Kansa saa kaltaisensa ja ansaitsemansa päättäjät. Voisi hyvin näyttää jonain Kummelin sketsinä, eikä kukaan huomaisi eroa. 
Vastauksena kysymykeesi. En varamaan mistään hinnasta tekisi.
1 tykkäys
En tarkoita, että olisivat rehellisempiä/älykkäämpiä isomman palkan vuoksi. Joka tuloluokassa on itsekkyyttä ja ahneutta. Eikä sen pidä mielestäni olla työssä se ainoa houkutin, itsekkin olen siirtynyt toiseen työhön palkan tippumisesta huolimatta. Syynä huonot työolosuhteet ja motivaation loppuminen.
Tarkoitin lähinnä sitä, että mukaan SAATTAISI lähteä sellaisia ihmisiä joilla olisi myös annettavaa lisää päätöksiin asiantuntemuksensa vuoksi. Ei palkkaluokka automaattisesti kerro kyvykkyydestä tai sen paremmuudesta. Se tuo tässä tapauksessa mielestäni vain lisää vaihtoehtoja.
Ainahan voidaan keskustella palkan suuruudesta ja mitkä siihen pitäisi vaikuttaa, Jos kuitenkin ajatellaan pelkän vastuun ja kuormittavuuden kautta niin onko nykyinen riittävä?
Kyse on kuitenkin valtion johtamisesta ja päätöksistä jotka vaikuttavat kansalaisiin positiivisesti/negatiivisesti. Pahimmillaan joudut kantamaan epäonnistumisen seuraukset koko lopun elämäsi.
Sitten tietenkin voi kysyä mikä on yleensäkkin tarpeeksi?
Tarkoituksen oli tuoda esille se, että onko päättäjillä työolosuhteet siinä kunnossa, että päätöksen teko onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla.
Olisi pitänyt jättää tuo palkkamielipide omaan tietooni, lähti keskustelu eri suuntaan kuin mitä hain 
1 tykkäys
Omasta mielestä poliittisesti valittujen päättäjien palkkojen pitäisi olla korkeampia, etenkin kansanedustajien. Vaikka kyseessä on kutsumusammatti, niin jossain menee raja kuinka suuren pudotuksen elintasoon on valmis ottamaan. Toki löytyy poikkeuksia. Hatunnosto vaikka Elina Valtoselle, joka varmasti tienaisi moninkertaisesti enemmän muissa hommissa. Alhaisemmalla palkkatasolla rajataan turhaan kyvykkäitä henkilöitä pois.
Veltto Virtasia, Vornasia, Hakkaraisia, Turtiaisia yms. karsimaan tarvittaisiin jonkinlainen pääsykoe, mikä ei varmaan edustuksellisessa demokratiassa toimi kovin hyvin. Pitäisi ennemmin olla testi äänestäjille?
4 tykkäystä
Erilaisten verottomien kulukorvausten ja maksuttomien etujen vuoksi kansanedustajan todelliset tulot ovat jotain aivan muuta kuin bruttopalkkiosta voisi kuvitella. Todennäköisesti lähes tuplat.
8 tykkäystä
Tulospalkka Eduskunnalle ja hallitukselle. Bonuksia tulee, jos kansa vaurastuu.
11 tykkäystä
Ihan osuva kirjoitus
Pääpointit:
-Valtiokonttori vaihtoi nollakorkoiset, kiinteäkorkoiset lainat pari vuotta sitten vaihtuvakorkoisiin. Saisiko päätöksentekijöiden päitä pölkylle??
-2022 Tilastokeskus muutti julkisen velan tilastointia siten, että asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen takaamat korkotukilainatkin laskettiin yhtäkkiä mukaan. Seuraus: velkasuhde nousi 7%yks.kertarysäyksellä. Syy: ei hajuakaan.
