Pienimmissä yrityksissä on aika kornia ihmetellä investointeja yritysverotuksen kautta, etenkin jos investoinniksi lasketaan koneet, kalusto yms. Pienimpien yritysten investoinnit ovat tyypillisesti pieniä ja niistäkin suurin osa hankitaan liisareilla. Kuitenkin jos alempi yritysverotus mahdollistaa omien pääomien kasvattamisen, niin kasvuhakuisuus esimerkiksi palkkaamalla työntekijän on useammalle pienelle lafkalle mahdollista.
4 tykkäystä
Miksiköhän tuosta uutisoidaan nyt jos kerran tuo alkup. tutkijoiden artikkeli on jo vuodelta 2022:
Tämä on vähän harhaanjohtavaa. Jutussa ei todettu että verotus ei lisää kasvua ja investointeja. Vaan että se ei lisää niitä kaikkien yritysten kohdalla, erityisesti varakkaiden ja vahempien yritysten kohdalla. Jutun mukaan positiivinen vaikutus on suurin sellaisten yritysten kohdalla, joilla on niukka kassa ja toisaalta käyttämätöntä kasvupotentiaalia.
Jutussa pidetään yleistä veroalea parempana kohdennettua veroalea, mutta todetaan että sellainen on vaikeampi toteuttaa.
12 tykkäystä
Eiköhän tutkimuksen tosiasiallinen tulos kuitenkin ole, että kokonaisuutena yritysverojen alentaminen on tehotonta ajatellen kokonaisuutena kansantalouden kasvua ja yritysten investointeja.
Se on pointti, ei se, että joidenkin yritysten investoinnit saattavat jopa lisääntyä. Sillä ei siis ole tutkimuksen valossa merkitystä kokonaisuudelle.
Verotuksen huippuyksikkö on puhunut. Ei muuta kuin toteuttamaan. Yhteisöveroa ensi alkuun 5 prosenttiyksikköä ylöspäin ja TVL:n osinkotulojen verohuojennus pykälä nurin. Siitä jatketaan 5 prosenttiyksikön yhteisöveron korotuksin kunnes yhteisövero on 40%. Tai mieluummin vähän yli. Tutkitusti ei siis pitäisi vaikuttaa investointeihin. Ainakaan merkittävissä määrin.
Saadaan julkinen talous, jos ei vielä aivan tasapainoon, niin ainakin merkittävästi vähemmän alijäämäiseksi. Ja on taas varaa hallitusten tulevaisuusinvestoinneille. Ja siinähän olisikin verotuksen huippuyksikölle erinomainen seuraava työsarka. Todistaa, että julkisella velalla ja veronkorotuksin rahoitetut julkiset tulevaisuusinvestoinnit johtavat aivan käsittämättömään talouskasvuun ollen siten suunnattoman tehokkaita kasvun ajureita.
On ne viisaita. Yhteiskuntatieteiden yms. tieteiden tohtorit. Tutkitulla tiedolla Suomi nousuun!
SDP
4 tykkäystä
Onkohan tuo tutkijalauma selvittänyt kuinka Irlannin taloudellinen nousu toteutettiin?
10 tykkäystä
Ettei tässä asiassa nyt vain olisi jokin keskitien mahdollisuus?
Yhteisöverokanta oli aluksi 25 prosenttia vuosina 1993–1997. Vero nostettiin ensin 28 prosenttiin (1998–1999) ja sitten 29 prosenttiin (2000–2004), minkä jälkeen sitä on laskettu. Vuosina 2005–2011 se oli 26 prosenttia ja 2012–2013 24,5 prosenttia.[
Vähän kuin hallinto olisi hahmottanut tuon veron vaikutukset yrityksiin kokonaisuutena ja sitten nostanut ja laskenut sitä suhdanteen mukaan? Sehän olisi tietysti loogista, eihän sillä tavalla varmasti ole toimittu.
Onhan olemassa sellainenkin vaihtoehto, että yritystä verotetaan vasta varoja sieltä ulos siirrettäessä. Voisi kuvitella saavan varsinkin pienempiä yrityksiä miettimään kasvun ja esim. osinkojen maksamisen välillä.
9 tykkäystä
No tämähän se, koronaan kuoli paljon ihmisiä kaikista toimista huolimatta, teho-osastot täynnä ja New Yorkissa ja monessa muussa paikassa oli konttikylmiöitä kun yhteiskunnan rakenteet eivät kestäneet sitä alun ylikuolleisuutta. Korona oli aluksi todella vaarallinen ja tappava, sitten kävi perinteinen kehitys, eli tarttuvuus nousi ja tappavuus laski.
