Pörssien suunta (Osa 2)

On hyvä taas muistella, että mikä ero on pörssikursseilla ja taloudella.

Uutiset ja talousluvut kertovat, mitä on tapahtunut menneisyydessä.
Pörssi katsoo eteenpäin ja hinnoittelee tulevaisuutta.

Ben Felixillä mainio video aiheesta:

It is easy for investors to see economic news, like unemployment or GDP data, and get worried or excited about the impact that it will have on their investments. But there is something that many investors don’t realize. The stock market is not the economy, and the economy is not the stock market.

24 tykkäystä

Näinhän se on normaalisti ollut mutta luulen, että narratiivi on väliaikaisesti muuttunut. Mr. Market tuntuu olettavan keskuspankkien laittavan “käden alle”, jos talous sakkaa. Nykyisessä inflaatioympäristössä se ei taida olla mahdollista.

5 tykkäystä

Täällä on poristu paljon, onko rahapolitiikka kiristävää vai ei.

Tahdon huomauttaa väliin, että Fedin ohjauskorko on vain yksi olojen kireyteen vaikuttava tekijä: se vaikuttaa ensisijaisesti pankkeihin, mutta markkinalla on valtavasti eri likviditeetin tarjoajia.

Esimerkiksi markkina kiltisti kiristi rahaoloja jo paljon ennen koronnostoja: Bloombergin rahaoloja mittavaa indeksi kääntyi laskuun jo kesällä 2021. Markkina on paljon sananvaltaa pitkien korkojen tasoon, jotka vuorostaan heijastuvat esim. asuntolainan korkoihin.

Asuntolainan korot ovatkin jo yli 5 % Yhdysvalloissa, mikä asuntojen paisunut hintataso huomioiden on melko kireä.

Myös pörssiromahduksesta näkee, että kasvufirmojen rahoitus on kiristynyt merkittävästi ja sijoittajat suhtautuvat apeasti rahan liberaaliin käyttöön yrityksessä, mikä on vastakohta pari vuotta sitten vallinneelle ympäristölle.

M2-raha aggregaatti (talletukset ja kolikot) on hyvin epätyydyttävä likviditeetin mittari, mutta senkin kasvuvauhti tyssää ihan just y/y katsoen:

Luen parhaillaan kirjaa likviditeetistä nimeltä Capital Wars, missä kirjoittaja argumentoi että nykyään likviditeetti ratkaisee enemmän, kuin korot kehittyneissä talouksissa.

Miksi? Koska velkaa otetaan vähemmän investointeihin (talouskasvuun), ja enemmänkin vain uudelleenrahoitetaan vanhaa velkavipua. Koroista viis velat pitää uusia, mutta jos lainaa ei saa on äkkiä yritykset ja muut rahanjanoiset pulassa.

Tässä mielessä tilanne on jo paljon kireämpi.

Toinen seikka on tietysti ns. reaalikorko eli ohjauskoron ja inflaation erotus. Se on syvästi negatiivinen, mutta koska firmojen tulokset eivätkä kotitalouksien palkat nouse nyt inflaation tahtia, niin käytännössä velanhoitokapasiteetti rapautuu para’aikaa. Tässä mielessä reaalikorko ei omasta mielestäni ole niin relevantti.

Lisäys: päätellen työllisyyden ja kulutuksen vahvuudesta Fedillä on vielä paljon varaa kiristää, mutta kuten Powell totesi menee tovi että ohjauskoron nosto heijastuu talouteen. Kohtahan ollaan taas fiksumpia.

60 tykkäystä
19 tykkäystä

Hyvä huomio. Omakin kokemus työelämästä B2B-myynnissä on, ettei se korko ratkaise, vaan se saako esim. leasingiin myönteisen päätöksen. Nyt takana on poikkeuksellisen pitkä jakso kun kaikki meni läpi, kunhan on y-tunnus. Kun leasingyhtiöt kiristävät ehtoja (ei siis vain korkoja), sillä tulee olemaan välitön vaikutus monen pörssifirmankin myyntiin. Nyt näyttää vielä menevän hyvin, mutta voi johtua siitä että rahoittajat toimivat eri tahtisesti. Jos yhdestä ei saa rahoitusta niin otetaan toisesta. Sitten kun kaikki alkavat vaatia isoja käsirahoja ja jakamaan kielteisiä luottopäätöksiä, alkaa näkyä toden teolla.

9 tykkäystä

Powell sanoi muistaakseni joskus koronakriisin aikaan, ettei FED edes suunnittele koronnostoja ennen vuotta 2024. Samoin tänä vuonna sanoi jossain vaiheessa, etteivät 75 basis pointin nostot ole pöydällä.

Mitä väliä siis mitä FED sanoo?