-Velkaennusteet eivät nykyään ota ollenkaan huomioon Suomen vajaan 300mrd:n eläkerahastoja. Muun muassa kokonaisveroastetta mitattaessa eläkemaksut kuitenkin otetaan komeasti huomioon, tietenkin! Rusinat pullasta, vai miten se meni?
Ja pliiiiis, jos tämä herättää keskustelua, keskustellaan itse asioista. Ei tuon YLE:n tekstin kirjoittajasta tai tämän tekstin kirjoittajasta (minusta).
12 tykkäystä
Luin tämän saman uutisen ja piti pohtia Hiilamon kirjoitusta oikein sumppipannun ääressä
Ei kyllä kykene ymmärtämään virkamiehen ajatuksen juoksua tässä. Kyllä tässä olisi virkarikostutkinta paikallaan, jos miettii millaisista vahingoista esimerkiksi sote-henkilöstö joutuu tutkittavaksi.
YLE: Vastaavia ja määrältään paljon suurempia lainoja ei muuten oteta huomioon julkisen talouden velassa esimerkiksi Ruotsissa, johon meitä mielellään verrataan.
Ainakin minulle tämä kuulostaa ihan järkevältä, sillä tämä on vastuu, johon yhteiskuntamme on sitoutunut. Valtio ei voi omin toiminensa vaikuttaa näiden realisoitumiseen, joten eikö ole järkevää huomioida ne? Kotitaloudet eroavat toki valtiontaloudesta, mutta eikö olisi huolestuttavaa, jos velkatakausta ei huomioitaisi esimerkiksi asuntolainaa myönnettäessä (mitä siis toivottavasti tehdään). Vaikka Ruotsi ei niitä laskekaan mukaan, niin voimmehan me olla heille esimerkkinä. Vähän kuin Natossa
Eikai eläkerahastoja voida ottaa huomioon, kun ne eivät ole valtion rahoja? Niitä suojaa omaisuudensuoja (tämän takia eläkkeitä ei voi kuulemma leikata). Valtio voi siis käyttää nuo ainoastaan eläkkeiden maksuun, ei hävittäjiin, sairaaloihin tai velanmaksuun. Mikäli ne haluttaisiin huomioida varoina pitäisi velkana huomioida myös eläkevastuut eli ihmisien ansaitsemat tai heille muuten myönnetyt eläkkeet.
Minusta ne voi kuitenkin laskea kokonaisveroasteeseen, sillä niiden maksaminen ei ole vapaaehtoista. Niillä saa lupauksen eläketurvasta samoin kuin veroilla saa lupauksen sosiaaliturvasta ja sairaanhoidosta niiden tarpeen koittaessa. Kokonaisveroaste voitaneen korvata termillä kokonaisveronluonteistenmaksujenaste, mutta se on saivartelua ja semantiikkaa.
Kolmas kummallisuus on, kuinka tilapäiset menot lasketaan valtiontalouden alijäämään. Kehysriihessä hallitus päätti, että hävittäjähankintojen ja Ukrainan aseavun menot huomioidaan laskelmissa pysyvinä rakenteellisen alijäämän lähteinä – siis samanlaisina kuin esimerkiksi sote-menot.
En osaa sanoa mihin nämä valtiontaloudenpidossa kuuluisi laskea, mutta onko sillä väliä mihin ne kulut kirjataan, jos kerrytämme viivan alle 13 miljardia uutta velkaa? Valtiovalta on kuitenkin katsonut nuo menot tarpeellisiksi. Ensi vuonna siellä on mahdollisesti jotain muuta.
Ainakin minusta jokainen euro velkaa on ongelma, vaikka voissa paistaisi. Pelkkä valtionvelkamme on 169 miljardia, josta menisi 3% korolla yli 5 miljardia pelkkiä korkokuluja. Tuolla kustantaisi pyöreästi jokaiselle suomalaiselle 1000€ elintason nousun joko etuuksien nousuna tai matalamman verotuksen kautta.
Minä en ole toki sosiaalipolitiikan, saati minkään muunkaan alan professori, mutta mielestäni nämä piikit eivät kyllä osuneet maaliin.
