Vaikea hahmottaa kuinka paljon 3€ makeispusseja jää myymättä jos hinta nousee 30 senttiä. Jääkö joku karkkipussi, ylellisyystuote, ostamatta jos sen hinta onkin 3,00€ sijaan 3,30€?
Viime vuosien makeisten hinnannousun rinnalla tämä ei ole oikeastaan yhtään mitään. Onko makeisten myynti tästä merkittävästi vähentynyt?
Perstuntumalla pienten suklaapatukoiden hinta on lähivuosina noussut 50% 
Todella huono esimerkki ajatellen kateutta. Ei ole mitää syytä miksi makeisilla olisi matalampi AVL. Voisin hyvin keksiä päinvastaisesta argumentteja (eli pitäisi olla korekampi kuin yleinen ALV), ja lupaan että asialla ei ole mitään tekemistä kateuden kanssa. Ja vaikutukset kansanterveyteen ovat ihan eriluokkaa kuin joku 500 miljoonan tehdasinvestointi.
Olen pahoillani jos ymmärsin väärin pointtisi. Korjaa mielelllän.
Tästä on helppo olla samaa mieltä. Ja sinne täyden arvonlisäveron piiriin saisi ohjata myös sipsit ja muut vastaavat roskat, joilla ei ole mitään tekemistä ihmisten ravinnon tarpeen kanssa.
Näin juuri, tätä ei tule miettiä veronkorotuksena, vaan entisenä veronalennuksena. Veronkorotusten puolella en itsekään ole.
Miksi suunnata käytännössä yritystukia sektorille, joka ei tuota mitään yleishyödyllistä, eikä ole myöskään tulevaisuuden talousveturi joka ei houkuttele vielä yksityistä pääomaa? On niitä syitä varmaan muitakin, mutta miksi juuri tämä karkkibisnes eikä mikä tahansa muu, sitä ihmettelen.
Sylettää virkakoneiston tarkoitushakuinen oman agendansa ajaminen. Esimerkiksi, kauniisti sanomalla, tilastoja tietoisesti harhaanjohtavasti tulkitsemalla. Suoremmin sanottuna valehtelemalla.
Oman erinomaisuuden ja välttämättömyyden korostaminen tietysti edesauttaa organisaation elinvoimaisuutta mikä taas johtaa parempiin virkarakenteisiin yms. Virkamiehetkin tuntevat tekevänsä ehdottoman korvaamatonta työtä.
Väylävirastolla on työn alla projekti, jossa ajonopeuksia laskettaisiin 1800 kilometrillä. https://vayla.fi/vaylista/tieverkko/turvallisuus/nopeusrajoitusohjeen-paivitys
Suomessa on valtion ja kuntien teitä ja katuja yli 100.000 km. Lisäksi yksityisteitä on merkittävä määrä.
Projektissa todetaan mm., että: “Arvioitu kuolemien (3,8) ja vakavien loukkaantumisten (3,4) vuotuinen vähenemä on yhteensä noin 7”.
Suomessa kuolee tieliikenteessä noin 115 ihmistä vuosittain. Eli noin 2,07 tieliikennekuolemaa per 1.800 km. (Jos lasketaan, että teitä, joissa on mahdollisuus päästä hengestään on 100.000 km.)
Herää kysymyksiä. Kuoleeko työn kohteena olevilla tieosuuksilla tosiaan keskimäärin 3,8 ihmistä vuosittain? Vai vielä paljon enemmän? Vältytäänkö kenties kaikilta tai ainakin valtaosalta kuolemaan johtaneilta onnettomuuksilta, jos nopeus laskee 100->80 km/h?
Kuukausittain ilmestyvässä AL Moottori-lehdessä kerrotaan joka kuukausi jokaisesta edellisen vuoden vastaavan kuukauden kuolemaan johtaneista onnettomuuksista. Mitä onnettomuustutkinta lautakunta on onnistunut onnettomuuksista saamaan selville. Kertomusten mukaan on erittäin harvinaista, että kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa yksinomainen tai pääasiallinen syy olisi ollut kohtuullinen ylinopeus. Sen sijaan raju ylinopeus, kova känni, huumeet, merkittävä väsymys, ajo-oikeuden puuttuminen tai turvavyön puuttuminen ovat läsnä lähes kaikissa kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa. Usein useampi em. tekijöistä samanaikaisesti.
