Eipä taida pitää paikkansa läheskään kaikissa firmoissa. Itsellä työpaikka on ollut viimeisen viiden vuoden aikana firmoissa kokoluokkaa 3500, 950 ja 1500 henkilöä ja kaikissa on työpaikkalääkärin tutkimukset olleet kyllä rajattuja.
Itsellä käynyt hyvä tuuri ettei isompia ole käynyt: jalan revähdystä, naamassa vekkiä yms ja näissä tapauksissa työterveyden kattavuus on sisältänyt vain käynnit, fyssarit + tutkimukset omasta lompakosta sitten työterveyden ulkopuolella.
3 tykkäystä
En tiedä onko pahin kustannus se laitteen käyttö vai se että radiologi (=kallis erikoislääkäri) katsoo kuvat. Mutta silti tuntuu hassulta että koko systeemi tuntuu olevan viritetty niin että jokaisen hoitoportaan tehtävänä tuntuu olevan vain hidastaa pääsyä seuraavalle. Vaikka kaikille osallisille on koko ajan ilmiselvää että murtumaepäily vaatii röntgenkuvan, ei se vamma häviä vaikka sitä kättä useampi ihminen ihmettelee.
Tietenkin jos se on systeemin tarkoitus niin homma on hoidossa, mutta toivon vielä että tarkoituksena olisi että jokainen saisi tarvitsemansa hoidon.
6 tykkäystä
Hoitaja toimii tuossa tavallaan portsarina lääkärille, hänellä ei ole valtuuksia lähettää Jorviin tai röntgeniin. Lähinnä hoitsu voi todeta, ettei vaikuta olevan viitteitä murtumaan. Noiden lääkärien keskeisessä työnjaossa ilmeisesti kustannuspaikat vaikuttaa.
1 tykkäys
Toistan nyt vähän itseäni, mutta kaikki yllä esitetyt taivastelut on ratkaistu, kun hoitoa tarvitsevat hoidetaan jatkossa riittävän suurissa yksiköissä alusta alkaen, eikä arvauskeskuksissa joissa ei ole a) pätevää henkilökuntaa ja b) oikeita laitteita/tiloja hoitoon.
Ja menkää sinne päivystykseen vain päivystystapauksissa, ja hoitakaa räkätaudit kotona, kiitos.
Hyvä tästä tulee, mutina kyllä vaimenee aikanaan.
1 tykkäys
Hoitotarve on voimakkaaassa kasvussa ikääntymisen kautta:
Hoidon tarvekerroin kehittyy iän mukaan seuraavasti:
| Alle 1-vuotias, nainen | 1017 |
|---|---|
| 1-6-vuotias, nainen | 34 |
| 7-12-vuotias, nainen | 226 |
| 13-18-vuotias, nainen | 642 |
| 19-25-vuotias, nainen | 259 |
| 26-30-vuotias, nainen | 192 |
| 31-35-vuotias, nainen | 144 |
| 36-40-vuotias, nainen | 98 |
| 41-45-vuotias, nainen | 28 |
| 46-50-vuotias, nainen | 118 |
| 51-55-vuotias, nainen | 220 |
| 56-60-vuotias, nainen | 153 |
| 61-65-vuotias, nainen | 180 |
| 66-70-vuotias, nainen | 354 |
| 71-75-vuotias, nainen | 663 |
| 76-80-vuotias, nainen | 701 |
| 81-85-vuotias, nainen | 939 |
| 86-90-vuotias, nainen | 446 |
| 91-95-vuotias, nainen | -408 |
| Yli 96-vuotias, nainen | -889 |
| Alle 1-vuotias, mies | 1315 |
| — | — |
| 1-6-vuotias, mies | 211 |
| 7-12-vuotias, mies | 251 |
| 13-18-vuotias, mies | 93 |
| 19-25-vuotias, mies | 80 |
| 26-30-vuotias, mies | 97 |
| 31-35-vuotias, mies | -5 |
| 36-40-vuotias, mies | 35 |
| 46-50-vuotias, mies | 25 |
| 51-55-vuotias, mies | 137 |
| 56-60-vuotias, mies | 172 |
| 61-65-vuotias, mies | 243 |
| 66-70-vuotias, mies | 474 |
| 71-75-vuotias, mies | 835 |
| 76-80-vuotias, mies | 1087 |
| 81-85-vuotias, mies | 1441 |
| 86-90-vuotias, mies | 1493 |
| 91-95-vuotias, mies | 1093 |
| Yli 96-vuotias, mies | 1079 |
| (lähde: Hyvinvointialueiden sote-palvelujen tarveperustainen rahoitus - THL, jonka linkin takaa excel) | |
| Taulukoiduista arvoista näkyy, että kun 50 vuotiaasta miehestä tulee 66-vuotias lisääntyy havaittu hoidontarve melkein 19-kertaiseksi. Yli 65-vuotiaiden osuus on voimakkaassa kasvussa pitkään joten menojen kasvu takaa että lisäsäästöjä tehdään pakosta ja mutina jatkuu. Monet vaalit tullaan käymään tällä teemalla. |
5 tykkäystä
Kyse on mitä suurimmassa määrin valtion kuluista. Niitä kuntien menoeriäkin valtio rahoittaa valtionosuuksilla. Sen päälle tulee harkinnanvaraiset avustukset, tilaustuet, lainauskorvaukset jne.