17 tykkäystä
Minun mielestäni ei. Ongelma sen sijaan on se, jos velka on syömävelkaa. Ja sitähän se valtionvelka pitkälti valitettavasti on. Järkevään investointivelkaan on taas helppo suhtautua ymmärtävämmin.
Ikävää on myös se, että valtion velanhoitokyky heikkenee vuosi vuodelta, ja samalla velkaantuminen vain syvenee. Tilanteeseen olisi helppo suhtautua kevyemmin, jos meillä olisi joku uskottava strategia siitä, kuinka velkaantuminen saadaan pysäytettyä ja mielellään myös käännettyä laskuun. Nyt sellainen puuttuu.
Eläkevarojen vastapainona on myös eläkevastuut. Eikä tuo eläkepyramidi vaikuta sekään kauhean kestävästi rakennetulta, joten siitä saadaan vielä suuria haasteita aikaiseksi.
11 tykkäystä
Tuo velkojen vaihto miinuskorkoisista vaihtuvakorkoisiin oli tapetilla jo aiemmin. Virkamieshän tuossa ei varsinaisesti ole virkavirheeseen syyllistynyt. Päin vastoin: virkamies on tehnyt robottimaisesti juuri niin kuin hänen asemansa edellyttää ja seurannut ministeriön pitkäaikaista linjausta. Näinhän homman pitääkin virkakoneistossa toimia. Outoahan se silti on, että kukaan ei ole penännyt maalaisjärjen käyttöä valtiolle edullisen tilanteen kävellessä vastaan.
12 tykkäystä
Itse en taas oikein ymmärrä mikä tässä on ollut niin karsea ongelma, että sille on näinkin paljon tuhlattu palstatilaa. Jälkiviisaana tuo oli huono teko, mutta se oli käsittääkseni konsistentti politiikka jo useamman vuoden ajan. Tuo politiikka tuotti meille viimevuoden korkonnousua ennen kymmenen vuoden ajan hyvää laskemalla liikkellelaskettujen kiinteäkorkoisten lainojen korkoja, mutta tältä ajalta ei tehdä uutisia kuinka valtiokonttori säästi meidän rahoja? Miksi politiikasta tulee ylitsepääsemätön ongelma yhden huonon vuoden takia kymmenen hyvän jälkeen?
Rehellinen mielipiteeni on, että tuo oli oikein tehty koska valtiokonttorin työntekijät eivät ole maailmanluokan korkotreidereitä joiden tehtävä on välttämättä ottaa näkemystä tulevaisuuden korkotasosta. Toki voi kysyä, onko kaikki nollan alla hyvää ja kaikki sen alla olisi pitänyt jättää suojaamatta. Mielestäni ei. Suomen lyhyiden lainojen kohdalla ruo ”rikos” ei kovin suuri ole. Suurempi vääryys tapahtui mielestäni kun ei koitettu laskea liikkeelle 100 vuoden negatiivisia lappuja niinkun Itävalta.
2 tykkäystä
Valtio velkaantuu, veroja korotetaan ja sote-palveluista karsitaan. Onneksi rahankäyttöä kuitenkin priorisoidaan hyvin ja tarkasti! Harrastelijaporukan woke-leffaan kyllä riittää reilu 500k tukea. Toivottavasti kaikki 88 katsojaa nauttivat leffasta. Ottaen huomioon että tekijöitä oli 70, niin edes suuri osa heidän kavereista tai sukulaisista ei näköjään halua nähdä kyseistä tekelettä?
36 tykkäystä
2004 (!!!) on luotu sinänsä SILLOIN - ja edelleenkin - looginen ajatus siitä että lyhyet korot ovat matalampia kuin pitkät korot. Ja sillä perusteella otetut lainat konvertoidaan lyhyiksi lainoiksi.
