Nyt haluaisin tietää kuinka halvalla nuoret ovat valmiita painamaan 10 tuntista päivää esimerkiksi hoito- tai koulutusalalla, jossa työ tunnetusti on hyvinkin merkityksellistä. Riittääkö 5 euroa tunnissa vai tarvitaanko kuitenkin 10 euroa tunnissa vaikka raha ei olekaan mikään itseisarvo? Jos vain pomo on mukava ja toimistossa on uudet kalusteet.
Vai onko tämä juttu työn ja rahan itseisarvosta jotakin ideologista toivetta, johon meillä ei yhteiskuntana ole varaa ja sitä myöden ei ihmisilläkään.
Seida Sohrabi käynyt Puopolon vieraana.
Siis mahdollistaako 1 tunti viikossa hyvän äidinkielen oppimisen? Millaista oppimateriaalia käytetään? Omasta koulu-urastani on jo toki aikaa ja maailma on muuttunut, mutta muistaakseni aidinkieltä opetettiin silloin useampi viikkotunti. Ruotsiakin oli enemmän kuin 1 viikkotunti.
Tuo tunti on heidän oman äidinkielensä opiskelua koulun perusopetuksen päälle. Se ei siis korvaa yhtäkään tuntia, mitä peruskouluun liittyy. Opiskelukin tapahtuu normaalin lukujärjestyksen mukaisten tuntien ulkopuolella.
Tällaista menoa esim. japanin kielen puitteissa:
Ja sitten johonkin pienempään kieliryhmään satsataan ehkä 5000 euroa vuodessa. Ja tämän kieliryhmän lapset nauttivat tästä tajunnan räjäyttävästä tietovirrasta muutaman vuoden imien ja omaksuen äidinkielensä opetuksesta pienimmätkin nyanssit.
Minkä jälkeen he ovat 100% valmiita käymään suomalaisten sijamuotojen sun muiden kieliopillisten kysymysten kimppuun intoa puhkuen suurta menestystä saavuttaen.
Mikä voisi mennä pieleen? Oikeastaan epäilen että tilanne kentällä saattaa ollakin hieman erinäköinen.
Toiset kuitenkin tuntuvat vahvasti uskovan Suomen virkamieskunnan kaikkivoipaisuuteen, oli olosuhteet ja tilanne kuinka epätoivoinen tahansa. Systeemi hoitaa, aina ja kaiken, olkaamme huoletta, tilanne on täydellisesti hallinnassa ja parhain päin. Mitenkään tässäkään asiassa ei voida epäonnistua.
Jösses, sääntösuomi repäisemässä.
Kunhan keksitään miten järjestää etäneuvontapalvelu laillisesti ‘riskivalmisteille’.
Ilman lääkeneuvontaa voitaisiin myydä vitamiini- ja rautavalmisteita, ummetuslääkkeitä sekä silmiä kostuttavia keinokyyneleitä.
Keskitason riskin valmisteisiin kuuluvat muun muassa jotkut ripuli- ja ummetuslääkkeet, flunssalääkkeet ja allergialääkkeet. Riskilääkeluokitukseen kuuluvat puolestaan molemmat yleisimmin käytetyt kipulääkkeet eli ibuprofeeni ja parasetamoli.
Lääkkeet | Ministeriöltä vihreää valoa: yleiset lääkkeet voivat tulla kauppoihin: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010738071.html
Eri tulos olisi ollut odottamaton. Miten sattuikaan että Kaupan liitto onkin juuri sopivasti sattunut tukemaan eduskuntavaaleissa ehdokkaita.
Onhan tuo päivittäistavarakaupan halu saada itsehoitolääkkeet valikoimiinsa ihan ymmärrettävä, siitä tulisi ihan mukavasti lisää katetta. Toisaalta vastuuta näiden lääkkeiden myynnistä seuraavista ongelmista ei oikein haluta ottaa, päivittäistavarakauppa ei myöskään halua olla mukana lääkkeiden kriisi- ja huoltovarmuusasioissa, nehän aiheuttavat kustannuksia ja vaativat ammattitaitoa farmasian osalta.
