Tuo nyt ei sinänsä paljon kerro, kun noin 10 prosenttia suomalaisista juo puolet kulutetusta alkoholista. Vähiten käyttävä puolikas taas juo noin 10 prosenttia kokonaiskulutuksesta.
3 tykkäystä
Kiitos! Niin ja jos Suomen alkoissa olisi edes suhteellisen samanhintaista kuin Euroopassa, niin kukaan ei raahaisi lähialkosta pullo- ja laatikkotolkulla kotiin tavaraa.
Pieni piikki tulisi kulutuksessa, mutta lopulta kulutus tasaantuisi ja jopa laskisi sekä järkevöityisi.
Espanjassa alkoholi on älyttömän paljon halvempaa ja kun siellä esim. viime talvena olin 4 kuukautta, ei kulutus Suomesta muuttunut mihinkään.
Niillä joilla on ne isoimmat ongelmat, niin siihen ei hintataso vaikuta. Kun pitää hintatason järkevänä niin pysyy kotipoltto ja salakuljetus aisoissa, vertaa vaikka huumeisiin.
5 tykkäystä
Tuokin on totta. Toki se keskiarvo on silti lukema, joka ylittyy jo sillä, jos nappaa perjantaisin mukaansa sen keppana-mäyräkoiran kaupasta. Eli ei nyt vielä ihan järjettömästä viikkokulutuksesta puhuta. Toki pysyttelen mielelläni selkeästi tuon määrän alapuolella, sillä alkoholi ei nyt suoranaisesti mikään terveystuote kuitenkaan ole, ja mitä enemmän ikää karttuu, sitä enemmän sitä alkaa miettiä mitä syö tai juo.
2 tykkäystä
Palaan vielä alkoholin verkkotilauksiin. Aihetta paljon selvitellyt ja siitä kirjoitellut Rikhard Sjöberg teki mielenkiintoisen twiittiketjun, joka on mielenkiintoinen ei ainoastaan alkoholitilausten, vaan ylipäätään suomalaisen veropolitiikan suhteen.
https://twitter.com/RikhardSjoberg/status/1797166499494322403
Verohallinto on nähtävästi muutellut alkoholijuomien nettitilauksia koskevia verotuspäätöksiään siten, että aiemmin etäostoksi tulkitut tilanteet ovatkin nyt etämyyntiä. Ostajien maksamat verot ja veronkorotukset palautetaan. Taustalla lienee valmisteverotuslain tuleva muutos. /1
Valmisteverotuslain muutoksen myötä etämyyjän ennakkoilmoituksen tekemättä jättäminen sanktioidaan. Verohallinto voi jatkossa lätkäistä myyjälle 2000 €:n rapsut per maahan saapuva paketti. Tällä jos millä saadaan sisämarkkinoilla tavaroiden liikkuvuus Kekkosen ajan tasolle. /2
Markkinoille on ilmaantunut kuljetusliikkeitä, jotka tarjoavat etäosto-mahdollisuutta suomalaisille kuluttajille. Etäostoa ei tietenkään ollut koskaan tarkoitus voida tehdä, vaan koko mallli on keksitty, jotta voitaisiin EU:n suuntaan väittää tavaroiden kulkevan vapaasti. /3
Idea on yksinkertaisuudessaan se, että tulkitsemalla ihan kaikki etämyynniksi estetään kuluttajia toteuttamasta kuvitteelliseksi tarkoitettua etäostoa, ja samalla saadaan myyjät lopettamaan etämyynti, kun ensimmäinen kahden tonnin rapsu per paketti napsahtaa. /4
Verohallinnon ”puutteelliseen selvitykseen” perustuva verotuspäätösten muuttaminen on kritiikille altista. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoo veronkorotuksen rangaistusluonteiseksi. Verohallinto on siis rankaissut suomalaisia riittämättömin selvityksin. Tämä on vakavaa. /5