Toisaalta, jossain olisi pitänyt raksuttaa että kun kerran lainakorot ovat saavuttaneet matalan tason, nollatason, tai jopa negatiivisen tason niin konmvertoinnissa ei ole enää oikein mitään tienattavaa, vaan lähinnä riskiä jos korot joskus kääntyvät nousuun. Ellei sitten kuvitellut että korot:
- jatkavat laskuaan syvälle negatiiviseen maailmaan
- JA pysyvät siellä
Itse asiassa alla todetaan toisin sanoin, että “meidän firman” olisi pitänyt muuttaa politiikkaansa, ja fiksata matala korkotaso on se oli saatavissa… Ja olisihan se sillon ollut kun kerran lainat oli konvertoitu parin vuosikymmenen ajan lyhyiksi.
Ja miksikö korkotaso olisi pitänyt lukita?
Valtion budjetin korkomenot ovat nousseet 2022 → 2024 budjetoitu noin x4, ja
=> jokaiselle suomalaisella laskua lankeaa noin 570 eur/naama
=> jos työssäkäyviä on vaikka puolet, lasky 1140 eur/naama eli satkun kuussa
=> jos nettomaksajia vaikka 10% kansalaisista, päältä poimitaan 5700 eur/naama eli 500 eur/kk
Ikuisesti jää elämään vasemmistohallituksen kehut miten hallituksen kulutuslaina on jopa negatiivisella korolla rahoitettua, samaan aikaan kuin lainoja konvertoitiin…
16 tykkäystä
Se on edelleen looginen ajatus. Pitkällä aikavälillä tällä vuodella ei ole mitään väliä. Ajattelen asiaa ehkä oman työni kannalta, kun minulle on ihan selvää että kelluva laina on järkevämpi valinta. Jos sidotaan laina 0% ja korot laskee -1%, olemme ottaneet korkoriskiä ja tehnyt tappiota. tämäkin on riskiä. Minulle tämä on selvää en tiedä onko muillekkin. Jos et konvertoi lainoja kelluviksi, otat sen näkemyksen että
- Korot alkavat nousta
- JA ne pysyvät korkealla…
Kelluva laina on ”riskitön” käyräliikkeiden mielessä ja sen duraatio on 0.
Niin? Ja samaa politiikkaa seuraamatta olisimme maksaneet viimeiset kymmenen vuotta enemmän korkoja. Haluatko sinä että valtio ottaa korkonäkemystä vai et? Minä en lähtökohtaisesti halua sen ottavan paitsi kun…
Tämä 100 vuoden bullet laina olisi kannattanut mielestäni ottaa kiinteänä ja heittää rahat vaikka pörssiin tai muuhun suoraan investointiin. Oltaisiin rakennettu vaikka puolijohde tehdas tai könttänä pääomitettu yliopistot niin hyvin että niillä on varaa innovoida sydämmensä kyllyydestä ja haalia maailmalta parhaat opiskelijat suomeen.
Päivän selvä, että historia on mennyt putkeen kun korkokäyrä on laskeva.
Yhtä päivän selvää (?) on (?) että on jos kyetty olemaan fiksaamatta korkoja nollakorkoon asti, on todennäköisempää että käänne tulee ennemmin ja ennen kaikkea rahassa mitattuna ylös kuin alas.
Kyllä, haluaisin että valtio ottaa korkonäkemystä eikä vain kellu jonkun 20-vuotta vanhan ohjesäännön varassa.
Kaikissa päätöksissä on riski, jopa siinä millä tuolilla istut koska mikrometeoria voi tippua juuri tietyn tuolin kohdalle.
Tärkeä onkin erityisesti valtiontaloudessa tunnistaa riskit, ja pohtia ne avoimesti ja läpinäkyvästi eri tilanteiden mukaan ja muuttuessa, ja toimia sen mukaisesti.
Riskin ottamista suurimmillaan onkin se että ei elä tilanteen mukana.
10 tykkäystä
Tuskin tulemme olemaan samaa mieltä asiasta, niin vastaan vain nopeasti enää kun en halua jäädä loputtomiin vääntämään.
