Itse olen pitkään miettinyt miksi pitäisi tietää kirjoittajan poliittinen tausta?
Eikö se kavenna omaa näkemystä huomattavasti kun päästää oman ennakkokäsityksen vaikuttamaan itse asiaan? Johtuuko se pelosta että joutuu kyseenalaistamaan oman poliittisen aatteen?
Itse mielelläni haastan omia ajatuksia lukemalla juttuja jotka sotii vahvasti omaa näkemystä vastaan. Haluan oppia ymmärtämään miksi jotkut näkee asiat niin kuin näkevät.
On minullakkin omat näkemykset arvoista, poliitiikasta jotka ohjaa omaa ajattelua ja ärsyttää olla väärässä niin pirusti.
Tunnen jonkun verran poliitikkoja eri puolueista ja huomannut sen myös että poliitiikkaan lähteminen ja puolueen valitsemisella on monia syitä. Esim. ystävyyssuhteet, sukulaisuudet, puolueen koko ja sitä myöten isommat vaikuttamisen mahdollisuudet ja tietenkin puolueen arvot ja pahimpana kaikesta: Puhdas valta ja sen henk.koht. hyödyntäminen.
Tunnen demareita jotka joissain asioissa menevät kokoomuslaisista oikealta ohi ja ovat hyvin maahanmuuttovastaisia sekä vastustavat “vihreää siirtymää” sekä kokoomuslaisia jotka menevät jossain asioissa demareista vasemmalta ohi ja ovat vihreämpiä kuin suurin osa demareista.
Tarkoitan tällä sitä, että puolueissakin syntyy vastavoimia niin kuin kaikessa muussakkin.
Jos joskus on ollut puolueen jäsen ja sitten päättänyt erota, siihen voi olla lukuisia syitä.
Esim. ei ole kokenut puolueen arvoja omaksi.
Yritän tällä epämääräisellä selostuksella kertoa sitä, että poliitikon henkilökohtaisen mielipiteen ei tarvitse perustua puolueen mielipiteeseen ja ajan myöten ajatukset ja mielipiteet muuttuvat. Pitäisi olla huolissaan jos näin ei tapahdu.
Kirjoittajien puoluetaustaa tai muutakaan ei välttämättä tarvitse kertoa. Mutta jos käyttää ammattinimikettä “tutkija” tmv ja vieläpä on jonkun yliopiston tai muun virallisen/puolivirallisen tahon palveluksessa, niin silloin puoluetausta/ ajattelumaailman suunta olisi hyvä kertoa julkisesti.
Tutkimuksen hyvyyden suhteen on oleellista tutkijoiden ns “itsereflektio”. Kun hän tekee tutkimusta, niin hänen pitää muistaa, että omat asenteet olisi mahdollisimman hyvin suodatettava pois tutkimuksen tuloksista.
Sama juttu on meillä tutkimuksen lukijoilla. Lukemisesta ei ole mitään hyötyä, jos sitä lukee kuin “piru raamattua”. Terve kriittisyys (mitä se sitten onkin) on toki hyvä asia.
Itse haluaisin tutkijoiden ilmoittavan sidonnaisuuksensa ja vastaavasti lääkärini ilmoittavan, jos hän kannattaa homeopatiaa ja on rokote ja “big pharma” vastainen. Puhumattakaan sijoitusneuvojastani.
No joopa joo. Melkoista yleistämistä ja disinformaatiota. Katsopa huvikseen käppyröitä esim työllisyysasteesta. Työllisten määrä on kasvanut viine vuosina hyvää tahtia. Jo senkin perusteella voi tehdä tulkinnan, että asiat ovat väittämiisi verrattuna täysin päinvastoin.
Työttömien tuomitseminen tukien varassa makaajiksi on juurtunut näköjään niin tiukasti joidenkin ajatusmaailmaan, että sama mitä tilastot näyttävät niin tuota jaksetaan jankuttaa.