Kehotan muutetun verotuspäätöksen saaneita kantelemaan oikeusasiamiehelle Verohallinnosta, perusteena veronkorotuksen rangaistusluonteisuus ja viranomaisen velvollisuus tehdä hallintoasiassa riittävät selvitykset. Verohallinto myöntää nyt selvitysten olleen ”puutteellisia”. /6
Verohallinnon tulkinta on sikäli mielenkiintoinen, että täysin samasta etäoston ja etämyynnin rajanvedosta on Helsingin hallinto-oikeus pyytänyt EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua. Tällä hetkellä on siis epäselvää, onko Verohallinnon tulkinta oikea. /7
Miten asiaa pitäisi arvioida alkoholilain valossa? @STM_Uutiset’n Keinänen väitti 26.3.2024, että juomia voi tilata vain, jos ostajana itse hoitaa kuljetuksen ja verot. Kuten todettua, Verohallinto tulkitsee nyt kaiken etämyynniksi. Uskaltaako lainkuuliainen tilata mitään? /8
Verohallinnon pointti lienee nyt muutettujen verotuspäätösten myötä luoda tulkitalinjaus, jossa kaikki maahan saapuva on etämyyntiä. Myyjälle lyödään verotuspäätös käteen, johon on haettava muutosta hallinto-oikeudesta. Eiköhän myynti suomalaisille lopu etäostonkin osalta. /9
Kun etämyynti on väitetysti kiellettyä vähittäismyyntiä Suomessa, ja kaikki etäosto on nyt väitetysti etämyyntiä, niin on aikaa selvää, että valtiovalta haluaa ohjata kansalaisten alkoholiostokset laadukkaan valikoiman piiriin. /10
Tulkintalinjan kohde eivät ole pelkät ”lavakaljakaupat”. Tulli voi Hangossa iskeä nitojalla suoraan kahden tonnin rapsutlaput jokaiseen viinitilalta tulevaan pakettiin, riippumatta onko edes etämyyntiä. Moniko viinitila lähtee Suomessa hallinto-oikeuteen hakemaan muutosta? /11
Helpompaa viinitilalle on maksaa - väärin perustein - yhden viinipaketin verot ja rapsut, ja laittaa porttikielto kaikille tilalle vierailemaan haluaville suomalaisille ihan varmuuden vuoksi. Kun sana leviää paikallisesti, ei mikään viinitila myy suomalaisille pullon pulloa. /12
12 tykkäystä
Mietin tässä minkälainen alkoholipolitiikka Suomessa olisi jos ei oltaisi koskaan liitytty Euroopan unioniin?
Virosta (tai Ruotsista) vois hakea aidot taxfree viinat, mutta tuontimäärät olisivat hyvin rajallisia. Mitäs se silloin joskus muinoin oli, litra viinaa tai pari litraa likööriä, muutama pullo viiniä ja salkku olutta. Matkustajatuonti olisi niin vähäistä että alkoholivero olisi pystytty pitämään korkealla tasolla niin Alkossa kuin maitokaupassa. Lonkeroa saisi vain Alkosta, keskiolut maksaisi kaupassa puolet enemmän kuin nyt. Huh mikä dystopia.
3 tykkäystä
Todennäköisesti myös vetästäisiin perseet olalle useammin kun hinnan ollessa todella korkea, on saatava kaikki teho irti.
4 tykkäystä
Eikö tuota ennakkoilmoitusta siis voi tehdä ollenkaan vai minkä takia tuo 2000€ sakko on automaatio?
Tein vielä kaksi MEP-ehdokaskeskustelua aiempien vieraideni kanssa. Kiitos ja anteeksi 
Aiheina mielestäni kaksi isointa teemaa vaaleissa - yhteisvelka ja Euroopan puolustus.