Tämä on aika wishywashya mielestäni. Samalla tapaa olisi voitu argumentoida kuk tultiin 2% ensin 1% ja sitten 0.5% ja sitten 0% jne jne. Luulen että tällä foorumilla pitäisi tietää, että ajoittaminen ei ole triviaalia.
Sinänsä jos vie tätä ajattelua pidemmälle ja haluaa valtion leikkivän korkotreideriä, vanhat suojat olisi kannattanut purkaa tai sulkea vastakaupalla nollakoroissa (riippuen siitä haluaako tuotot amortisoida vai ei), ja lukita niiden positiivinen NPV.
Oma mielipiteeni on se, että korkoja seuraava strategia on se ”riskitön”. Valtio saa suunnilleen (lagilla) kelluvaa kassavirtaa verojen muodossa, niin korkoneutraalina pysyy parhaiten ottamalla vastuupuolelle myös kelluvan kassavirran. Tässä viimevuotta katsovassa keskustelussa missataan metsä puilta.
2 tykkäystä
Miksi kukaan täyspäinen lähtisi ylipäätänsä mukaan? Ajattele jos työpaikalla olisi samanlainen meininki… Ihan syystä yrityksissä on vastuuhenkilöitä jotka voivat puhaltaa pilliin ja ratkaista erimielisyydet.
Näin ainakin mun näkökannasta. Mä en ainakaan kestäisi pitkään sitä, ettei ongelmia saada juuri koskaan korjattua. Pitää olla tyytyväinen onnettomiin kompromisseihin jotka eivät todellisuudessa auta, ja sitten yritetään esittää ne eteenpäin voittoina jotta saa seuraavissa vaaleissa taas ääniä.
Tämän lisäksi monien muutoksien vaikutusta ei seurata kunnolla, toki se saattaa olla kaikille poliitikoille positiivinen juttu (kotitalousvähennyksen vemputukset esim). Mikään yrityskään ei menestyisi jos työskentelisivät noin.
4 tykkäystä
Nyt on löydetty tutkittuun tietoon perustuva ratkaisu julkisen talouden ongelmiin.
Nimittäin mm. verotutkimuksen huippuyksikkö ym. ovat pystyneet akateemisesti osoittamaan, ettei yritysverotuksen lasku lisää yritysten investointeja ja yritysverotuksen lasku on siksi tehoton tapa lisätä kasvua ja investointeja.
Tuoreessa kirjoituksessaan VATT:n, Tampereen yliopiston ja Verotutkimuksen huippuyksikön (FIT) tutkijat Jarkko Harju , Aliisa Koivisto ja Tuomas Matikka osoittavat viimeaikaisen tutkimusnäytön perusteella, että yritysverojen, kuten yhteisö- ja osinkoveron, laskeminen kaikilta yrityksiltä on tehotonta.
Asia on siis faktaa ja tälläkin palstalla voidaan lopettaa asiasta jähnääminen.
Ja jos yrittämisen verotasojen lasku ei lisää investointeja ja taloudellista toimeliaisuutta, on kai itsestään selvää, ettei verojen korotuskaan vastaavasti voi vähentää investointeja ja taloudellista toimeliaisuutta. Eli problem solved. SDP ja muu vihervasemmisto oli oikeassa, korotusvaraa yritysverotuksessa on kenties jopa kymmeniä prosentteja. Millä voidaan julkista taloutta paikata.
On ne viisaita!
9 tykkäystä
"Tutkimuksen mukaan eniten veronalennuksista hyötyvät pienemmät, kasvuhakuiset yritykset, joilla on rajoitetut rahoitusmahdollisuudet. Näiden yritysten liiketoiminta kasvoi veronalennuksen jälkeen hieman aiempaa nopeammin, ja ne kasvattivat myös hieman investointejaan.
