No 100000 on huomattava ero muutamaan sataan tuhanteen verrattuna. Ymmärrän, että toimii populistisena heittona, mutta edes ripaus realismia mukaan niin uskottavampaa.
3 tykkäystä
No niin, hienoa kun joku kaivaa tälle järjettömyydelle hintalappujakin.
Huomioitavaa, että kyseessä vain himmelin terävintä kärkeä eli kaiken maailman välitason esimiehet, joita on sitten jo mahdollisesti satoja, puuttuvat. Mutta on tässäkin jo jotain.
Nuo kertaluontoiset palkkiot julkisen puolen viroissa ovat naurettavia, koska ne myönnetään joka kerta. Ihan sama miten on mennyt. Mutta vilkaistaanpa ihan perus palkkakustannuksia.
26 johtajaa x keskipalkka 12.500 €/kk + työnantajan sivukulut = ~ 6 700 000 €
Tuohon päälle nuo kertaluontoiset niin pelkästään terävin kärki kustantaa veronmaksajille yli 7 miljoonaa. Joka vuosi. En sano, etteikö niitäkin tarvittaisi, mutta voisiko HUS tulla toimeen vähemmällä hallinnolla?
No mitäs HUS aikoo tehdä, kun kassa kilisee tyhjyyttään?
Vähennetään väkeä.
Vähennystarve on enimmillään jopa 990 henkilötyövuotta. Henkilöstöön kohdistuvilla toimenpiteillä tavoitellaan 50 miljoonan euron säästöjä.
Ei noista ihan tarkkaa saa kiinni, millaisia säästöjä per vuosi haetaan, mutta jos nuo luvut jakaa, niin Casiosta ei tule ulos johtajatason vuosipalkkaa, vaan sairaanhoitajan.
Täytyykin mielenkiinnosta ottaa tuo 26 johtajan lista talteen ja katsoa, kuinka moni powerpointeista katsottiin vähennystalkoissa niin korvaamattomaksi, että heistä ei vaan voinut luopua…
22 tykkäystä
Pieni investointilisä siitä saattaa tulla. Itse olen kanssasi samaa mieltä, että vaikutus lienee hyvin minimaalinen. Isoimpina vaikutuksina näkisin kuitenkin valtion talouden vahvistumisen sekä oikeudenmukaisuuden.
Juu, olet oikeassa 
Heidän “ansiostaan” tuo porsaanreikä kuitenkin nousi puheenaiheeksi ja otsikoihin. Yrittäjinä sinällään käyvät kuitenkin siinä missä muutkin yrittäjät, jotka tuota verohelpotusta hyväksikäyttävät.
Valtio upottaa tänä vuonna kela-korvauksiin arviolta reilut 50milj. ENEMMÄN kuin viime vuonna. Mitä tuolla rahalla saadaan? Huimat 0,7% lisäys yksityislääkäri -käynteihin. Eikä tietysti ole varmaa, että tuo lähes mitätön nousu olisi edes kasvaneen kela-korvauksen ansiota. Tuossapa olisi yksi säästökohde taas…
13 tykkäystä
Jos kysyntä sakkaa vähän kaikilla aloilla, olisi voinut olettaa myös yksityisen lääkäripalvelun kysynnän suuntaavan kuluttajalle halvempaan julkiseen terveyspalveluun. Kun näin ei käynyt, voidaan olla iloisia, että me veronmaksajat emme joutuneet noista asiakkaista maksamaan 100 euroa per käynti vaan vain 30 euroa per käynti. Minusta se kuulostaa hyvältä diililtä näin meille veronmaksajille.
10 tykkäystä
Tässä olisi nyt oleellista tietää, että kuinka paljon niitä jonoja on siten purettu tuolla 0,7% käyntimäärän kasvulla. Varsinkin siltä kannalta, että mikä on potilaan jonotusaika.
