Käännytyslain keskeinen elementti on nimenomaisesti roistovaltion toiminta turvapaikanhakijoita välineellistämisellä.
Suomen käännytyslain erityisiin elementteihin onkin ottanut kantaa niin eduskunnan oikeusasiamies kuin EU:n ihmisoikeusistuimen tuomari, esimerkiksi alla. Eli juuri tämänkaltaisen tarpeen täyttämiseen valmisteltavan lain ei ole oikeuskäytäntöä.
Em siis riippumatta siitä, että kokeeko että järkeväksi sen että lakeja väheksyvien venäläisten pelleilyihin pitää vastata ehkäpä jopa vanhentuneita ihmisoikeussopimuksia kunnioittamalla tai ei-kunnioittamalla.
Mikä kuitenkin on ilmeistä, välineellistetyllä väellä on toimivat yhteydet jotka kertovat että onko reitti auki vai ei, ja se vaikuttaa heidän motivaatioonsa lähteä reissuun tai ei lähteä. Oikea tai väärä tieto toimii motivaattorina, joten syytä olla selvänä ja yksiselitteisenä. Joten laki on hyvä saada voimaan, ja vahvasti viestiä siitä tiettyihin maihin, jotta venäläisten toimittamia ovelle kolkuttelijoita ei tulisi.
Anyway, venäläisten toiminta on saavuttanut ainakin yhden päämäärän, eli poliittisten jakolinjojen luominen turvallisuuspolitiikkaan linkittyvässä asiassa. Hybridivaikuttamista.
MYÖS Pöysti vetoaa siihen, että tilanne on erilainen kuin Puolassa ja Liettuassa. Hänen mukaansa Puolan ja Liettuan Valko-Venäjän vastaisella rajalla on nähty hyvin samankaltaista toimintaa, mutta tapausten väliltä löytyy keskeisiä eroja.
”Se poikkeaa [Suomen tilanteesta] sikäli, että sen osalta oikeudenkäynneissä valtion puolustus ei esittänyt nimenomaista väitettä tai näyttöä vieraan vallan viranomaisten hyvin aktiivisesta toiminnasta”, Pöysti arvioi.
Hänen mukaansa on keskeinen ero, onko kyse siitä, että vieraan vallan viranomaiset katsovat ihmissalakuljettajien toimintaa sormiensa läpi, vai siitä, että turvallisuuspalvelu on järjestämässä sitä. Suomen ja Venäjän rajalla kyse on ollut Pöystin mukaan jälkimmäisestä.
SEKÄ Pöysti että Jääskeläinen viittaavat asiassa myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomariin Pauliine Koskeloon.
”Kun jokin valtio käyttää voimassa olevaa turvapaikkaoikeutta demokraattisia yhteiskuntia vastaan, meidän täytyy tietenkin keskustella, onko turvapaikkajärjestelmää ja oikeuden tulkintoja muutettava ja miten”, Koskelo arvioi HS:n haastattelussa maaliskuussa.
Lisäksi Koskelo totesi Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen tilaisuudessa kesäkuun lopussa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei koskaan ole ottanut kantaa ”käännytyslain” kaltaiseen lakiin.