Edelliseen kommentiksi omakohtainen kokemus. Meillä duunissa on yx n.60v heppu, sen työpanos oli lähinnä vitsi ja me muut ihmeteltiin miksi se ylipäätään saa roikkua mukana. Vuosi sitten se alkoi tekee 80% työaikaa. Joskus 5 päivää viikossa välillä vain 2 kuhan tunnit tulee täyteen ja vapaat vkl yhteyteen ei keskelle viikkoa, äijä oli kuin ois heränny kuolleista ja tekee nykyään hyvää jälkeä duunissa. Eli ei se päämärkänä hautaan asti asenne ole välttämättä muuta kuin ehkä kunnia kysymys tietylle ihmistyypille.
17 tykkäystä
Tämähän on aivan kauheaa. Ei saisi ajatella omaa elämäänsä vaan pitäisi olla asenne kohdallaan ja osallistua meidän yhteisiin talkoisiin tekemällä mahdollisimman paljon töitä mahdollisimman pienellä palkalla. Eihän tässä ajatella ollenkaan yhteistä pussia vaan pelkästään omia pusseja.
2 tykkäystä
No mutta jos ahkerat, koulutetut ja tuottavat alkavat downshiftaamaan niin miten ihmeessä me saadaan talous kasvuun?
Jos talous ei ala kasvamaan niin valtion velka alkaa hiljalleen tukahduttamaan kaiken. Silloin edessä on leikkaukset joiden rinnalla Purran saksimiset ovat pientä. Myös useimmat Suomen kunnat ovat velkaisia.
Kateus onkin tosi suomalainen juttu. Kyllä se yrittäjä tai pomo on töitä tehnyt eikä ole tuurilla tai ahneudella asemaansa päätynyt. Sekin on ihmeellistä kun yrittäjä haluaa tehdä voittoa ja sitä kutsutaan ahneudeksi.
3 tykkäystä
Ahkeruuden pahin vihollinen on koulutettu joka tekee vääriä päätöksiä. Itse jouduin ahkeruuden lopettamaan kannattamattomana kun vanhat työn kautta oppinsa saaneet johtajat vaihtuivat kirjanoppineisiin joilla kokemus työelämästä oli joskus jopa nolla. Mikään ei ole suorittajalle yhtä raskasta kuin käyttää hyvää työaikaa siihen että ei tulisi tehtyä suuria virheitä työssä vain sen takia että jollaki on valtaa käskeä tekemään jotain idioottimaista. Onneksi enää ei tarvitse olla työelämässä juurikaan mukana.
Monet hoitavat asiansa siihen malliin, ettei tarvitse tehdä pitkää päivää, eikä tuntiakaan ylitöitä. Tienestin hyvyys lasketaan vertaamalla palkkoja ilman ylitöitä. Jotku haluaa tehdä niitä ja jotkut ei. Mielestäni työt pitäisi järjestää siihen malliin, että lähtökohtaisesti kenenkään ei tarvitse tehdä ylitöitä muuta kuin poikkeustilanteissa.
Sinkkuna ilman muita erityisiä kiireitä ylitöitä tuli tehtyä jonkin verran, mutta tässä vaiheessa joku 50 tai 100% korvaus ylityötunnista on aivan mitätön. Puhumattakaan siitä jos tehtäisiin niitä jollain tunti tunnista- periaatteella.
Pidän siis ihan fiksuna työllistyä sellaiselle alalle, jossa on keskitason palkka ja täysin selkeät systeemit työajoista. Ahkeruutta on olemassa paljon muutakin kuin mahdollisimman korkea vuosityöaika.
Nämä “kuittailusi” ovat yleensä perusteettomia ja yksinkertaisia, eikä nytkään tule poikkeusta. Millä tavalla minä tai muut metallimiehet ovat muiden taskuilla? Kuvitteletko, että Tokmannin taunoilun kritisoimiseen on mennyt jotenkin erityisen paljon aikaa? Eli jos en olisi kritisoinut Tokmannia tai joitain muita työntekijöiden kurmuuttamisia, joita joskus harvoin eksyy uutisvirtaan, niin olisin ehtinyt opiskella esim tohtoriksi. Edustat aika kyseenalaisesti niitä fiksuja ihmisiä.