Intuitiivisesti voisi ajatella, että muutos olisi aika vähän, mutta intuitio voi pettää, jos ollaan oltu julkisen terveydenhuollon kapasiteetin äärirajalla.
2 tykkäystä
Pitäisi saada tietoa, minkälaisiin vaivoihin tuota yksityislääkäri tukea käytetään. Jos esimerkiksi luomikorotuksiin ja elintasosairauksiin, niin eivät nuo tukiin käytetyt sadat miljoonat hoitojonoihin vaikuta, koska em. vaivat eivät hoitojonoissa näy.
2 tykkäystä
Ai että mitäkö noilla lisämiljoonilla saadaan? Ainakin Terveystalon kurssikehitykselle pientä nostetta.
5 tykkäystä
Terveydenhuollossa kysyntä ei kyllä sakkaa. Päinvastoin terveydenhuollon kysyntä kasvaa, ja kovaa. Matalasuhdanteissa ja muiden alojen “sakatessa” näin tuppaa yleensä käymään. Nyt tietysti vielä ikääntyminen ja katastrofaaliset elämäntavat siihen päälle.
https://sotesi.fi/suomalaisten-terveydenhuollon-tulevaisuuden-haasteet/
Tämä on/oli siis huono diili. Ihmiset käyttävät yksityistä terveydenhuoltoa kutakuinkin saman verran joka tapauksessa, oli kelakorvaus sitten 30e, 8e tai 0e.
2 tykkäystä
En usko että ihan kaikki näkee tätä epäonnistuneena tapauksena (diilinä). Siirrettiinhän tässä onnistuneesti 50 miljoonaa veromaksajilta kerättyä rahaa pörriäisten kassaan parempaan talteen 
12 tykkäystä
Mitäs ihmeen sosialismia tämä nyt on. Kilpailun vapauttaminen ja sääntelyn purkaminenhan ovat se avain onneen, eikä mitkään sääntösuomihommelit, ei kun…
4 tykkäystä
Hyvä että tilannetta korjataan. Eiköhän tämä ole juuri esimerkki siitä, miten markkinatalous tarvitsee välillä valtion säätelyä toimiakseen: se on ihan sama minkälaisilla hinnoilla ajat ja miten hyvää asiakaskokemusta tarjoat jos asiakkaat kiertävät koko taksitolpan kaukaa tietäessään että siellä muut taksikuskit käyvät nyrkkitappelua keskenään ja pakottavat jokaisen potentiaalisen asiakkaan oman autonsa kyytiin.
15 tykkäystä
Hyvä puheenvuoro Lasse Lehtoselta.
Itselle asiahan olisi se ja sama, ellei olisi omilla verorahoillaan ko terveyspalvelujen rahoittajana pakkosidottu nimenomaisesti valtiovallan monopoliin sidottu. Eli alihintaan pääsee ainoastaan julkisen sektorin palveluihin kun pääsee, kun taas yksityisellä sektorilla joutuu maksamaan ns täyden hinnan. Julkisella sektorilla ihmisen jonotusajalla tai pienemmillä kärsimyksillä ei ole arvoa, siksi pitkäkin jono on ihan jees ja suorastaan hyvä asia kun jonosta livahdetaan yksityiselle puolelle rasittamasta julkista palvelun tuotantoa.
Tyypillisesti monopoli tuottaa tehottomuutta, ja tuskin monikaan haikailee monopolipalveluihin millään muullakaan elämänsä välttämättömyyksien saralla. Ja niillä harvoilla aloilla joilla monopoli on perusteltu sen säätely tulisi olla kunnolla säädelty tehokkuuden kehittymisen ja hinnoittelun osalta.