17 tykkäystä

Helppo uskoa, koska siltä tuo touhu näyttääkin, että ei ole tosiaankaan suunniteltu - mitään. Mutta vaikeapa keskuspankeista on muutakaan päätellä, kuin tulkita pääjohtajan puhetta ja ehkä ennakoida seuraavaa siirtoa. Mitä itse muistan seuranneeni muutamia luotettavan oloisia analyytikoita, blogaajia tai sijoittajia, niin aika moni ennusti ja antoi hyviä perusteluja ajat sitten, että miten inflaatio tulee räjähtämään käsiin ja miten keskuspankki joutuu syömään sanansa ja tekemään U-käännöksen, ja miten se tulee johtamaan taantumaan ja miten keskuspankit todennäköisesti vetävät homman sitten samalla homman överiksi toiseen suuntaan.

Mutta sitten taas kun nämä samat tyypit ennustivat, että miten markkinat tulevat käyttäytymään kaikessa tässä, niin ei olekaan osunut ihan niin hyvin. Ja omat ennusteet ovat menneet ihan yhtä metsään.

1 tykkäys

Mitä väliä siis mitä FED sanoo?

Kyllä ne kommentit pitää aina sijoittaa ko. maailmantilaan ja ajankohtaan. Ei ne mitään koko loppuelämän kommentteja kuitenkaan ole.

3 tykkäystä

“Minä tunnen kuinka vauhti kiihtyy… Alaspäin.” :notes: :notes: :notes:

4 tykkäystä

”[quote=“TervanKypsyttelija, post:6346, topic:12591”]
Inflaatio nousussa, ennakoivat indikaattorit tasoittumassa ehkä.
Italian kymppivuotinen laskenut huipuistaan.”

Lyhyt päivitys lomalta.

Kiinassa kiinteistösektorilla ei muutosta parempaan, rommailu jatkuu ja keinot elvyttämiseksi käy epätoivoiseksi.

https://twitter.com/zerohedge/status/1552976864762814467?
s=21&t=sg4dWFskgYd63yxYJ1vTww

Infaatio ei piikannut jenkeissä, eikä euroopassa.
Energia kriisi varma tulevalle talvelle ja varmaan pahempana seuraavalle talvelle. Tarkoittaa ettei palata koholla pysyvän inflaation myötä nollakorkoihin.

”Ei koskaan enää” hokema joutaa myös romukoppaan valitettavasti.

Viihdeosio: Dax vuodentakaisesta reilu n.12% miinuksella. Kaiken se kestää😅

Lisäksi on hyvä henkisesti valmistautua maksamaan Italian valtion velkaa.

Dax elokuun viimeinen päivä 10300??? Juttu kannattaa lukea, vaikka olisi mitä mieltä jutuistani.

5 tykkäystä

Ikävä kirjoittaa näin synkkiä ajatuksia, mutta huolestuttaa miten EU selviää. Euro ei ole mitenkään edukkaassa asemassa $ nähden ja sekin on ongelmissa. Venäjän&Kiinan toimia kun katsoo nyt laajemmassa perspektiivissä, eivät näytäkään hulluilta päähänpistoilta. Siis jos tarkoituksena jakaa pelimerkit uusiksi. Laiha lohtu että sielläkin vähän ongelmia, mutta kun heitä ei vähä haittaa…

Saksan teollisuuteen en uskaltaisi sijoittaa nykytiedoilla, ja varauksella muuhunkin eurooppalaiseen teollisuuteen. Yllättävän hyvin kurssit Saksassa kestäneet. Minusta selvää että Venäjä tulee pelaamaan kaikki korttinsa tässä “taloudellisessa operaatiossa” Eurooppaa vastaan. Odottaa vain oikeaa hetkeä, esim. että välimeren rannoilla talous ei menoa kestä. Täytyy toivoa että aika käytetään viisaasti valmistautumiseen. Kai tässä on juoni jo selvinnyt päättäjille.

Ja nyt jotain positiivisempaa ajateltavaa…

8 tykkäystä

Kerropa mitkä kaikki osa-alueet ovat toimineet Venäjän suunnitelmien mukaisesti tässä operaatiossa.

7 tykkäystä

Tukea keskuspankkien toimintaan epäilevästi suhtautuneille. Onko klassisen kapitalismin aika kohta ohi länsimaissa?

Edit: Joku salaliittoteoreetikko voisi sanoa, että tämä on suunniteltua toimintaa, jolla ajetaan sisään uutta maailmanjärjestystä ja riippuvuutta keskitetystä hallinnosta.