Eija-Riitta Korhola Malinen EU-velka yhä huono idea neuvottelija 252 https://youtu.be/rpF8jRqeVlQ
Pekka Toveri Euroopan puolustus Venäjän uhka neuvottelija 250 https://youtu.be/v_Dm0s8s40k
2 tykkäystä
Tuossa Hesarin jutussa myös arvioitu MEP:pi paikkojen jakautumista,
+1: Kokoomus, SDP, KD
-1: Vihreät, RKP
ei muutosta: PS, Keskusta, Vasemmistoliitto
Yhdestä paikasta KD/Nyt vs RKP kerrotaan käytävän kisaa muutamien tuhansien äänien eroilla.
Korhola (KD) vs Henriksson RKP
Anyway, RKP:n Henriksson on kertonut olevansa sivussa sai paikan Eurovaaleissa tai ei.
Kielipuolue on historiassa osoittanut olevansa sopeutuva mihin tahansa suomalaiseen hallituskoalitioon, ja olevansa käytännössä aina läsnä.
Mutta silti puheenjohtajalla on merkitystä, ja seuraavat herrat ovat kertoneet olevansa ehdolla 16.6. tehtävässä valinnassa.
1 tykkäys
Saksalaisille jaellaan nyt höveleitä palkankorotuksia – Laskua maksavat suomalaiset
HS-analyysi|Suomalaiset kärsivät Saksan löysästä palkkalinjasta, joka kiihdyttää inflaatiota. Kipeästi kaivatut koronlaskut uhkaavat sen takia viivästyä. Onko palkkamalttiin tyytyneiden suomalaisten syytä tuntea itsensä petetyiksi? kysyy HS:n taloustoimittaja Merja Saarinen.
https://www.hs.fi/talous/art-2000010462810.html
Itse uutiseen asiasta, tuntuu siltä että suomalaisilla ei ole mitään vaikutusvaltaa EU-tasolla. Kun muistelee Lipposen jankutuksia " pitää mennä EU:n ytimeen, jotta ollaan vaikuttamassa siellä, missä päätöksia tehdään ", on lähiaikojen tapahtumat osoittanut senkin Lipposen heiton hölynpölyksi.
Tästä ei toki pidä EK-Kokoomuksen alkaa sen suuremmin omia niinsanottuja ansioitaan EU:n piirissä esittelemään, kun niitä ei myöskään ole. Jos jossain EU:n tukimuodoissa on edes vaatimattomasti onnistuttu, niin maatalous kai saa jotain tukia.
Tämänkin vähäisen onnistumisen jotkut neropatit ovat valmiita antamaan suomalaisilta pois, kuten esim eurovaali ehdokas Henna Virkkunen kokoomuksesta Ylen vaalikoneessa linjaamalla kantansa ”jokseenkin samaa mieltä” väitteeseen ” Maataloustukia pitää karsia koko Euroopassa, vaikka se vähentää myös Suomen saamia tukia”.
Mitä koplausta varten EK-Kokoomus on tuon saannon luovuttamassa pois vai oletteko niin tomppeleita, että haluatte tuosta luopua ihan vain siksi että se nyt vain sattuu vaikuttamaan hyvälle idealle ?
Mitä ihmeen Suomen saamia tukia? Se että maatalouteen lapataan tukieuroja, ei ole rahaa Suomelle, vaan niille tuensaajille. Etenkin lihatalouden osalta tukipolitiikka on täysin kestämätöntä ja reipas EU-mittaluokan karsinta olisi kyllä enemmän kuin tervetullutta.
Mitä korkotasoon tulee, niin varsin maltillisella tasollahan nuo ovat. Ja samaan aikaan kun korkojen nousu haittaa monia, on siitä myös monille hyötyä. Kipeä asia on se, että pitkän nollakorko-hulluttelun jälkeen me joudumme sopeutumaan vanhaan normaaliin ja toteamaan, että rahalla on joku hinta. Ja se hinta koituu velallisen eikä velanantajan maksettavaksi.
6 tykkäystä
Tässä on kaiketi myös huoltovarmuusnäkökulma. Safkaa tarvitaan, eli maataloutta tarvitaan. Euroopassa taloudellisesti kannatava maatalous on mahdotonta ilman tukia. Ellei sitten tapahdu sellaista konsolidaatiota, että vain muutama megatila hoitaa kaiken. Mikä taas on kuluttajille huono asia.