Influenssa taas ei ollut läheskään yhtä vaarallinen, ilmaantuvuus laski monissa paikoissa lockdownien myötä lähelle nollaa. Jotkut influenssakannat kuolivat jopa sukupuuttoon, ja osa on lähellä sitä tälläkin hetkellä.
https://www.nature.com/articles/s41579-021-00642-4
Ensimmäisen koronakannan osuminen Italiaan oli aivan täysi katastrofi, siinä nähtiin mikä potentiaali taudilla oli. Outoa jälkikäteen väittää mitään muuta.
6 tykkäystä
Tämä pätee varmaan myös yritystukiin. Mun työnantaja saa niitä, tuskin niinkään sen vuoksi että niitä tarvisi, vaan koska meillä on varaa palkata tyyppi jonka ainoa tehtävä on kartoittaa mitä tukia on saatavilla ja osaamista mäpätä niitä sisäisiin hankkeisiin.
Tavallaan yritystuki on ollut valtion näkökannasta kannattava jos se on lisännyt halutunlaista aktiviteettia jollain määrällä joka on oikeassa suhteessa panostukseen. Meillä hankkeet lähtee firman strategiasta ja vaikea nähdä että esim. 10% kulujen kattaminen julkisella rahoituksella vaikuttaisi niihin päätöksiin. Jollain tappiollisella startupilla tilanne voisi olla aivan toinen, mutta osaavatko navigoida byrokratiaa?
1 tykkäys
On varmasti! Ja todettu tilastolliseksi anomaliaksi.
2 tykkäystä
Tuo on sinun subjektiivinen käsitys tutkimuksen “tosiasiallisesta tuloksesta”. Ja saat ehdottomasti olla tuota mieltä. Mutta aivan yhtä tosiasiallinen tulos oli tämä joka tiivistelmässä nostettiin omaksi kappaleekseen:
Veronalennukset ja niiden myötä kasvanut kassavarallisuus mahdollistivat liikevaihdon kasvattamisen etenkin niissä yrityksissä, joilla oli ennestään vähemmän mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa, mutta samalla käyttämätöntä potentiaalia.
Tässä tutkimuksessa puhuttiin vain näiden olemassa olevien yrtysten investoinneista. Mielestäni tuossa ei otettu lainkaan kantaan esim. uusien yritysten perustamiseen ja tätä kautta tapahtuvaan kasvuun.
Toinen asia, jonka sivuutit oli se, että tutkimusajankohtana samanaikaisesti kiristettiin osinkoverotusta. Tutkimuksen mukaan kokonaisverotus ulosmaksettavalle rahalle pysyi kutakuinkin vakiona. Eli jos fantasioit yhteisöveron korotuksella tämän tutkimuksen perusteella, niin ota nyt mukaan työkalupakkiin osinkoverotuksen keventäminen kompensaationa.
Kolmas asia, jonka unohdat, on se että tutkimus keskittyi vain varsin pienten yritysten tilanteeseen. Firmojen liikevaihto oli alle 2,5M euroa vuodessa.
Ehkä kaikkein suurin ongelma on tutkimusjakson lyhyys, vain 2012-2014. Se on hyvin lyhyt aika tehdä mitään johtopäätöksiä yritysten investointiherkkyydestä.
Hyvä että tutkitaan, mutta en yhden tutkimuksen perusteella lähtisi vielä tekemään kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä veronkorotusten suhteen.
3 tykkäystä
Kuulostaa sarkasmilta, joten sillä riskillä että tulkitsen väärin…
Sitähän se on myös Irlannin entisen keskuspankinkin johtajankin mukaan. BKT:han on vain kirjanpidollinen suure eikä oikeastaan kerro mitään hyvinvoinnista tai todellisesta vauraudesta. Jos, niinkuin Irlannin tapauksessa, taloudessa tapahtuu paljon ns. turhaa kirjanpidollista toimintaa, joka ei jää kuitenkaan maahan, BKT lukuna muuttuu merkityksettömäksi. Sitä käytetään paljon vertailussa, koska se korreloi normaalisti hyvin noiden kanssa, ja esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välillä vertailu on ihan mielekästä, mutta Irlannin kohdalla ei ole.
Yksi tapa katsoa on verrata bkt:ta brutto kansan tuloon (gni). Yleensä ne on melko samantasoisia
mutta Irlanniin ja Luxembourgin tapauksessa ei. Irlanille GNI lukukaan ei ole järkevä.