2 tykkäystä

Täytyy ensin miettiä mitä Venäjällä tässä yhteydessä on:

  • 12% maailman öljyn tuotannosta. Riittää merkittäviin markkinahäiriöihin. Hinta menee katosta läpi jos 12% tuotannosta repäistään irti. Paljon pienemmätkin häiriöt nostaneet hintoja.
  • Suurin osa Euroopan kaasutoimituksista. Riittää hinnan kontrollointiin ja moneen muuhun “mukavaan” niin kuin kaikki tietää.
  • massiivinen osa viljan tuotannosta. Riittää täysin ruoan hinnan kontrollointiin.
  • Vähemmälle huomiolle jääneet metallit, joita myös Venäjällä merkittävästi. Nikkeli, kupari, palladium… Esim. nikkeliä ei ole sanktitoitu koska tulisi liian isoja ongelmia.
  • Venäjä on haalinut merkittävät kultavarannot viimeisen 10v. aikana.

Pointtina on, että näitä käytetään aseina. Nostellaan vuoron perään kaasun, öljyn tai metallien hintoja ja katsotaan kun vastustaja (jolla hieman kärjistäen ei ole mitään näistä) vajuu kanveisiin. Vaikka kaikki raha ei mene euroopasta Venäjälle, markkinahäiriöt imevät mehut. Inflaatio pahenee, pitäisi nostaa korkoja mutta ei voi kun € jäsenillä ei varaa maksaa isompia korkoja → Fiat-rahan arvo laskee ja rivit rakoilevat.

Koska Venäjä on tiennyt aikomuksensa, se on voinut haalia mm. kultaa. Rähinässä kärsii ruplakin, mutta se ei haittaa, koska sitten kun pistetty kaikki ranttaliksi, kulta on heillä. Vertailun vuoksi voi katsoa Saksan kultavarannon 10v. ajalta jos kiinnostaa.

Metallien käyttöä aseena ei olla vielä nähty. Nythän tuolla kiertää Afrikkaa kilvan Venäjän ja USA:n edustajia. Jokainen voi miettiä miksi.

Sotatantereella ei varmasti ole mennyt suunnitelmien mukaisesti, mutta kyllä tämä taloudellinen kurmuutus on toiminut heidän näkökulmastaan haluttuun suuntaan.

33 tykkäystä

Ensin pitää arvioida tavoite. Venäjän tavoite oli ja on edelleen saada länsimaat taipumaan energia ja raaka-aine kiristyksellä sen tahtoon. Venäjän tahto taas on Ukrainan avustamisen lopettaminen ja Ukrainan valloituksen hyväksyminen. Tuo ei ole onnistunut.

Raaka-aineiden ja energian hinnan nousu on vain työkalu.

4 tykkäystä

Totta, mutta ehkä perimmäinen tavoite on vielä jaalempi kuin Ukrainaan liittyvä. Maailman järjestyksen muuttaminen ja USA-keskeisyyden haastaminen. Ukraina on voinut olla keskeneräinen asia, pakkomielle, tai tähän kokonaiskuvaan muuten sopiva askel.

Joku voi kysyä liittyykö tämä pörssien suuntaan, mutta uskon että liittyy. Vaikeampi kysymys on, kumpaan suuntaan milläkin firmalla :smiley:

1 tykkäys

Olen lienee ajatuksineni aika harvan seurassa? Oma spekulatiivinen sumun täyttämä kristallipallo kertoo että 2023 syyskuussa ollaan jo elvytyshanat aukaistu ja pörssit rallattelee. Mitään merkittäviä uudistuksia ei ole saatu tehtyä, printteri huutaa, inflaatio on kuollut 2022 alkaneessa taantumassa, nousu on möykkyistä kuin finanssikriisissä, mutta nousua kuitenkin (samat syyt: eurokriisit, välimeren valtiot, työttömyys jne jne pelottelee spekulantteja). Internetin ihmeellinen maailma huutaa kuorossa to the moonia ja dont fight the fediä. Inflaation pysymiseksi korkealla pitäisi hintojen jatkaa nousua, ja se lienee tarvisi uusia tehokkaita “ärsykkeitä”, kuten checkejä postilaatikosta, ja/tai sotaa uudessa öljyä ja kaasua tuottavassa maassa. Tuskin niihin kukaan haluaa nyt hyökätä, se kun on niin kallista tällä hetkellä ja sinne voi hyökätä toistekkin kun energian hinnat ensin vähän laskee.

Olen samoilla linjoilla että tämä voi eskaloitua pahastikkin, mutta niin uskoo kaikki. Oikeat lamat kuitenkin on melko harvinaisia eikä ne synny kello kaulassa. Nyt on kellot soinut jo melko paljon ja kaikki on hereillä, selviämme siis taantumalla ja meininki jatkuu (ei toki niin hulluna kuin 2021 alkuvuodesta).