Pienillä yrityksillä veronkevennysten vaikutus kassavaroihin on merkittävä investointien kannalta. Suuremmilla ja vakavaraisilla yrityksillä on enemmän varallisuutta sekä paremmat rahoitusmahdollisuudet, jolloin veronalennusten vaikutus ei ole yhtä suuri."
Voisiko ratkaisuna olla tarkastella ja kehittää starttirahamalleja eri tyyppisille yrityksille sopivammaksi sekä joustavoittaa rahoitusmahdollisuuksia sekä yksityisektorilta (lainsäädäntö) että valtiolta (business Finland ym.)?
4 tykkäystä
Eikös lähes kaikki puolueet ja henkilöt sekä tällä palstalla että muualla ole huudellut yritystukien karsimisen olevan parhaita säästökohteita. Nyt sitten niitä lisättäisiin?
3 tykkäystä
Sama poppoo on vuosia kirjoitellut tästä samasta aiheesta.
Ehkäpä yritysverotuksesta kun puhutaan niin merkittävämpi asia kuin mitä otsikkoon on kirjoitettu löytyy heti jutun alusta, mutta joka ei ole tutkimuksen aiheena.
Eli, eli yritystoiminnan sijoittumiseen vaikuttaa hyvin monikin asia, mutta selvää selvempi asia on että yritysverotaso huomioidaan aina yrityksen pohtiessa investointiensa kohdentamista.
Yritysverotaso on sekin yksi parametri siinä missä vaikkapa investointien poistoajat, investointituet, yms valtiovallan toimenpiteet. Em siis kaiken muun ohella, esim kilpailukykyinen työvoima, osaaminen, geopolitiikka, markkinoiden koko / läheisyys, kuljetuskustannukset, energia, raaka-aineet, jne, jne.
OECD-maissa on tuo yhteisöverokanta laskenut 40% → 20%+ , eli puolittunut 30 vuodessa.
Väitänkin tässä, tehotonta tutkijoiden mielestä tai ei, vähänkin kengänkärkiään pidemmälle katsottaessa yhteistöverokanta ja sen laskeminen on ollut Suomen kannalta välttämätön keino edistää talouskasvua edes siinä mittakaavassa kun sitä on tapahtunut.
Filosofista on tietenkin pohtia onko se juuri kaikkein tehokkain, mutta onhan se ollut ainakin merkittävissä määrin ns must-be.
Toki voi toki myös todeta, että jos kaikki olisi yhteisöäverokannan laskemisen sijaan koulutettu vääntämään menestyksekkäästi softaa jne, se vasta olisi tehokasta ollut mutta vähän jossittelua…
Yritystoimintaan kohdistuu monia erilaisia veroja, joista yksi keskeisimmistä on yhteisöverotus, jota yritykset maksavat tuloksestaan. Yhteisöverotusta on kevennetty viime vuosikymmenten aikana selvästi monissa maissa. OECD-maiden keskimääräinen yhteisöverokanta on laskenut keskimäärin viimeisen 30 vuoden aikana miltei 20 prosenttiyksikköä. Verokanta oli kesimäärin yli 40 prosenttia vuonna 1990, mutta enää vain vähän yli 20 prosenttia vuonna 2021.
Myös Suomi ja muut Pohjoismaat ovat selvästi laskeneet yhteisöverokantojaan, ja nykyisin yhteisöverokanta on alle 25 prosenttia kaikissa Pohjoismaissa.
Tutkimusten perusteella yhteisöveron alentamista on selittänyt etenkin maiden välinen verokilpailu, jolla pyritään houkuttelemaan erityisesti monikansallisten yritysten investointeja (Heimberger, 2021). Isot monikansalliset yritykset ovatkin reagoineet tähän kehitykseen ohjaamalla voittojansa niihin maihin, joissa yhteisöverotuksen taso on ollut alhainen (Tørsløv ym. 2022).
https://vatt.fi/yhteisoveron-lasku-ei-lisannyt-investointeja-vauhditti-pienten-yritysten-toimintaa
7 tykkäystä