Ongelmahan on käytännössä se, että assettien siirtely maasta toiseen ei vaikuta BKT lukuihin, mutta BKT kaava meneen niin, että netto kansan tuotteeseen lisätään poistot jotka on tehty irlannissa hallinoitaviin assetteihin. Poistothan eivät ole mitään taloudellista aktiviteettia, kuten varmaan tiedetään eikös niin.
Irlanti myös tietää itse kuinka typeriä nämä luvut ovat, ja sen takia he julkaisevat ja käyttävät erillistä modifioitua GNI lukua omaan talouden seurantaan. GNI* luvusta on poistettu poistot jotka on tehty aineettomaan omaisuuteen ja leasing käyttöön tarkoitettuihin lentokoneisiin (koska se on toinen syy absurdeille luvuille). Modified gross national income - Wikipedia
8 tykkäystä
VATTin tutkimus vaikuttaa mielestäni aika kevyeltä.
Tutkitut yritykset ovat niin pieniä, että todennäköisesti valtaosa niistä on palvelualoilla. Investoinnit koneisiin ja laitteisiin eivät ole palvelualoilla merkittäviä. Tämä kyseenalaistaa tutkimuksesta tehtävät johtopäätökset.
Tutkijat eivät tunnu ymmärtävän, että yritykset eivät elä tyhjiössä. Kilpailijamaiden veroratkaisut vaikuttavat yritysten kilpailukykyyn yhtä lailla kuin Suomen veroratkaisut. Jos kilpailijoiden verorasitus esim. Ruotsissa pienenee yhtä paljon kuin suomalaisten yritysten, niin kilpailuetua ei synny. Ainoastaan kilpailijamaita suuremmat veronalennukset parantavat kilpailukykyä ja luovat tarvetta investoinneille.
4 tykkäystä
Taisi tuossa viikonloppuna tulla uusi väestöennuste eetteriin, sen mukaan väestökasvaisi mukavasti, ja huoltosuhde pysyisi nykyisellään eli 60 korvilla 2040 asti josta kipuaisi 72:een vuoteen 2070 mennessä.
Lapsiakaan ei tarvitsisi tehdä kuin 1,25 kpl / nainen.
Yksi mutta ennusteessa toki on, eli maahan pitäisi saada muuttamaan väkeä nettona noin 40.000 henkeä/ vuosi. Ennen Ukrainan sotaa hyvä kun kolmannekseen päästiin tuosta luvusta.
-lisäksi, voi ajatella että Suomen pitäisi pyrkiä maahanmuutossa ns laatuajetteluun, jossa:
- maamme olisi niin houkutteleva että saisimme tarpeen mukaisia kykyjä maahan eli sopivat määrät soteväkeä ja softaväkeä, jne
- mielellään väkeä, jolla on mukanaan osaamista, ahkeruutta ja kyvykkyyttä sopeutua yhteiskuntaan
- => houkutteluohjelma ja pisteytysmalli tarvitaan, minkähän takia tämmöistäkin on niin vaikea edistää kun voisi ottaa mallia vaikkapa USA:sta, Kanadasta, tms
Vuoden 2024 väestöennusteen oletukset
Tilastokeskuksen tuoreimmassa väestöennusteessa oletetaan, että syntyvyys pysyisi vakiona tulevaisuudessa. Laskennallisen naisten elinaikanaan synnyttämän lasten määrän eli kokonaishedelmällisyysluvun oletetaan olevan 1,26.Ennusteessa oletetaan, että Suomi saa muuttovoittoa ulkomailta 52 000 henkilöä kuluvana vuonna, 45 000 henkilöä vuoden 2025 aikana ja sen jälkeen 40 000 henkilöä vuosittain. Nettomaahanmuutto-oletukseen liittyy epävarmuutta esimerkiksi Ukrainan sodan vuoksi.
Kuolleisuuden ennustetaan jatkavan alentumistaan koko ennustekauden ajan. Alle 50-vuotiaiden kuolleisuuden oletetaan alenevan samalla tavoin, kuten sen on havaittu alentuneen vertailtaessa periodien 1989–1993 ja 2018–2023 kuolleisuutta. 50 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien kuolleisuuden oletetaan alenevan samalla tavoin, kuten sen on havaittu alentuneen vertailtaessa periodien 1999–2003 ja 2018–2023 kuolleisuutta. Vertailuperiodista 2018–2023 on jätetty vuosi 2022 pois sen poikkeuksellisen korkean kuolleisuuden vuoksi.