Onhan päivittäistavarakaupan väite hintojen alenemisesta kuluttajille hieman outo verrattuna nykytilanteeseen. Nykyisin kaikkien lääkkeiden hinta on säännelty ja siten ei ole väliä mistä ne ostaa, tosin kanta-asiakasohjelmat voivat jotain alennuksia tuoda.
Mikäli kilpailua lääkkeiden osalta haluttaisiin vapauttaa, niin ihan käypä malli vaarantamatta lääketurvallisuutta olisi kaksi. Ensinnäkin apteekkien perustamislupa annettaisiin kaikille proviisoreille (se tutkintohan on edellytys apteekkarille) ja toiseksi vapautettaisiin käsikauppalääkeiden hinnoittelu. Jo tuolla syntyisi varmasti kilpailua ihan eri lailla kuin nyytilanteessa.
Lääkkeiden hintoja (myös resepti) vertailtu Ruotsissa:
Suomen hintataso ei näytä mitenkään kovin korkealta nykyisellään:
Itse lähestyn noita reseptittömien vapauttamista omasta eli asiakaskantista siinä mielessä, että jos tarpeita on niin hölmö nimenomaisesti vaivautua apteekkarin porstuaan asti, silloin kun ovet ovat auki.
Tuosta hinnoittelun kiinteydestä perustuotteille en tiedä mutta oudolta kuulostaa, sietäisi lakia sitten muuttaa.
Ainakin mitä itse olen rajallisia perhetarpeita apteekista käynyt ostamassa niin eipä apteekissa mitään erityisempää vastuuta puolestani ole kannettu, saati että vastuun olisi luvattu jatkuvan siihen tahoon asti joka sitten ibuprofeiinin on lopulta suuhun laittanut.
Se on tietenkin totta, että kaupassa ei henkilölle jolla on relevanttia kysyttävää ole samanlaista tukea saada kysymykselleen ehkä asianmukainen vastaus. Siksi etäneuvonta. Voisi samalla peräänkuuluttaa pakkausten mukana tulevien ohjeiden kehittämistä.
En oikein noista huoltovarmuusasioista tarkalleen tiedä, mutta kuvittelen nykyaikana hoituvan helposti kunhan asia määritellään. Logistiikka kun pelaa, on sitten tukkuliikkeen varastot tai liikenne sieltä vähittäiskauppoihin.
BTW lainsäädäntöön viety geneeriset vs brändit -vaihto on ollut tullessaan hieno kehitys ja hyvä esimerkki miten lainsäätäjä voi halutessaan edistää turhien - on sitten omia tai asiakkaiden maksettavia - kustannuksien suitsemista.
S:llä ja Keskolla on jo valmiit suunnitelmat olemassa miten ne hoitaisivat asian. Homma olisi valmis tyyliin yhdessä viikonlopussa. Ja ne tekisivät sen paljon tehokkaammin kuin nykyinen säännelty ja korruptoitunut järjestelmä. Jos halutaan säännellä, niin helppo vaatia että pitää olla vaikka farmaseutteja tai proviisoreja duunissa. Nykyjärjestelmästä hyötyvät lähinnä ylipalkatut apteekkarit.
Samoin argumentein voisi alkaa rajoittaa kaikkea kaupan alaa?
Se että itsehoitolääkkeitä saataisiin tuhansiin myyntipisteisiin (K- ja S-kaupat, Tokmannin, R-Kioskit…) on jo itsessään huoltovarmuutta parantava asia. Etenkin monien kuihtuvien muuttotappiokuntien tilannetta ajatellen pitäisin myös perusteltuna, että siitä viimeisestä kyläkaupasta saisi mahdollisimman laaja-alaisesti palvelut eri tarpeisiin. Se on tärkeää paitsi kuntalaisten palveluiden niin myös noiden kauppojen elinvoimaisuuden vuoksi.