Väittäisin, että toteutuessaan Väyläviraston hanke ei vähennä 3,8 vuotuista kuolemantapausta tieliikenteessä. Jos yhtäkään.
Enpä tiedä. Nokkakolareissa nuo liikennekuolemat näkyvät syntyneen ainakin vuonna 2017. Eipä siihen taida olla muuta lääkettä kuin uusia autokanta ja rakentaa leveämmät tiet tai laskea nopeuksia. Ymmärrettävästi ministeriö on päätynyt nopeuksien laskemisen kannalle. Jotain kannattaa kuitenkin tehdä; Suomen liikenne on pohjoismaiden vaarallisin.
Enpä tiedä. Nokkakolareissa nuo liikennekuolemat näkyvät syntyneen ainakin vuonna 2017. Eipä siihen taida olla muuta lääkettä kuin uusia autokanta ja rakentaa leveämmät tiet tai laskea nopeuksia. Ymmärrettävästi ministeriö on päätynyt nopeuksien laskemisen kannalle. Jotain kannattaa kuitenkin tehdä; Suomen liikenne on pohjoismaiden vaarallisin.
Kuinka hyvin nämä toimivat? Muistelisin nähneeni useammankin tutkimuksen, jossa vaarallisen tieosuuden leveyttä on lisätty. Seurauksena autoilijat ovat alkaneet ajamaan siellä nopeammin ja onnettomuuksien määrä on pysynyt samana. En ole perehtynyt kunnolla aiheeseen, että voivat olla jotain poikkeustapauksia tai vastaavaa, mutta lähtökohtaisesti kannattaa suhtautua asioiden toimivuuteen skeptisesti ja luottaa vain tuloksiin. Jos nopeuksia laskemalla pyritään vaikuttamaan liikennekuolemiin, niin eron pitäisi näkyä seurantajaksolla ja jos ei, niin peruutus ja homma takaisin mietintäpöydälle.
Tuo tilasto ei kuitenkaan kerro yhtään mitään nopeudesta ja siitä onko kyseessä:
Jos kuski ajaa kännissä ylinopeudella nokkakolarin niin päätyy tuossa tilastossa vaan “kohtaamis”- pylvääseen. Eihän siinä nopeusrajoitus silloin auta yhtään mitään. Toki toinen auto ajaisi vähän hiljempaa, mutta joka tapauksessa vaikutus on mitätön.
Suomen liikennekuolemissa tuntuu melkein aina olevan A) Ohitustilanne, B) Viina tai C) Itsemurha. Varsinkin jos olet Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin, huomaat että tuttavia ja tutun tuttuja on ehtinyt 40:n vuoden ikään mennessä ajaa rekan alle paljon - tarkoituksella.
Suomi loistaa itsemurhaluvuissa edelleen suhteessa muihin pohjoismaihin. Ja kun yksi tavoista on ajaa rekan alle, olisi lähinnä kummallista ellei liikennekuolemissakin oltaisi kärkeä.
Ei sillä, etteikö nopeusrajoituksia pitäisi pienentää tulevaisuuden näkymien vuoksi. Aika huonossa kunnossa alkaa olemaan vähänkään pienemmät tiet. Korjausvelka vaan kasvaa ja valtion tappiot muutenkin kasvaa. Ei tarvinne liikaa koulutustitteleitä ymmärtääkseen mihin tilanne johtanee vuosikymmenen päästä.
Se ny vaan on lottovoitto syntyä Suomeen, niinkuin koulussa 90-luvulla mielellään toisteltiin.
Ei se kyllä ole mitätön. Oma nopeus on eniten kuoleman todennäköisyyteen kolaritilanteessa vaikuttava tekijä. Nopeasti etsien löytyy vaikkapa tällainen kuvaaja:
Tuon tutkimuksen mukaan kuoleman todennäköisyys tuplautuu, kun nopeus nousee 80km/h → 100km/h.
Kerro vielä näiden näppärien haukkumistesi lisäksi, että mikä kupla tässä on mielestäsi puhjennut niin ei tarvitse arvailla. Jutussa Haavisto ei kerro asiasta yhtään mitään, mutta ilmeisesti joku iso kupla on nyt kuitenkin puhjennut.