Miesten elinajanodotteen ennustetaan pitenevän vajaalla neljällä ja naisten vajaalla kolmella vuodella vuoteen 2040 mennessä.
Maahanmuutto lykkäisi, mutta ei estäisi väestöllisen huoltosuhteen nousua
Väestöllinen huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien määrä sataa työikäistä (15–64-vuotiaat) kohti on maassamme tällä hetkellä 62. Väestöennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde pysyisi nykyisellä tasolla seuraavat 15 vuotta ja olisi vuoden 2039 lopussa 60. Tämän jälkeen huoltosuhde lähtisi nousuun ja olisi 72 vuoden 2070 lopussa.Nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto lykkää väestöllisen huoltosuhteen nousua, mutta ei estä sitä kokonaan. Matalan syntyvyyden seuraukset ikärakenteelle tulisivat nykyisellä väestökehitykselläkin eteen viimeistään 2060-luvulla.
7 tykkäystä
Valitettavan totta vaikka itse en eduskuntaan haluaisi Juha Mietoa, Mikko Alataloa, Tony Halmetta tai Ano Turtiaista vain muutamia mainitakseni. Kysymys kuuluukin mikä meitä vaivaa ?
2 tykkäystä
Jos se on uusi ja ihmeellinen asia, että kasvanut kassavarallisuus mahdollistaa niiden yhtiöiden toiminnan laajentamisen, jotka eivät kassavarallisuuden puutteen vuoksi ole pystyneet laajentamaan toimintaansa potentiaalista huolimatta, niin voihan se varmasti olla hyvinkin mielenkiintoinen tulos. Ei siinä mitään.
Siis tutkimuksen tekemiseen on osallistunut mm. verotutkimuksen huippuyksikkö. Jos se sinusta on jotenkin puutteellinen esim. em. mainitsemiesi seikkojen osalta, ei kai se minun vika tai unohdus ole?
Jos uskot pystyväsi parempaan taloustutkimukseen kuin verotutkimuksen huippuyksikkö &:knit, niin anna palaa. Sitä odotellessasi parasta tietoa asiassa lienee tämä Treen yliopiston, VAT:in ja verotutkimuksen huippuyksikön tuotos, jonka mukaan siis yritysverotuksella ei liene juurikaan merkitystä yritysten investoinneille. Oli verotus korkea tai matala.
Vai ovatko em. arvon tutkijat mielestäsi jotenkin tyhmiä tai tarkoitushakuisia, kun jättävät asiaan vaikuttavia keskeisiä parametreja tyhmyyttään tai tarkoituksella pois? Eivät ole edes osanneet tai yrittäneet saada aikaiseksi mitään oikeaa relevanttia tutkimustulosta? Kuten annat ymmärtää.
2 tykkäystä
Menee hieman ketjun pääaiheen ohitse, mutta tuo Naturen artikkeli vaikuttaa olevan huonosti laadittu ja Yamagata-haara ei todellakaan ole kuollut sukupuuttoon. Sitä on kyllä jäljellä riittävästi laboratorioissa. Korkeintaan voidaan argumentoida että se on mahdollisesti onnistuneesti hävitetty:
Tilanne toki näyttää tällä hetkellä erinomaiselta niissä länsimaissa joissa erottelua aktiivisesti tehdään ja rokotteista tuo kannattaa poistaa jo ihan kustannussyistä. Toivottavasti poliittisilla päättäjillä löytyy tahtoa hävittää Influenssa B-virus kokonaan, koska nyt siihen on vielä realistinen mahdollisuus. Suomessahan harmillisesti annetaan julkkarilla huonompia influenssarokotteita rahaa säästäen ellet omaa immuunipuutosta tai ole yli 85-vuotias. Tämän osalta olisi toivottavasti tulossa poliittinen muutos, mutta se edellyttäisi isompaa rokotepositiivisuutta julkisessa keskusteluissa. Tällä hetkellä ilmatila on hörhöjen hallussa.
3 tykkäystä
Jokseenkin samaa mieltä. Mitä korkeampi palkka sitä pätevämpiä hakijoita työtehtävään lähtökohtaisesti on. Toki kuten @mskomu sanoi, niin kansan suosio ratkaisee ja toisaalta kansanedustuslaitoksen ajatuskin on sen oleminen läpileikkaus koko yhteiskunnasta/kansasta. Hakijapoolin laatu voisi kuitenkin parantua, jos palkka houkuttaisi kyvykkäimpiä hakeutumaan kansanedustajiksi, eikä automaattisesti mentäisi yksityiselle puolelle yritysmaailman palvelukseen kovapalkkaisiksi konsulteiksi tms.