Terveydenhuollossa - siltä osin kuin veroillemme haluamme vastinetta - olemme valitettavasti monopolissa, ja jonka tehokkuuden hakeminen on erilaisten poliitikkojen osaamisen ja osaamattomuuden varassa. Voi katsoa minkä tahansa julkisen hallinnon hallintomekanismien henkilöstöä, ja miettiä että esimerkiksi antaisinko tälle taholle vaikkapa raha-asiansa tai muut asiansa hoitoon? En minäkään. Mutta äänestäjät äänestävät ketä äänestävät, äänestetyt valitsevat hallintoihin ketä valitsevat, ja pooli mistä edes mistä äänestäjän valita on sangen biasoitunut julkisen sektorin väkeen.
Mitä tulee kelakorvauksen yksityisistä palveluista, ainakin itse kävin yksityisellä hammaslääkärillä omalta osalta helpottamassa julkisen sektorin jonoja. Kela hyvitti jokaisesta toimenpiteestä jotain, ja minä maksoin itse loput. Sain hommat nopeasti hoidettua, sain osan kustannuksista Kelalta mutta maksoin extrana loput yksityiselle palveluntuottajalla. Eli lompsa edellä jonojen ohi, mutta ilman Kela-korvauksia jotka olivat siis ihan muuta paikkauksesta kuin 30 eur olisin jäänyt jonoja kerryttämään.
Julkisen sektorin fanit, olkaa hyvä.
Sopiva metodiikka olisikin määrittää julkisen sektorin todelliset kustannukset, ja antaa sairaalle asiakkaalle valinnan mahdollisuus käyttää todellisen kustannuksen mukainen palveluseteli haluamallaan palveluntuottajalla. Näin voi valita oman halun mukaan jonon osittamisen lisämaksuilla, ja samalla valita hyvän lääkärin ongelmiensa suhteen, sillä lääkärien osaaminenkin varioi. Samalla julkisen sektorin tuotantokustannus ja tehokkuus toimisi teoriassa keppihevosena kustannuskehityksessä.
Mutta, sehän olisi epätasa-arvoista koska kaikilla ei olisi varallisuutta tehdä relevantteja valintoja…
BTW, poliitikkojen työterveyden pitäisikin olla terveyskeskusten varassa.
Hoidon tarpeen arviointia koskevan sääntelyn voimaan tulleessa lääkärin vastaanottokäyntien määrä terveyskeskuksissa oli n. 9 miljoonaa käyntiä (Microsoft Word – Tr18_09.doc (julkari.fi)). Vuonna 2023 lääkärien vastaanottokäyntien määrä terveyskeskuksissa oli enää alle 5 miljoonaa käyntiä (Perusterveydenhuollon käynnit ja etäasioinnit vähenivät vuonna 2023 – THL). Terveyskeskusten tuottamien lääkärin vastaanottojen määrä on siis 20 vuodessa puolittunut, vaikka lääkärimäärä terveyskeskuksissa on kasvanut ja on nykyään n. 4100. Todettakoon vertailuna, että esim. Tanskan n. 3300 omalääkäriä tuottavat vuodessa n. 30 miljoonaa vastaanottokäyntiä. Vaikka vuosina 2021-23 julkinen sote-rahoitus kasvoi yli 4 miljardilla eurolla, väheni perustason vastaanottokäyntien määrä terveyskeskuksissa. Näyttääkin sille, että edes rahoituksen lisäys ei johda lääkärien vastaanottokäyntien lisääntymiseen. Tilannetta tuskin parantaa se, että useilla hyvinvointialueilla karsitaan nyt valtiovarainministeriön tiukassa ohjauksessa lähipalveluista sulkemalla terveysasemia.
13 tykkäystä
Arvoa on kaikilla, mutta resurssiniukkuudessa kärsimyksiä on pakko arvottaa (=priorisoida).