Hetkinen, eikös markettien ”luontaistuotehyllystä” ole jo pitkään saanut ainakin vitamiineja ja rautavalmisteita. Käykääpä joskus katsomassa mitä kaikkea uskomatonta tohtoritolonen-huuhaata kyseisellä osastolla myydään jossain isommassa Prismassa.
Voi olla että kaikkein vahvimmat vitamiinit saa vain apteekeista. Itse syön Minisunin extravahvaa monivitamiinia ja sitä en ole tavallisisista kaupoista löytänyt.
Suurin vastustus tälle muutokselle löytyy varmasti juuri noista muuttotappiokunnista. S- ja K-ryhmä kun kilpailevat pienten kylien yksityisapteekit hyvin nopeasti ulos markkinoilta eikä pelkällä reseptimyynnillä ole perinteisesti apteekkari elänyt. Keskuksissa apteekit varmasti selviytyvät, mutta syrjäkyliltä ne jäljellä olevat kuolevat kyllä lähes heti. Se on sitä nykyaikaa.
Reseptilääkkeiden osuus apteekkien myynnistä oli vuoden 2022 luvuilla 86 % ja itsehoitolääkkeiden osuus 14 %.
Suomessa yli 90 %:lla apteekeista liikevoitto on yli 100t euroa ja kuudella prosentilla yli 500t euroa. Eikä näissä luvuissa ole luonnollisestikaan huomioitu esim. sitä luontaistuotemyyntiä, mitä monet apteekit pyörittävät erillisliiketoimintana samoissa toimitiloissa apteekin kanssa.
Se on toki hienoa, että toimialalla pystytään tekemään kannattavaa liiketoimintaa ja esim. konkurssiin apteekkeja menee keskimäärin vain yksi muutaman vuoden välein. Mutta mitään syytä alalle ei ole antaa kilpailuetua itsehoitolääkkeiden yksinoikeusmyynnin muodossa. Tervetuloa markkinatalouteen ja kilpailuun. Siinä ne ruokakaupat ja kioskitkin joutuvat elämään.
Se on juuri näin. Jos puhutaan mistä tahansa pienestä suomalaisesta paikkakunnasta, niin mistä tietää kuka on kunnan tulokuningas tai -kuningatar? Se on helppoa, googlaat vaan kyseisen kunnan apteekkarin nimen.
Minun mielestäni pitäisi säätää laki, jonka mukaan tehtaita saisi omistaa ainoastaan insinöörit, ja paperitehtaita vain paperi-insinöörit. Panimoiden omistus voitaisiin rajoittaa alkoholisteihin. Näin yhteiskunnan kokonaisetu tulisi otettua paremmin huomioon.
Tosin pitää muistaa, että lain mukaan apteekkarit ovat yksityisiä elinkeinonharjoittajia (T:mi) ja apteekin tulos lääkemyynnistä verotetaan apteekkarin henkilökohtaisena tulona. (Ei-lääkkeet myydän yleensä erillisen osakeyhtiön kautta.) Kunnan muut 200K vuodessa tienaavat yrittäjät tulouttavat isot tulot osittain verottomana.
Höpöhöpö. Apteekkareiden roolin voisi rinnastaa johonkin Alepan/Salen myymäläpäälikköön. Paitsi että nillä myymäläpäälliköillä on paljon enemmän töitä ja asiakkaita. Ei paljon myymäläpäälliköitä näy palkkalistojen kärjessä?
PS. Korjauksena että parempi vertaus joku pieni K-market. Mutta sama pointti silti. Jos joku k-kauppias on listoilla, niin iso citymarket luultavasti kyseessä, jolloin tekeminen, henkilökohtaiset investoinnit ja kaikki muukin tekeminen ihan eri tasolla. Näissä kyseessä ihan oikeista yrittäjistä vapailla markkinoilla.