Jälkimmäinen kappalekin on aivan puutaheinää. Vai on 100% duunarihommista maahanmuuttajien hallussa ja kantasuomalaiset ex-duunarit makoilevat sängyillä ja hakevat vain kuvailemiasi virkoja. Kas kun ei ole tullut uutisia vastaan. Onko tämä sellainen salaliitto, josta valtamedia vaikenee? Väestönvaihdon sijaan onkin duunarivaihto meneillään. Miksei tehdä pääkirjoituksia tästä aiheesta?
Itse lähestyisin toisin päin, eli tutkijoiden, kirjoittajien, lausunnon antajien yms poliittinen tausta on hyvä olla esillä, koska muutenhan se on ‘salattu’.
Nahkakantisen sisällä voi kulkea mukana kaikenlaista ajattelua, joten avoimuus ja läpinäkyvyys ennemmin tukevat lähtökohtaisesti asiantuntijan tuotoksen riippumattomuutta, kuin se että taustat ovat salattuja.
Eihän ruuankaan energiaselosteista tai laitteiden energialipareista tarvitse välittää tai niitä lukea, mutta hyvä jos halukas näkee taustat.
Paljon risteävää dataa on asiasta. Joidenkin tilastojen mukaan Suomessa tehdään vähiten työtunteja verrattuna moneen muuhun maahan, toisessa tilastossa asia on päinvastainen. Sitten on näitä varsinaisen tuottavuuden käppyröitä jotka ovat alaspäin, jne.
Sitä kyllä lukenut moneen otteeseen kuinka vapaa-aikaa arvostetaan nykyään paljon enemmän kun työn tekemistä. Osittain johtuu asenteesta että työ on vain pakollinen juttu ja osittain varmasti tuosta kannustavuuden puuttumisesta että miksi huhkia kun vouti vie työsi hedelmät.
Täysin samaa mieltä kyllä Martin Paasi:n kanssa siitä että isoja muutoksia tarvittaisiin, millään pienellä viilauksella mikään ei muutu miksikään enää tässä vaiheessa syöksykierrettä.
Ensin pitäisi lähteä miettimään että missä järjestyksessä asioita tehdään ja kuinka paljon kerralla. Jos työn kannattavuutta nostetaan, pitäisi samalla sitten heikentää tukia että velkaantuminen ei lähde laukalle. Toisaalta sitten tällä hetkellä ongelmana se että onko työpaikkoja tarpeeksi. Pitäisi varmistaa että yrityksiä syntyy tiuhaan tahtiin että saadaan myös sitä työvoiman kysyntää ajalliseksi ja huolehtia siitä että toiminta on myös vakaalla pohjalla eikä kannustimin aikaan saatu romahtava himmeli.
Ulkomaisia yrityksiä ja investointeja pitäisi saada houkuteltua, ja se ei onnistu niin kauan kun täällä on AY-liitto vetoinen työmarkkina joka ei toimi markkinaehtoisesti, vaan liittoehtoisesti. Myös verotuksellisesti pitäisi luoda houkuttimia jotka voidaan kopioida Singaporesta yms. paikoista.
Paljon hyviä ajatuksia aiheesta (taas) oli Wahlroosilla kun vieraili sijoituskästissä. Hän kertoi että on usein yhteydessä pääministeriin näiltä tiimoilta niin ihmettelen että miksi mitään ei tehdä. Seuraava hallitus on aika todennäköisesti taas vasemmistoa ja SDP:tä. Nykyisestä tuskin montaa enää äänestetään uudestaan sinne joten nyt olisi hyvä hetki tehdä radikaaleja muutoksia.
Varmaan asia kulminoituu tuohonkin että koska seuraava hallitus kuitenkin purkaa ison osan muutoksista niin turha tehdä mitään. Katsotaan vaan sivusta koska suomi tömähtää kunnolla pohjaan ja EU sitten tulee ja sanelee että kenenkään ei tarvitse ottaa syitä niskoilleen jos uudistukset ei toimikaan. Enemmän siellä murehditaan imagosta ym. kuin maan tulevaisuudesta. Tuntuu jäävän höpinöiden tasolle, tilanne tiedostetaan mutta mitään konkreettista ei tehdä.