4 tykkäystä
Aasinsiltana tuosta kommentista, Suomessa oli vuosi sitten yli 1300 työtöntä tohtoria. Nyt niitä on varmasti enemmän. Kyse ei ole väliaikaisesta ilmiöstä, vaan koko 2000-luvun jatkuneesta kehityksestä.
Ainakin osittainen syy ongelmaan on se, että työttömien tohtorien joukko monesti olettaa pelkän koulutuksen oikeuttavan hyvään tulotasoon ilman sen arviointia, mitä lisäarvoa se koulutus työtehtävään synnyttää. Ja tuosta tuli mieleen tämä osuva kommentti kymmenen vuoden takaa:
“Myös ylilaatu on laatuvirhe. Toistan saman vielä tohtorikielellä: koulutuksestasi ei ole mitään hyötyä, jos siitä ei ole mitään hyötyä.”
Oman ammattitaidon kehittäminen työmarkkinoita palvelevaksi on tärkeä asia. Mutta kysyä voi, että kumpi on hoitanut asiansa paremmin, osaamiselleen kysyntää löytämätön työtön tohtori vai täyttä työviikkoa paahtava paskakuski.
18 tykkäystä
Fazer jäädytti 500 miljoonan euron tehdasinvestoinnin - Taloussanomat - Ilta-Sanomat (is.fi)
Hyvä näpäytys loputonta verotuksen keventämistä vastaan 
Tämä on kateellisen kansan ongelma. Veronkorotukset ovat jopa suotavaa, mikäli ei osu omaan talouteen 
20 tykkäystä
En muista oliko Nalle, joka tähän(kin) aina viittaa pääoman kaipuu-puheissaan, mutta onhan se totta, että täällä on melkoista arvontaa neljän vuoden välein että mitä tuleman pitää. Onhan ne vaalit aina jenkeissäkin, mutta siellä on silti “systeemiin sisäänrakennettu” että omaa yritysmaailmaa ei potkita päähän.
21 tykkäystä
Tästä sitten laskemaan, että montako päivää pitää korotettua kantaa pitää yllä että saadaan tehtaan positiiviset vaikutukset kansantalouteen katettua. Vaikea temppu kun pitää huomioida terveysvaikutukset, työvoima ja kaikki muutkin nyanssit. Yhtä kaikki, poukkoilevaa tämä on ja se jos jokin on myrkkyä. Investointien takaisinmaksuaikaa on vaikea laskea jos yhtälössä on tuntemattomia muuttujia.
Hyvä että et ole ilkkumassa, sillä hallistuskoalitio on juuri se mitä äänestin ja toivoin. Olen siitä harvinainen yksilö että uskallan olla myös erimieltä, enkä ole samaa mieltä minkään puolueen kanssa kaikista päätöksistä.
Mielestäni tässä on vaan hyvä osoitus siitä miten vaikeaa päätösten teko on, tulevan huomioiminen on haastavaa. Makeisveron korotus oli järkevimpiä korotuksia, silti silläkin on seurauksensa.
Kahvihuonepoliisit heittävät minut aivan kohta politiikka ketjun tyrmään, en ole sinne menossa varsinkaan kun sieltä ei edes pääse viikonloppuna pois, joten jätän aiheen tähän.
1 tykkäys
Makeisvero oli nyt järkevimpiä veronkorotuskohtelta, jos jotain nyt täytyy verottaa.
Jotenkin kummallista, että vasemmistolaiset (en nyt viittaa nimimerkkiin) ovat ilkkumassa täällä, vaikka itse vallassa ollessaan aina lisäävät ja kannattavat verojen korotusta.
Verotus tässä maassa on liian korkealla, enkä pidä mistään veronkorotuksista, mutta jos ne ovat välttämättömiä kohdistukoon ne verotuskohteet haitallisiin tuotteisiin, kuitenkaan Suomen kilpailukykyä pilaamatta. Verokkimaihin verrattuna Suomen “makeisvero” on ihan linjassa.
17 tykkäystä
Miksi mahdollisimman pienellä palkalla, kyllä siihen kunnianhimoon kuuluu tietääkseni mahdollisimman iso palkka. Nuo 9 euroa päivä heitot alkaa olla aika väsynyttä, luulen tietäväni että pystyt parempaan.
