi erota isostikin. Itsellä sähkösopimuksen uusiminen 12/23, niin ei ole väliä miten sähkön hinta pomppii ensi talvena. Parhaassa tapauksessa energiakriisi olisi ensi vuoden lopulla jo ratkennut eikä inflaatio olisi vaikuttanut millään tavoin. Ja kuka ei osta kalaa joka kuukausi? (Paitsi allergikot ja kalastajat 
)
4 tykkäystä
En tiedä miksi nostin kalan esimerkiksi 
pointti oli että energia inflaatio tulee vaikuttamaan kaikkiin ja isosti, monen muun tyyppinen inflaatio kohdistuu erilailla ja sitä voi omalla kulutuksellaan koittaa välttää, voi tiettyyn pisteeseen tietty sähkönkulutustakin vähentää 
Toivotaan että 12/23 kun sopimuksen teet tilanne olisi parempi, mittavia investointeja ja euroopassa valtavan työn vaatii irtautua venäjän energiasta. Se tulee maksamaan ja kestämään.
5 tykkäystä
Todellakin! Tästä syystä FED ei anna enää “ohjeistusta” tulevista koron nostoista vaan tekevät tulevat päätökset datan perusteella. Tällä kertaa viisas linjaus! Historian perusteella muodostettavasta statistiikasta ei tässä tilanteessa ole paljon apua.
Pörssien suuntaan vaikuttaa lyhyellä aikavälillä psykologia ja “uskomukset” eli onko mm. pahin inflaatiovaihe ohi vai ei. Itse uskon jälkimmäiseen eli lisää ohjauskorkojen nostoja mahdollisesti tiedossa kesään 2023 asti
Pitkällä aikavälillä pörsseissä mennään luonnollisesti faktojen mukaan eli miten inflaatio/korot sekä kuluttajan ostovoima/ yritysten tulokset kehittyvät. Sanoisin että, nämä kaksi muuttujaparia ovat merkittävimmät. Makrotalouden ja yritysten tuloskehitys on lopulta riippuvainen siitä mitä tällä planeetalla asuvat 7,8 mrd ihmistä aikovat rahoillaan tehdä.
Geopoliittiselta sektorilta vanhat tutut eli pandemiat, Venäjä, Kiina, jne. sekoittavat edelleen pakkaa. Riskianalyysissä Kiinan osuus kasvaa huomattavasti kiinteistösektorin lisäksi mm. mahdollisen Taiwanin konfliktin osalta.
Parhaimman ja pahimman globaalin makrotalouden skenaarion spreadi on nyt harvinaisen suuri pelkästään Venäjän ja Kiinan vuoksi. Autoritääriset hallinnot ovat arvaamattomia. Toivotaan parasta ja odotetaan pahinta!
10 tykkäystä
Todellakin. Omissa kirjoissa pahin realistinen skenaario on, että Kiina hyökkää Taiwaniin ja seuraukset voi olla järkyttävät. Ylen kommenttikentässä joku sanoi osuvasti, että “laitetaan pakotteet kaikelle kiinalaiselle ja sitten tiedetään mitä on inflaatio”.
Taiwan käytännössä vastaa maailman mikrosiruvalmistuksesta. Jos se leikataan pois, seuraus eri luokkaa kuin kaasun loppumisella Saksassa. Kohtalon kysymys silloin on, vastaako USA haasteeseen vai perääntyykö. Kumpikin huonoja vaihtoehtoja. Toki Kiinakin tarvitsee samoja siruja, joten tuotanto pitäisi saada talteen. Onhan tähän skenaarioon havahduttu lännessä, mutta valmistautuminen toistaiseksi pahasti jäljessä.
17 tykkäystä
Ei pitäisi uskoa ja levittää kaikkea puppua jota näkee Twitterissä. Tuo yllä oleva eli se että osakkeet nousee öisin ei toimi.
- SP500 Buy Open Sell Close antaa 0,39 pinnaa
- SP500 Buy Close Sell Open antaa 0.64 pinnaa
Eli teoriassa yö inan parempi. Pitää kuitenkin huomioida että yö on pidempi. Eli per tunti päivä antaa paremman tuoton. Lisäksi viikonloput ja muut lomat kuuluu tuohon strategiaan 2. Testasin myös viikko vs viikonloppu strategiat
- SP500 Buy Open Mon Sell Close Fri 3,06 pinnaa
- SP500 Buy Close Fri Sell Open Mon 1,98 pinnaa
Eli viikonloppu näyttäisi selittävän yön yli noususta suuren osan. Silti maanantai ei ole erityisen hyvä pörssipäivä vaan itseasiassa maanantai close on halvin hetki ka 2692,13. Kalleinta on Torstaina close 2705,52
| Mon Open | Mon Close | Tue Open | Tue Close | Wed Open | Wed Close | Thu Open | Thu Close | Fri Open | Fri Close |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2692.26 | 2692.13 | 2704.34 | 2704.45 | 2703.04 | 2703.81 | 2704.81 | 2705.52 | 2700.24 | 2700.84 |
Yahoosta en saanut kuin 9 vuotta hyvää dataa.
Toi tweetin kuva on FT:n jutusta, mutta väärin tulkittu.
8 tykkäystä
Jihaa, @Marianne_Palmu on palannut lomilta! 
“Lomalla ollessani taloudessa on tapahtunut näennäisesti paljon, mutta samat teemat pysyvät pitkälti voimissaan kuin alkukesällä.”
32 tykkäystä
Taas postailen tämän tänne. Ei olla enää kaukana korkokäyrän käänteestä. Parin viikon sisällä voi siis olla edessä isompaa liikettä ja pahoin pelkään alespäin. Kyseessä siis yksi pätevimmistä indikaattoreista laman/taantuman “ennustamisessa”.
// Unohdetaan se kaksi viikkoa ja sanotaan kaksi päivää.
14 tykkäystä
Jep, tässä aamun Vartista pidemmän aikavälin käppyrä korkokäyrästä. Kuvaajassa 3 kuukautinen ja 2 vuotinen korko vs. 10-vuotinen.
Jos pitäisi tiivistää markkina yhteen käppyrään, niin tämä antaa huolestuttavan signaalin. Huomatkaa vielä kuinka aiemmin kaukana inversiosta ollut 3 kuukautinen putoaa kuin kivi.
Jotain hyvää tähän väliin: ruoan hinta laskee maailmalla!
Ja, monin mittarein talous puksuttaa edelleen vahvasti. Euroalueen BKT kasvoi 4 % Q2:lla, eli talven mahdolliseen energiakriisin sysäämään taantumaan lähdetään ainakin kovasta vauhdista.
Ja, huolimatta kahdesta peräkkäisestä neljänneksestä jenkeissä negatiivista BKT:n kasvua on jenkeissäkin moni mittari vahva edelleen:
Työttömyyskorvaushakemuksessa on havaittavissa kylläkin nousua…
Tuloskausi on ollut kädenlämpöinen, mutta kohtuullinen. SP500:sen tuloskasvu on yli 5 %, tosin näin blummalla laskelmia että ilman energiaa ja pandemiasta palautuvia aloja olisi tuloskasvu prosentin luokkaa. Kuvaa hyvin, miten muille sektoreilla kasvu hidastuu.
33 tykkäystä