Näetkö oikeasti Kokoomushallituksen tekemässä radikaaleja muutoksia talouspolitiikkaan? Kokoomus on hallituskausillaan osoittanut olevansa kaikkea muuta kuin radikaalien muutosten tekijä.
Tuottavuuskehitystä heikentäville, säilyttäville yritystyille ei tehty edelleenkään yhtään mitään, vihreään siirtymään suhtautumisessa on alettu myötäillä persuja, mikä ajaa niitäkin investointeja muualle ja kun Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksenkin mukaan kannattamaton tunnin juna nähdään investointina tulevaisuuteen, on syytä todellakin olla huolissaan. Persut pyrkivät vielä tuhoamaan maan ikärakennetta ja lisäämään kestävyysvajetta asettamalla esteitä työperäiselle maahanmuutolle, joten pelkään, että pohjoismaiden peränpitäjäksi jääminen lienee täysin vääjäämätöntä, vaikka yksi talouden murrosvaiheessa oikeista naruista vedellyt Wahlroos kuinka soittelisi pääministerille.
Tämä nyt vaan on Suomen talouden kannalta (ja siten suurelta osin muutenkin) paras porukka mitä löytyy. Liberaalipuolueelle kun ei löydy tarpeeksi kannatusta. Helppo tunnistaa parannuskohteita ja toivoa radikaalimpia muutoksia. Tuskin moni palstalla on hurraata on huutamassa.
Osalle kommentoijista vaan ei oikein näytä olevan edes selvää että nykyinen porukka on parempi kuin Marin, Mäkynen, Ohisalo, Rinne, Lindtman ja muut sosialistit sekä AY-jäärät. Ei välttämättä sinullekaan kommenttiesti perusteella?
Työllisyyden ja BKT:n kehitys tässä ajassa riippuu ihan kaikesta muusta kuin nykyisen hallituksen toimista tähän mennessä, ja valtionvelkaa todennäköisesti otettaisiin enemmän minkä tahansa muun hallituspuolueyhdistelmän puolesta. Liberaalit tietenkin jättäen pois laskuista, kun ei ole realistinen vaihtoehto.
En todellakaan. Niin kuin mainitsin niin nähtävästi odottelevat vain että EU puuttuu asioihin, kunhan nostavat palkkaa siihen asti. Tarkoitin sitä että nyt on sikäli harvinainen tilanne että hallituksessa ei ole suoranaisesti punaista edustusta, joten nyt on poikkeuksellisen otollinen hetki saada jotain oikeasti aikaan. Tilanne tuskin toistuu kovinkaan pian. Sitäkin peilaten kun Orpo toistelee aina sitä että jos jollain on oikeita ehdotuksia pelkän kritisoinnin sijaan. Paljon on muualla toimivaksi todettuja asioita ja ideoita joita voisi toteuttaa, mutta ei näytä kelpaavan.
Ilmeisesti tässä maassa nyt nuo mukamas oikealla olevat poliitikot ovat kuitenkin enemmän vasemmalla kuin varsinainen vasemmisto monessa muussa maassa.
Kokoomus on vuoden 1987 jälkeen saanut puolueista suurimman kädenjälken tämän maan kehitykseen, ollessaan hallituksessa ainoastaan kahta hallituskautta lukuun ottamatta. Tässä vaiheessa puolueen kannattajat voivat toki sanoa, että hallituksessa on ollut miltei aina “sosialisteja”. Näin ei toki ole. Edellisen porvarihallituksen (Sipilän hallitus) radikaaleimmat uudistukset olivat varsin kalliiksi osoittautunut aktiivimalli ja taksijärjestelmän romuttanut taksiuudistus.
Perussuomalaiset ovat sen sijaan yhden asian puolue, jonka politiikkaa ohjaa teoria väestönvaihdosta. Päätöksenteko on taannunnaista ja Suomen talouden kannalta merkittävimmät trendit sivuuttavaa. Kuoliaaksi leikkaaminen ja kuoreen käpertyminen eivät johda talouden kannalta mihinkään hyvään.
Pari hyvää vastausta sulle näkyi tulleen jo aiemmin. Eipä tämä mitään rakettitiedettä ole.