Tästä samaa mieltä. Joskus 5 vuotta sitten mediassa aina välillä joku talousihminen kommentoi tyyliin “kokonainen sukupolvi on nyt kasvamassa aikuiseksi sillä ajatuksella, että rahalla ei ole hintaa”. No näinhän on nyt käynyt, ja nyt monet ovat liian isojen asuntolainojen kanssa kusessa. Ja media rummuttaa sitä, että korot ovat “korkealla tasolla” ja että kunhan korot vähän tippuvat niin asuntomarkkinat “korjaantuvat”. Se mitä nyt olemme nähneet, tilastojen mukaan 15-20% laskua asuntojen hinnoissa, on juuri sitä hullujen nollakorkovuosien korjausta.
3 tykkäystä
Viittaamani lihantuotanto ei ole huoltovarmuusnäkökulmasta mitenkään välttämätöntä. Niin kivan lisän kuin se ruokalautaselle tarjoaakin. Lisäksi Suomessa lihantuotannon määrä suhteessa järkevään kulutustasoon on ylisuurta, ja osa toki meneekin vientiin. Miksi esim. Kiinaan myytävässä sianlihassa tarvitaan EU-maiden veronmaksajien kompensaatiota? Entä miksi karjatilallisen tulee olla vaikkapa kalastajaan, riistalihan tuottajaan tai eettisyyden huipentumaan, hevoslihan tuottajaan nähden paremmassa kilpailuasemassa, kun mietimme yhteiskunnan kompensaatiota tuotteen hinnassa?
Voidaan myös kysyä, onko nykyinen tukipolitiikka megatiloihin keskittyvää kehitystä edistävä vai hidastava asia. Toisaalta, tilan suuruus ei myöskään ole mikään lähtökohtainen ongelma. Siinä kehityksessä on puolensa ja puolensa.
Itse kannatan sitä ajatusta, että vähemmän veroja ja vähemmän tukia, sekä tasapuolisemmat kilpailuedellytykset erilaisille toimijoille. Huoltovarmuutta miettisin nimenomaan huoltovarmuuden kautta, eli että pärjäämmekö kriisin sattuessa niin, että kansakunnalla on mahdollisuus syödä riittävän ravintorikasta ruokaa. Jos sitten joudumme syömään proteiinilähteenä pippuripihvien sijasta palkokasveja, se ei ole huoltovarmuuden näkökulmasta kriittinen asia. Eikä huoltovarmuuskriisin kohdalla se todennäköinen seuraus toki olisi lihan saatavuuden totaalinen loppuminen, vaan hintojen nousu. Nousevat hinnat taas ohjaa osan kysynnästä toisaalle samaan tapaan kuin miten kalan kysyntä romahti ruoan inflaatiorallissa lähimenneisyydessä.
Juuri näin. Ja vielä kohtuullisen maltillista korjausta, kun huomioidaan millainen “koronaralli” hinnoissa nähtiin juuri ennen laskun alkamista.
4 tykkäystä
Joitain vuosia sitten oli tehty laskelma että ruoka kallistuisi noin 20-30% jos tuet lopetettaisiin. Sitähän voitaisiin kompensoida ruoan alvin poistamisella. Nettona oltaisiin karkeasti siinä että ruoka maksaa saman, maanviljelijät ja verottaja pääsisivät vähemmällä paperityöllä ja byrokratiassa säästettäisiin. Lähtökohtaisesti kaikki tuet vääristävät markkinoita.
Mitä tulee korkoihin niin siitä olen samaa mieltä että ei vielä voida puhua että Suomessa olisi korkeat korot. Nyt täällä on korkotaso karkeasti sama mitä USA:ssa oli alimmillaan. Siitäkin voimme päätellä kuinka huteralla pohjalla talous täällä on kun se ei toimi ollenkaan jos raha maksaa mitään.Toisessa ketjussa tarkastelin rakentamisen trendejä. Käppyröissä historiallisesti n.2% koroilla alkoi rakentaminen taas lisääntyä. Se tarkoittaa käytännössä ilmaista rahaa kun inflaatio on karkeasti sen 2-3%.