Terveydenhuoltoalalla monopolin vastakohta, eli kilpailu on hieman ongelmallisempaa kuin muilla aloilla, ETENKIN jos valtio kuitenkin rahoittaisi tätä kilpailua (asiakkaiden terveydenhoitokäyntejä);
•Mistä oikeastaan kilpaillaan? Asiakkaista/hoidoista (=rahasta). Onko valtion talouden tai kansanterveyden näkökulmasta järkevää, että kilpailijat pyrkivät hoitamaan mahdollisimman paljon (=saamaan mahdollisimman isot voitot)? Vai onko riskinä se, että potilas, joka tarvitsisi tutkimuksen x, saa myös tutkimuksen y ja z, koska valtio sen kuitenkin maksaa? Onko lopputulos halvempi vai kalliimpi terveydenhuolto? Entä terveemmät vai sairaammat ihmiset?
Suurpiirteisellä tasolla kustannukset voidaan kyllä laskea. Tarkka hinta tietylle toimenpiteelle onkin sitten paljon vaikeampi määritellä ja ennen kaikkea hintoja on ongelmallista verrata yksityisiin, koska julkisella terveydenhuollolla on laissa määriteltyjä velvollisuuksia paljon enemmän kuin yksityisillä. Julkinen ja yksityinen terveydenhuolto eivät siis todellisuudessa tarjoa samoja palveluita. Yhtenä esimerkkinä taannoinen Touhulan päiväkotien lakkauttaminen; kyseisiin päiväkoteihin oli saatu palveluseteleitä, eli toiminta oli osa kuntien tarjoamaa vaka-palvelua. Touhula silti ilmoitti yhtäkkiä, että toiminta loppuu tietyissä yksiköissä kannattamattomana. Näin ei julkinen toimija yksinkertaisesti vain voisi tehdä.
Lisäksi julkisen toimijan tulisi joka tapauksessa valvoa mahdollista kilpailua, hoitojen eettisyyttä ym. Eli jonkun täytyy arvioida millaisen palvelusetelin kukakin tarvitsee jne. Olisiko asiakkaan asia jo hoidettu samalla vaivalla kun palvelusetelin arvoa, kohdentumista ym. pohditaan?
Julkisen sektorin ja ennenkaikkea terveydenhuollon “paisumisen” kohdalla on muistettava, että hoidettavien ihmisten määrä on kertakaikkiaan lisääntynyt valtavasti. On pakko priorisoida ja pitkittää jonoja.
Julkisen terveydenhuollon hallintoa ja rönsyjä on silti syytä karsia rankasti, siitä lienemme samaa mieltä 
Ihan ekana toivoisin, että yksikään hyvinvointialue ei rahoittaisi poliittisia puolueita, niinkuin nyt tapahtuu.
7 tykkäystä
Julkisen sektorin palveluita ja yksityistä terveydenhuoltoa ei voi suoraan verrata toisiinsa.
Työssäkäyvälle, kuluttamaan tottuneelle ja asioista selvää ottamaan kykenevälle nuorehkolle ihmiselle yksityinen terveydenhuolto on vaihtoehto. Tämäkin vaatii kuitenkin sen, että paikkakunnalla sellainen on tai sen perässä on valmis matkustamaan. Rahaa pöytään ja hoitoa tulee, usein vieläpä työnantajan toimesta. Kaikki kunnossa.
Mutta jos olet mökin mummo tai pappa, ei auta että tili on täynnä rahaa. Tämä mummo/pappa ei ehkä yksinkertaisesti edes tiedä että julkiselle on vaihtoehtoja, ja ehkäpä useammin vaikkapa tietäisikin, ei ole valmis siitä maksamaan. Kyse on kulutustottumuksista. Eivät nämä sota-ajan lapset sijoita itseensä kuin korkeintaan teatterimatkan tai kylpyläviikonlopun verran, jos sitäkään. Terveydenhuolto on totuttu saamaan terveyskeskuksesta (lähes) ilmaiseksi, ja tätä hyödynnetään loppuun saakka.
Moni heistä vastustaa jopa vaihtoehtoa, että sairaalasta kerrotaan operaatio tehtävän ostopalveluna.