Kunnianhimossa on se ongelma, että sitä pitäisi löytyä yhtä paljon kun kilpailijamaista. En pidä siitä että siitä ahkeruudesta rangaistaan Suomessa. Arvon @Ensihoitsu on mielestäni loistava esimerkki ahkerasta työntekijästä, jota ei rankaise työnantaja vaan valtio. Olen sen verran itsekäs voin myöntää, että minua kismittää ajatus siitä että on olemassa ryhmä joka elää hänen kaltaisten suorituksilla, vaikka muuhunkin olisi mahdollisuus. Hyötyy jopa siinä määrin että saavat isomman osan hänen arvonlisästään kun hän itse. Jollekin tämä varmaan on ihan ok - minulle ei.
4 tykkäystä
Vaikea hahmottaa kuinka paljon 3€ makeispusseja jää myymättä jos hinta nousee 30 senttiä. Jääkö joku karkkipussi, ylellisyystuote, ostamatta jos sen hinta onkin 3,00€ sijaan 3,30€?
Viime vuosien makeisten hinnannousun rinnalla tämä ei ole oikeastaan yhtään mitään. Onko makeisten myynti tästä merkittävästi vähentynyt?
Perstuntumalla pienten suklaapatukoiden hinta on lähivuosina noussut 50% 
2 tykkäystä
Todella huono esimerkki ajatellen kateutta. Ei ole mitää syytä miksi makeisilla olisi matalampi AVL. Voisin hyvin keksiä päinvastaisesta argumentteja (eli pitäisi olla korekampi kuin yleinen ALV), ja lupaan että asialla ei ole mitään tekemistä kateuden kanssa. Ja vaikutukset kansanterveyteen ovat ihan eriluokkaa kuin joku 500 miljoonan tehdasinvestointi.
Olen pahoillani jos ymmärsin väärin pointtisi. Korjaa mielelllän.
14 tykkäystä
Tästä on helppo olla samaa mieltä. Ja sinne täyden arvonlisäveron piiriin saisi ohjata myös sipsit ja muut vastaavat roskat, joilla ei ole mitään tekemistä ihmisten ravinnon tarpeen kanssa.
17 tykkäystä
Näin juuri, tätä ei tule miettiä veronkorotuksena, vaan entisenä veronalennuksena. Veronkorotusten puolella en itsekään ole.
Miksi suunnata käytännössä yritystukia sektorille, joka ei tuota mitään yleishyödyllistä, eikä ole myöskään tulevaisuuden talousveturi joka ei houkuttele vielä yksityistä pääomaa? On niitä syitä varmaan muitakin, mutta miksi juuri tämä karkkibisnes eikä mikä tahansa muu, sitä ihmettelen.
9 tykkäystä
Sylettää virkakoneiston tarkoitushakuinen oman agendansa ajaminen. Esimerkiksi, kauniisti sanomalla, tilastoja tietoisesti harhaanjohtavasti tulkitsemalla. Suoremmin sanottuna valehtelemalla.
Oman erinomaisuuden ja välttämättömyyden korostaminen tietysti edesauttaa organisaation elinvoimaisuutta mikä taas johtaa parempiin virkarakenteisiin yms. Virkamiehetkin tuntevat tekevänsä ehdottoman korvaamatonta työtä.
Väylävirastolla on työn alla projekti, jossa ajonopeuksia laskettaisiin 1800 kilometrillä. https://vayla.fi/vaylista/tieverkko/turvallisuus/nopeusrajoitusohjeen-paivitys
Suomessa on valtion ja kuntien teitä ja katuja yli 100.000 km. Lisäksi yksityisteitä on merkittävä määrä.
Projektissa todetaan mm., että: “Arvioitu kuolemien (3,8) ja vakavien loukkaantumisten (3,4) vuotuinen vähenemä on yhteensä noin 7”.
Suomessa kuolee tieliikenteessä noin 115 ihmistä vuosittain. Eli noin 2,07 tieliikennekuolemaa per 1.800 km. (Jos lasketaan, että teitä, joissa on mahdollisuus päästä hengestään on 100.000 km.)
Herää kysymyksiä. Kuoleeko työn kohteena olevilla tieosuuksilla tosiaan keskimäärin 3,8 ihmistä vuosittain? Vai vielä paljon enemmän? Vältytäänkö kenties kaikilta tai ainakin valtaosalta kuolemaan johtaneilta onnettomuuksilta, jos nopeus laskee 100->80 km/h?