Muihin maihin sidottu talous on meidän tapauksessa huono, koska Suomessa inflaatio on lähivuosina kestänyt korkeintaan 3 vuotta ja muualla maailmassa sen palautuminen kestää yleensä 5-7 vuotta. Täällä kärvistellään vielä siis 2-4 vuotta jos tästä inflaatiopiikistä tulee ns. keskimääräinen. Suomessa tuskin harjoitetaan “palkkamalttia” minkään inflaation takia vaan sen nojalla. Saksassakin äkkilukaisulla korotukset kohdistuivat palvelualoille joissa on työvoimapula. Talousmielessä Suomi on vähän kuin kakkosdivarin joukkue jota väkisin pidetään Valioliigassa. Meille kallista ja olemme aina jaloissa sarjan viimeisenä.
Sitäkin miettinyt että montako kymmentä miljardia on Suomen veronmaksajille kustantaneet nuo EU:n suojatyöpaikat joita saa kun runnoo tukipaketteja läpi omasta maasta murehtimatta. Itse en oikein jaksa uskoa enää sitä väittämää että EU:sta olisi tälle maalle enemmän hyötyä kun haittaa, jos lasketaan kaikki välillisetkin kustannukset erinäisten asetusten toteutusta myöden. Ja onhan tämä nyt nähty että ei tämä jäsenyys tätä taloutta auttanut kuin velkaantumaan. Kilpailukyky on surkea vahvan valuutan ja korkean veroasteen takia eikä vaikutusvaltaa EU tasolla ole kuin poliitikkojen mielikuvituksissa.
Ironista että Suomessa niitä harvoja inflaatiota nostavia asioita tällä hetkellä on EKP:n korot.
9 tykkäystä
Alkaa vähän tyhmemmillekkin olla selvää, että kyllä nykyisen kaltainen EU ja varsinkin Euro ovat Suomelle kyllä semmoinen hirttosilmukka. EUsta on tulossa/tullut rahanjakoautomaatti niille jotka uskaltavat pyytää ja pohjaton kaivo niille jotka antaa(esim. Suomi). EU on alkanut sekoilla niin monessa asiassa, että ei tää nyt enää ole varmaan 20 vuoteen muistuttanut mitään vapaakauppa-aluetta.
Oltiin niin tyhmiä, että piti Natoon liittyä vasta kun viimeinenkin kommunisti oli tajunnut, että Venäjä on perseestä. Sitä ennen piti kaikki melkein 20v hyväksyä kaikki EU:n älyttömyydet, koska ei liitytty Natoon ajoissa ja piti ajatella omaa turvallisuutta.
Nooh…onneksi velkaantuminen on ollut ainakin helpompaa. Eipä täällä oikein muuta ole saatukkaan aikaan.
11 tykkäystä
Yhden muutaman vuoden takaisen laskelman mukaan vaikutus olisi noin 15 %. Eniten kallistuisi vehnäjauho (30 %), naudanliha (25 %) ja maitotuotteet (n. 20-30 %). Eli juuri sellaiset tuoteryhmät, jotka ovat terveydellisesti ja/tai ekologisesti eniten pielessä suomalaisten ruoankulutuksessa. Vastaavasti kasvisten tai esim. broilerinlihan kohdalla vaikutus olisi täysin olematon, eli luokkaa pari-kolme prosenttia.