Edellä kirjoitettu on täysin vastuutonta spekulaatiota ilman mitään faktapohjaa, perustuu täysin aktiiviseen (eli rauhallisesti kävellen tehtyyn) pohdiskeluun :slight_smile: mikä on muuten pohdiskelun jaloin ja oikein muoto, suosittelen oman elämänsä filosofeille ja kekkosille.

44 tykkäystä

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa ja varsinkin ajoituksen. Mietin, miten vaikea on nähdä isoja tai harvoin tapahtuvia tapahtumia, vaikka jälkeen päin tuntuu että olisi ollut nähtävissä jos yhdistää datapisteet ja tutkii historiaa. Esim. uskotaan että printataan lisää rahaa jos ei omat riitä. Siitä tulee uskomus, kunnes tulee päivä, ettei se toimi ja sitten tuntuu ettei tämä voi tapahtua. Sama koronassa, itsestä tuntui mahdottomalta, mutta ei tunnu enää. 100v päästä voi taas tuntua. Isoissa asioissa voi mennä sukupolvia ja jonkun kohdalle osuu.

Uskon että me ollaan sukupolvi joka saa kokea mullistuksia liittyen fiat-rahaan, mutta mahdoton sanoa minä vuonna mitäkin tapahtuu. Koitan vain kysyä itseltäni, mitä en nyt näe, tai onko tällaista ilmiötä tapahtunut ennen historiassa. Ainakin minusta tuntuu että tilanne on vähän erikoinen, ja siksi historian täytyy olla laajempi kuin viimeiset 20v.

4 tykkäystä

Ainoa pysyvä on muutos :slight_smile: Ja taivaalla on tilaa mustille joutsenille, niiden ajankohtaa vaan on ihan mahdoton arvailla. Itse olen erityisen kiinnostunnut suurista aurinkomyrskyistä, mulla on joku fiksaatio niihin. Jätin vain tuntemattomat hännät huomiotta tässä ketjussa, spekuloin niitä (valitettavasti melko hiljaisessa) mustat joutsenet ketjussa. Edellä mainittu äärimmäisen spekulatiivinen ajatusten juoksu koskee lähinnä nykytilanteen (ukrainan sota, inflaatio, energiakriisi, velkakriisi) suuntaa pörssin näkökulmasta. Jätän aina ajatuksille tilaa myös pohdiskella mustia joutsenia, vaikka tiedän että en sellaista äärimmäisellä todennäköisyydellä kykenekkään bongaamaan, ainakaan niin ajoissa että sitä kykenisin hyödyntämään.

4 tykkäystä

Eilen saatiin PCE-luvut. Niinpä nyt on täysi kuva hintojen kehityksestä kesäkuussa.

Pari viikkoa sitten tullut CPI-raportti antoi tylyä kuvaa siitä miten inflaation pureutuminen U.S. talouteen eteni kesäkuussa.

Kun käytän ilmaisua “pureutuminen”, jätän energian yms. suoran vaikutuksen inflaatiolukemiin kokonaan huomioimatta.

Fed huomioi CPI-luvut mutta tähtää PCE-inflaatioon.

Core kertoo inflaatiotrendeistä paremmin kuin headline. Mutta trimmed mean kertoo vielä paremmin kuin core.

Kesäkuun m-o-m-lukema (kaikki luvut alla annualisoituina) oli karmea. Tässä toki vola on suurta.

Vuoden ekan puoliskon muutos:

12 kk muutos näyttää vähiten inhottavalta näistä kolmesta.

Sekä CPI:ssä että PCE:ssä tuoreimmat trendit näyttävät pahimmilta inflaation talouteen syöpymisen osalta.

Onko taantuma lääkettä talouteen syvälle syöpyneeseen inflaatioon?

Toki.

Verrataan vuoden 2006 kulutusjuhlia kotitalouksien ja pankkien 2010-luvun alkuvuosien ankeaan deleverointivaiheeseen.

Finanssikriisi ja deleverointi otti PCE trimmed mean -inflaatiosta pois hieman yli yhden prosenttiyksikön kulutusjuhlavaihe ==> akuutin kriisin jälkeinen deleverointivaihe.

Todennäköisesti monilla vaikutelma siitä että taantuma tappaa inflaation on finanssikriisistä. Mutta tuolloin kriisin jälkeinen hidas inflaatio seurasi kriisiä edeltänyttä nopeampaa inflaatiota joka silloin ei ollut yhtään samalla lailla syöpynyt talouteen kuin nyt.

Headline CPI -tasolla viimeiset kymmenen U.S. taantumaa ovat ottaneet inflaatiosta pois keskimäärin 4–5 prosenttiyksikköä.

11 tykkäystä