Suomen suurimmat ongelmat ovat matala tuottavuus ja kasvun puute, juurisyinä näihin korkea verotus, kannustinloukut ja ylisuuri julkinen sektori. Tehdään liian vähän töitä, ei kannusteta työntekoon ja yrittäjyyteen, eletään yli varojen ja valtio velkaantuu. Tähän kun vielä yhdistää väestön ikääntymisen…
Sosialistit (demarit, vihreät, vasemmisto nyt ainakin) haluaisivat tässä tilanteessa entisestään korottaa veroja, paisuttaa julkista sektoria ja tulonsiirtoja, ja siten pahentaa ongelmia. Kun lienee ilmiselvää että pitäisi karsia julkisia menoja, pienentää tulonsiirtoja ja verotusta ja siten kannustinloukkuja.
Suomesta ei tosiaan juuri löydy puolueita jotka olisivat valmiita tarpeeksi mittaviin toimiin, mutta ainakin Kokoomus, nyky-Persut ja KD koittavat tehdä jotain oikeansuuntaista. Demarit, Vasemmistoliitto ja Vihreät varmaan saisivat toimillaan IMFn paikalle aiemmin, mikä ehkä olisi pidemmän päälle parempi vaihtoehto?
Demareiden ja vasemmiston ”kasvuinvestointeihin” perustuvat ajatukset ovat aika hupaisia. Joko koitetaan samanaikaisesti argumentoida yritystukien karsimisen ja lisäämisen puolesta? Tai sitten ajatellaan että politrukit ihan itse valitsevat voittavat kasvualueet? Tähän verrattuna tunninjunat yms. alkavat kuulostaa loistoinvestoinneilta….
Ps. Mikäli vastauksesi pääpointti on syyttää nykyhallitusta myös verojen ja alvin nostamisesta, niin kyse on joko olkiukosta tai täydellisestä ymmärtämättömyydestä.
Kyllä osaava hallitus pystyy tukemaan ratkaisuillaan bkt:n ja työllisyyden kehitystä. Lisäämään kasvua normitilanteessa, ja loiventamaan taantumia jne. Osaava hallitus siis, töppöhallitus ei tietenkään tuommoiseen pysty.
Tämähän ei ole perustelua, vaan mutuilua. Voin minäkin sanoa että mikä tahansa yhdistelmä ottaisi vähemmän ja yhtä perusteltu näkemys se olisi.
Tässä on asia jota kovasti hoetaan, mutta en ole nähnyt yhtään laskelmaa jossa oikeasti osoitettaisiin, että julkista sektoria leikkaamalla olisi mahdollista saavuttaa yhtään säästöä. Lakisääteiset ja muut tehtävät kun pitäisi sitten tehdä ostopalveluna. Vai mitä jätetään tekemättä? Puolustus, sosiaalihuolto, sairaanhoito, teiden suunnittelu?
Muutamaa täysin turhaa tutkimus- ja mietintälaitosta tai niiden osastoja sulkemalla ei vielä kummoisia säästöjä saavuteta. Juustohöyläkään ei auta, kun tuloksena on jo valmiiksi ylityöllistettyjen virkamiesten burnout-saikkujen räjähdysmäinen kasvu ja ylitöiden lisääntyminen - sinne meni säästöt.
Ja valtiohan säästää koko ajan, THL:lla oli YT:t juuri, virastojen säästövelvoitteet ovat kymmeniä miljoonia, matkustuksesta yms. säästetään. Ainoa mihin ei suuremmin kosketa taitaa olla Puolustusvoimat ja sielläkin vain materiaalihankinnat, jotka tässä maailmantilanteessa pitääkin säästää leikkureilta.
Kansanedustajien määrän pienentämistähän ehdotetaan tasaisin väliajoin Suomen talouden pelastajaksi, mutta ymmärrämme hyvin ettei se yksin riitä mihinkään - muuten kuin signalointimielessä.