Tässä talvellahan oli tällainen melko selvä tapaus kun rekan keula kutsui juuri ennen oikeudenkäyntiä:
Varmaan tämäkin turha kuolema olisi estetty alhaisemmalla nopeusrajoituksella.
Syytön ennenkuin toisin todistetaan, näin se käy:
Pitääkö tästä nyt siis päätellä, että väyläviraston pitää ensin ratkaista päihde- ja mielenterveysongelmat ennen kuin sillä on asiaa hoitaa omaa työtään? Ettei nyt vaan olis keskustelijoilla mennyt vähän ihon alle tämä asia?
Nykyisin logiikka toimii tällä tavalla. U-mutkassa on 60 kmh’n nopeusrajoitus, nuorisoporukan auto ajaa mutkasta ulos sateella 140 kmh’n tuntivauhdilla kuskin ollessa kännissä. Ratkaisuna tiputetaan kyseisen mutkan nopeusrajoitus 40 kmh.
Hesarissa oli tänään 10.7.24 kolmen oikeustieteilijöinden (Juha Raitio, Milka Sormunen ja Päivi Leino-Sandberg) haastattelut.
Heidän sanomansa oli periaatteessa samaa tulkintaa käännytyslain laillisuudesta kuin ennenkin.
Mutta jutun lopussa Leino-Sandberg “poistuu” tiukan asiantuntijan roolista ja siirtyy kuten lainauksesta ilmenee politiikan puolelle. Hän perustelee laittomuutta “hyvin pienistä ihmismääristä”. Näin maallikkona ajattelee, ettei määrä voi olla minkäänlainen peruste suuntaan tai toiseen, varsinkin kun tässä säädetään lakia ehkäisemään Venäjältä tulevia (=tulevaisuuden) hybridioperaatioita.
Ehkä tässä “paljastuu” tietty ennakkoluulo asiantuntijuuden takaa.
Aiemmin tässä ketjussa oli keskutelu asiantuntijoiden poliittisten taustojen ja suuntautumisten esittämistä artekkelien ja ohjelmien yms yhteydessä. Asiantuntija saisi itse määritellä suuntautumisensa, niin se tulisi varmasti oikein. Julkisuus sitten auditoisi sen.
Itse kannatan käännytyslakia ja suuntautumisten julkaisua.
Täsmennätkö vielä, miten tuossa siteerauksessa on siirrytty politiikan puolelle? Eikö se ole tosiasia? Millaista suuntautuneisuutta se mielestäsi edustaa? Määritteletkö mitkä ovat ne suuntautuneisuudet, jotka tutkijat jatkossa ilmoittaisivat? Olisin kiinnostunut suuntautuneisuuksien pääluokista, jota ajat takaa?
Mun mielestä tuo lain laillisuuden tulkinta on kornia. Kun laki on hyväksytty, niin se on laki ja siten laillinen. Tässä käännytyslaissa on todettu olevan tiettyjä erityispiirteitä, jonka vuoksi se vaatii pikaisesti voimaantullakseen kiireellisen perustuslainsäätämisjärjestyksen.
10h etkä ole täsmentänyt hyvinkin aiheellista kysymystä.
Ylläpidolle nostaisin myös herätettä, että kuinka hämäriä spekulaatioita ja olettamuksia täällä on sallittu vetää.
Kuvasi teksti alkaa sanoilla: “Leino-Sandberg muistuttaa” ja sen jälkeen hän vertailee ihmismääriä. Missä kohtaa on jotain laittomuuden perustelua tai edes politikointia?
Oma veikkaus on että kyllä kaikki jotka ovat seuranneet Haaviston kommentteja ennen presidentinvaaleja, sen aikana, ja nyt sen jälkeen, voivat hyvin vetää oikeansuuntaiset johtopäätökset alkuperäisestä viestistä. Vaalien aikana koitettiin häivyttää sosialistitaustaa ja muuttaa kannanottoja kosiskelemaan ääniä esim Keskustasta ja Kokoomuksen naisäänestäjiltä. Eihän äänestäjien kosiskelu ole kiellettyä, ja mielipiteen muuttaminen on jopa toivottavaa kun tulee vaikka uutta faktatietoa. Mutta toivottavasti äänestäjät jatkossa äänestävät Haavistoa sen perusteella mitä hän todellisuudessa edustaa.