Sekin pitää huomioida, että kansanedustajan tehtävässä tarve käyttää omaa rahaa on aika pieni. Lähes kaikki kulut katetaan eli luontoisedut ovat hyvät. Mutta pitkää päivää nuo myös vastaavasti painavat. Kyllä siinä pitää tietynlainen rakkaus lajiin olla.
4 tykkäystä
Niin, siis sinähän tuon jätit kertomatta ensimmäisessä viestissäsi jossa tutkimuksesta puhuit. Korjasin puutteet referoinnissasi. Eli joko et ymmärtänyt lukemaasi tai tarkoituksella jätit tuloksen kertomatta. Ei kovin objektiivinen tapa keskustella.
Vaikka kuinka papukaijana toistelet “verotuksen huippuyksikköä”, ei se muuta tuon tutkimuksen laajuutta ja soveltuvuutta mitenkään. Se oli ansiokas tutkimus, joka tutki vain pieniä yrityksiä ja se totesi, että osassa niistä yhteisöveron lasku yhdistettynä osinkoveron nostoon johti lisääntyneisiin investointeihin ja osassa ei johtanut.
Sivuutit hienosti kaikki argumenttini. Sinun vikasi on, ettet selvästi tajua että tuon tutkimuksen perusteella ei voida sanoa, että yhteisöveroja voitaisiin nostaa ilman haitallisia vaikutuksia. Syyt perustelin jo edellisessä viestissä. Vasta-argumentiksi ei riitä “verotuksen huippuyksikkö”, se on vain Argumentum ad auctoritatem.
7 tykkäystä
Verotutkimuksen huippuyksikön (Ziisus, että on idioottimainen nimi!) ym. tutkimuksen tulos siis oli, että yritysverotuksen laskeminen on tehoton tapa lisätä yritysten investointeja. Yritykset eivät keskimääräisesti juurikaan lisää investointeja, vaikka yritysverotusta kevennettäisiin. Voiko tästä olla eri mieltä?
Tutkimukseen liittyen teet seuraavat nostot:
Eli:
- Vain olemassa olevat yritykset.
- Tutkimusaikana kiristettiin osinkoverotusta.
- Tutkimus koski pieniä yrityksiä.
- Tutkimusjakso oli lyhyt.
Nämä ovat siis kaikki sinun nostojasi. Joilla perustelet nähdäkseni sitä, että tutkimus ei välttämättä totuudenmukaisesti osoita sitä, mikä oli edellä tässä viestissä kerrottu tutkimuksen tulos. (Kertauksena vielä: Tutkimuksen tulos siis oli, että yritysverotuksen laskeminen on tehoton tapa lisätä yritysten investointeja. Yritykset eivät keskimääräisesti juurikaan lisää investointeja, vaikka yritysverotusta kevennettäisiin.)
Ei minulla ole näihin mitään kommentoitavaa. Jos sinä uskot, että tutkimus on kuraa etkä usko tutkimukseen nostamiesi seikkojen vuoksi, se on sinun mielipiteesi eikä minulla ole sen suhteen mitään ongelmaa. Sinun pitää vain itse yrittää ymmärtää mitä olet kirjoittanut. Onko tutkimuksessa puutteita vai onko se sittenkin ansiokas?
Kun verotutkimuksen huippuyksikön ym. tutkimus tulos siis oli, että yritysverotuksen laskulla ei juurikaan ole korrelaatiota yritysten investointihalukkuuteen, minun tulkintani, siis tulkintani ja johtopäätökseni, oli ja on, että tuskin silloin voi yritysverotuksen kiristämiselläkään olla suurta korrelaatiota yritysten investointihalukkuuteen. (Mitä asiaa verotutkimuksen huippuyksikkö ym. eivät siis varsinaisesti tutkineet.)
Perustelen johtopäätöstäni sillä, että kai korrelaatio erilaisten asioiden välillä on lähtökohtaisesti symmetristä ja jatkuvaa eikä niinkään sidottu tiettynä ajankohtana vallitsevaan tilanteeseen, ainakaan pitkällä aikavälillä.
Joten antaa mennä vain, yritysverotukseen reipas korotus ja vielä kerta kiellon päälle, sillä se julkisen talouden alijäämä kaunistuu ja Suomi nousee!
Terveisin Verotutkimuksen huippuyksikkö!
2 tykkäystä