Voit toki, mutta mihin perustaisit sen? Oppositiossa ovat he jotka ottivat kaksin käsin velkaa ja vastustavat leikkauksia kuin viimeistä päivää. Jäljelle ei jää enää ketään, joka voisi tehdä paremmin. Mutuilukin pitäisi voida perustella.
No jos julkista sektoria leikkaamalla ei voi säästää tilanteessa jossa julkiset menot ovat yli 50% BKT:sta, niin sittenhän julkisia menoja pitää tietenkin tuntuvasti lisätä.
Vai mitä?
Asetetaanko tavoite yli 60% vai heti rohkeasti peräti yli 70%? On varmasti voittava arpa:)
Vai istutaanko vain käsien päällä ja toivotaan Joulupukkia?
Ei minulla ole mitään tarvetta perustella Kokoomuksen tai muidenkaan puolueiden huonoja päätöksiä viimeisten vuosikymmenien osalta. Kärjistäen: En myöskään pyydä sinua kertomaan miksi SDP:n mielestä 1900 luvun alkupuolella oli hyvä idea nousta asein Suomen demokraattisesti valittua eduskuntaa vastustamaan.
Jos lopputulos on ollut liikaa veroja ja pöhöttynyttä julkista sektoria, niin se on huono asia riippumatta siitä kuka päätökset on tehnyt. Luulisin kuitenkin että kaikille on selvä mitkä puolueet ovat ajaneet ja ajavat vielä enemmän julkista sektoria ja korkeampaa kokonaisveroastetta kuin toiset? Ja ajavat samaa asiaa nytkin.
Kokoomuskin on puolillaan haaleansinisiä demareita niin turha odottaa mitään radikaalia.
Kun oppositio kommentoi että paha hallitus alentaa rikkaiden veroja niin väliaikaista solidaarisuusveroa jatkettiin ja keksittiin nostaa alvia. Ja ihan kettuillakseen vielä keksittiin laittaa sinne puolikas prosentti että saadaan vähän lisää harmia yrittäjille.
Siitä puheenollen edellisen hallituksen käynnistämä YEL-uudistus murentaa tehokkaasti mikroyrittäjien toimintaa. Tässä maassa pienyrittäjiä vihaavat sekä oikeisto ja vasemmisto.
Olen aika pessimistinen sen suhteen että poliitikot saisivat ratkaistua maamme ongelmia. Kansalaisten on lopetettava ruikutus ja otettava vastuu itsestään. Tosin olen myös aika pessimistinen sen suhteen että näin tapahtuisi.
Jotakuinkin täsmälleen näillä sanoin olisin voinut kuvata omiakin tuntojani. Jonkinlainen herätysliike (enkä nyt tarkoita uskonnollista sellaista) tarvittaisiin kansakunnan korvien väliin.
Vuosikymmeniä jatkunut ”sosialismi” on vienyt suomalaisilta kyvyn itsenäisiin ratkaisuihin. Kun sähkön hinta pomppasi niin hyvin toimeentulevat keskiluokkaiset ihmiset ruikuttivat että valtion pitäisi tehdä jotain. Sama myös asuntolainan korkojen nousun kanssa, valtion pitäisi tehdä jotain tai antaa tukia voivoteltiin haastatteluissa.
Monelle on epäselvää että valtio olemme me veronmaksajat. Me maksamme laskut tai vaihtoehtoisesti otamme velkaa jolloin teemme oletuksen että jälkeläisemme sitten kuittaavat velat.
Ja verotus. Melkein kaikki ovat sitä mieltä että maksavat itse liian kovia veroja, mutta niiltä ”rikkailta” voisi periä vielä enemmän veroa. Vaikka meillä on jo hirveän kova progressio ja marginaalivero.
Lopuksi otan esille asian mistä puhutaan vähän. Aivovuoto ulkomaille kiihtyy. Lahjakkaimmat nuoret häipyvät valmistuttuaan ulkomaille. Usein sen takia että kunnon työpaikkaa ei löydy. Toiset osaavat laskea sen että ei täällä verohelvetissä saa kovin kummoista elintasoa vaikka pääsisi ylimpään tulodesiliin. Helpompi lähteä nuorena ennenkuin jää tänne jumiin.