Tämä on se joukko jonka terveydenhuolto maksaa eniten ja jonka muuttamisella olisi suurin vaikutus, niin toiminnallisesti kuin kustannuksellisestikin. Heidän pikkuhiljaa siirtyessään manan majoille, ovat hyvinvointialueet nyt palkanneet projektityöntekijöitä ja keskijohtoa säilyttääkseen rahoituspohjansa - keksineet itselleen siis tekemistä. Perustekeminen on samalla unohtunut.
Olen samaa mieltä siitä, että yksityisen puolen mukaan otto julkisiin palveluihin olisi tärkeää. Se on kuitenkin yllä olevasta syystä tehtävä asteittain ja järkevästi. Väite, että jonosta hypitään suurin joukoin yksityiselle puolelle, on mielestäni täyttä puppua.
9 tykkäystä
Nyt vastaan aika myöhään, mutta pakko tähän vielä kommentoida lähipiirin kokemuksista (pieni otos toki!), että monessa kodin remppahommassa virolaisista on parempia kokemuksia kuin suomalaisista. Esimerkiksi sähköposteihin ja tarjouspyyntöihin vastataan selvästi nopeammin ja hommat hoidetaan hihat heiluen hyvällä “asiakas on aina oikeassa” asenteella. Suomalaisista remppafirmoista saa joskus vähän käsityksen, että kokevat tekevänsä asiakkaalle suurenkin palveluksen, kun vaivautuvat ottamaan keikan vastaan. Ymmärrän siis hyvin, jos virolaisista ollaan valmiita maksamaan enemmänkin.
8 tykkäystä
En vastusta yksityisensektorin mukaan ottoa mutta niillä pitäisi olla myös kikottimet hoitaa asiakas alusta loppuun. Itsellä kerran polvi vääntynyt duunissa väärään suuntaan ja nyt on selässä joku patti mikä pitää mangneettikuvata, molemmilla kerroilla ainakin Mehiläisestä lyötiin lähete peijakseen tai jorviin. Oman kokemuksen mukaan yksityinen sektori on lähinnä saikkulappuja kirjoittava tehdas. Toki sen saa nopeammin kuin kunnallisesta, välillä tuntuu että keräävät kerman päältä ja todellinen hoito tapahtuu edelleen kunnallisissa.
8 tykkäystä
Nykyhallituksen päätöksiä on tullut kritisoitua melko paljon. Tämän listan verouudistukset vaikuttavat puolestaan valtaosin hyviltä! 
3 tykkäystä
Siis ihan järkeviä juttuja listalla, ei siinä, mutta verotuksessa(kin) tuntuu, että kokonaiskuvaa ei mietitä. Vaan on varmaan useampia hyllymetrejä erilaisia veroja ja niihin liittyvää lainsäädäntöä siten, että suurin osa veroista lienee tuotoiltaan ja vaikutuksiltaan täysin mitättömiä, mutta niiden ylläpito vaatii suurta työtä julkishallinnolta sektorilta, niiden keräämisen valvominen samoin ja sitten niiden maksaminen ja optimointi vaatii paljon työtä veronmaksajilta.
Niin ja sitten tuon verohimmelin yksittäisiä rivejä viilataan ja optimoidaan hallituskaudesta toiseen niin, että sillä ei liene minkäänlaista vaikutusta kokonaisuuteen, mutta kunhan monimutkaistaa asioita ja edelleen luo lisää turhaa tekemistä, kun kaiken pitää reagoida muuttuneeseen lainsäädäntöön.
Yksinkertaisena ihmisenä tuntuisi fiksummalta miettiä, että minkä verran rahaa tarvitaan, kerätä se muutamalla yksinkertaisella verolla ja poistaa kaikki loppu tauhka. Samaan aikaan toisaalla:
https://x.com/visegrad24/status/1831046238009164156
11 tykkäystä
Niin, julkisen hallinnon puolella ensin päätetään menot ja määritellään tulot sen mukaisesti. Yksityisellä sektorilla arvioidaan tulon ja velat, sen jälkeen mietitään menoja.
2 tykkäystä