Kuukausittain ilmestyvässä AL Moottori-lehdessä kerrotaan joka kuukausi jokaisesta edellisen vuoden vastaavan kuukauden kuolemaan johtaneista onnettomuuksista. Mitä onnettomuustutkinta lautakunta on onnistunut onnettomuuksista saamaan selville. Kertomusten mukaan on erittäin harvinaista, että kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa yksinomainen tai pääasiallinen syy olisi ollut kohtuullinen ylinopeus. Sen sijaan raju ylinopeus, kova känni, huumeet, merkittävä väsymys, ajo-oikeuden puuttuminen tai turvavyön puuttuminen ovat läsnä lähes kaikissa kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa. Usein useampi em. tekijöistä samanaikaisesti.
Väittäisin, että toteutuessaan Väyläviraston hanke ei vähennä 3,8 vuotuista kuolemantapausta tieliikenteessä. Jos yhtäkään.
27 tykkäystä
Enpä tiedä. Nokkakolareissa nuo liikennekuolemat näkyvät syntyneen ainakin vuonna 2017. Eipä siihen taida olla muuta lääkettä kuin uusia autokanta ja rakentaa leveämmät tiet tai laskea nopeuksia. Ymmärrettävästi ministeriö on päätynyt nopeuksien laskemisen kannalle. Jotain kannattaa kuitenkin tehdä; Suomen liikenne on pohjoismaiden vaarallisin.
Enpä tiedä. Nokkakolareissa nuo liikennekuolemat näkyvät syntyneen ainakin vuonna 2017. Eipä siihen taida olla muuta lääkettä kuin uusia autokanta ja rakentaa leveämmät tiet tai laskea nopeuksia. Ymmärrettävästi ministeriö on päätynyt nopeuksien laskemisen kannalle. Jotain kannattaa kuitenkin tehdä; Suomen liikenne on pohjoismaiden vaarallisin.
Kuinka hyvin nämä toimivat? Muistelisin nähneeni useammankin tutkimuksen, jossa vaarallisen tieosuuden leveyttä on lisätty. Seurauksena autoilijat ovat alkaneet ajamaan siellä nopeammin ja onnettomuuksien määrä on pysynyt samana. En ole perehtynyt kunnolla aiheeseen, että voivat olla jotain poikkeustapauksia tai vastaavaa, mutta lähtökohtaisesti kannattaa suhtautua asioiden toimivuuteen skeptisesti ja luottaa vain tuloksiin. Jos nopeuksia laskemalla pyritään vaikuttamaan liikennekuolemiin, niin eron pitäisi näkyä seurantajaksolla ja jos ei, niin peruutus ja homma takaisin mietintäpöydälle.
1 tykkäys
Tuo tilasto ei kuitenkaan kerro yhtään mitään nopeudesta ja siitä onko kyseessä:
Jos kuski ajaa kännissä ylinopeudella nokkakolarin niin päätyy tuossa tilastossa vaan “kohtaamis”- pylvääseen. Eihän siinä nopeusrajoitus silloin auta yhtään mitään. Toki toinen auto ajaisi vähän hiljempaa, mutta joka tapauksessa vaikutus on mitätön.
2 tykkäystä
Suomen liikennekuolemissa tuntuu melkein aina olevan A) Ohitustilanne, B) Viina tai C) Itsemurha. Varsinkin jos olet Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin, huomaat että tuttavia ja tutun tuttuja on ehtinyt 40:n vuoden ikään mennessä ajaa rekan alle paljon - tarkoituksella.
Suomi loistaa itsemurhaluvuissa edelleen suhteessa muihin pohjoismaihin. Ja kun yksi tavoista on ajaa rekan alle, olisi lähinnä kummallista ellei liikennekuolemissakin oltaisi kärkeä.
Ei sillä, etteikö nopeusrajoituksia pitäisi pienentää tulevaisuuden näkymien vuoksi. Aika huonossa kunnossa alkaa olemaan vähänkään pienemmät tiet. Korjausvelka vaan kasvaa ja valtion tappiot muutenkin kasvaa. Ei tarvinne liikaa koulutustitteleitä ymmärtääkseen mihin tilanne johtanee vuosikymmenen päästä.
Se ny vaan on lottovoitto syntyä Suomeen, niinkuin koulussa 90-luvulla mielellään toisteltiin.
5 tykkäystä