Jos tässä saisi tehdä aikamatkan vuosikymmenten taakse ja alkaa diktaattoriksi Suomea sekä EU:ta koskevassa päätöksenteossa, niin minun puolestani Suomi voisi olla tänäkin päivänä Naton ulkopuolella. Sen sijaan EU:lla olisi vahva ja uskottava puolustusliitto WEU tarvittavine asevoimineen. Silloin ei Ukrainan tukikaan olisi niin riippuvainen jenkkien sisäpoliittisesta hulluudesta, EU-mailla olisi enemmän sotilaallisia resursseja jaettavaksi eikä meidän tarvitsisi jännittää niin paljoa yhdysvaltojen presidentinvaalien tulosta turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta. No, nyt mennään näillä.
2 tykkäystä
Mutta tässä on se ongelma että tällöin tuontitavara olisi vanhan hintaista ellei tukia lopeteta kaikkialla samaan aikaan. Joissain tuoteryhmissä tuonti kärsii nopeasta pilaantumisesta, mutta paljon on sellaista joissa se ei merkitse. Saattaisi tappaa kotimaisen ruoantuotannon jonka jälkeen huoltovarmuushirviö nostaisi päätään. Ei ole helppoa näiden kanssa säätäminen regulaation keinoin.
4 tykkäystä
Löysinkin tuon julkaisun mihin Juha viittasi. Siinä oli esitetty että keskimäärin yhden hengen ruokamenot olisi noin 2500€/vuosi ja ilman tukia 2870€/vuosi. Tuosta tuettomasta summasta kun ottaa alvin pois (14%) tulisi ruoan hinnaksi vuositasolla 2468€. Toki ero ulkomaisiin tuotteisiin olisi olemassa, mutta koska useat tuotteet ovat noin euron hintaluokassa, se 0,20€ ei ehkä muodostu niin ratkaisevaksi kilpailueduksi. Itse ainakin ostan kotimaisia vihanneksia koska ovat tuoreempia, joskin usein myös kalliimpia kuin ulkomaiset. Ymmärrän toki että osalla väestöstä ostokäyttäytyminen ohjautuu puhtaasti hinnan mukaan.
Bonuksena tulisi tuokin vielä että tulisi ihan luonnostaan ohjausta sinne terveellisempiin ja ekologisempiin syömisiin.
4 tykkäystä
Nähtävästi jotkut kirjoittelevat, mutta eivät lue muiden tekstien linkkejä tai väärinymmärtävät niiden sisällön. Tahattomasti tai tarkoituksella.
Ei siinä mitään, maailmaan mahtuu meteliä ja jokainen on vapaa kirjoittamaan asiasta tai sen vierestä. Tässä nyt kuitenkin oli lainausmerkeissä
, mikä on vakiintunut tapa merkitä suomen kielessä lainausta tai sitaattia kolmannen osapuolen mielipiteestä.
Joten keskustelun vieminen tukiin, noh; klassinen yritys puhua aidanseipäistä.
Omalla kirjoituksella sekä sen linkillä tuli kylläkin viitattua suomalaisten aikaansaannoksiin eu:n nettomaksuissa, toisin sanoen se noin 140 euroa mitä tällä hetkellä nuppia kohden eu:hun nettomaksamme. Ja maatalous on saanut edes jonkin verran takaisin, EUn kautta tulevia “maataloustukia” ei pidä tarkastella pelkästään suoranaisina tukina, vaan myös nettomaksujen palautuksina. Mikä järki niistä palautuksista olisi ehdoin tahdoin luopua.
Muuten en eu:n palautuksia tunne, mutta yhtenä esimerkkinä infran puolelta: Suomi maksaa eu:n budjetista parisen prosenttia ja vain joinakin vuosina sieltä tulee edes sama takaisin.
Maatalous"tuet" voi kohdentaa vaikkapa hampunsiementen ( kannattaa muuten kokeilla 
) tms tuotantoon, jos lihatalouden tukeminen on kerran niin suuri paha. Pääasia kokonaiskuvassa on se että Suomen tulee pyrkiä saamaan mahdollisimman suuri hyöty jäsenyydestään. Eikä tämä sulje pois yhteisiä eu:n hankkeita, luonnonsuojelu, ennallistaminen tms, kunhan taakanjako on on reilu.