Miksi vanhainkoteja tai päiväkoteja tulee rahoittaa vaikkei kaikki kuluta kyseisiä palveluita? Hínnat vaan vastaamaan kuluja (ei, en oikeasti kannata tätä).
Toki teatterien tukien lopettamista saa kannattaa, mutta silloin kannattaa rehellisesti myöntää, että se merkitsee ammattiteatterien alasajoa ja näyttelijän ammatin katoamista tästä maasta.
3 tykkäystä
Kaikissa leikkauksissa on ongelmana että se leikkaus osuu ikävästi siihen leikkauksen kohteeseen ja myös sidosryhmiin. Eli kun teatterilta viedään tuki niin näyttelijät jäävät ilman työtä ja kaupunkilaiset ilman teatteria.
No tästä päästään siihen ongelmaan että oikein mistään ei voi leikata koska leikkauksen vaikutukset ovat laajoja ja epämiellyttäviä. Sen takia ei uskalleta leikata mistään kunnolla vaan juustohöylätään sieltä sun täältä.
No jos nyt lähdetään siitä että rahat on loppu. Toki tämäkin on poliittinen mielipide ja joidenkin mielestä rahaa saa lisää kun lainaa lisää ja verottaa enemmän. Mutta siis rahat ovat loppu niin mistä säästetään? Tämä on se vaikea kysymys. Haluammeko säästää nyt ja valita itse vai odotammeko niin pitkään että joku muu tulee tekemään säästöpäätökset?
Toki nyt voidaan argumentoida että valtion säästäminen kurjistaa taloutta ja heikentää talouskasvua. Että otetaan vaan lisää velkaa ja pumpataan sillä talouteen vauhtia. Haluan nähdä todisteet miten tämä tapahtuu.
9 tykkäystä
Miksi me tuollaisesta lähtisimme? Valtiolla on menoja ja tuloja tulevinakin vuosina. Siitä voimme toki lähteä, että verotus on nyt tapissa ja sitä kaivattua kasvua ei ole näköpiirissä. Ts. silloin menopuolta pitää sopeuttaa nykyisestä, jotta menot eivät ylitä tuloja. Mielestäni se on lähtökohtaisesti järkevämpää tehdä etsimällä säästökohteita sieltä täältä kuin esim. leikata valtion kulttuurimenoista se 100 %, mitä edellä ehdotettiin. Toki tuon ehdotuksen tekijä ei nyt ymmärtänyt esim. sitä, että kirjastojen menoista merkittävä osa tulee valtiolta, vaan ajatteli kaikkien eurojen tulevan kunnilta.
1 tykkäys
Kun sanoin että valtiolla on rahat loppu niin en tarkoittanut kirjaimellisesti. Tuloja ja menoja on ja velkaakin saa lisää ja sitähän otetaan. Ensi vuoden 2025 budjettti on 12,5 miljardia alijäämäinen ja alijäämä katetaan lähinnä lisävelalla.
No kuinka iso summa on kyseessä? Suhteutetaan siihen että Suomessa on työllisiä 2,56 miljoonaa. Eli alijäämä on 4880 euroa per nuppi. Se on aika iso summa ja se jää velaksi tulevien veronmaksajien maksettavaksi. Samaan aikaan tiedämme että väestö ei hirveästi kasva ja syntyvyys on surkea eikä mitään kovaa talouskasvua tai tuottavuuden kasvua ole näköpiirissä. Verojakaan ei oikein voi enempää korottaa.
En ota tässä kantaa mistä pitää leikata, mutta puhutaan isoista leikkauksista ja ne sattuvat. Ja jokainen leikkauksen kohde toki sanoo että tämä on niin tärkeä asia että ei tästä saa leikata.
Mutta kuten sanoin ”rahat ovat loppu”, jos emme leikkaa niin siirrämme vain leikkauksia tulevaisuuteen. Ja taas todetaan että ei tästä X ja Y voi leikata kun se on tärkeää. Mutta kun sitä rahaa ei ole niin sitä ei ole. Tai on sitä kun velaksi otetaan. Velkarahan otto voisi olla hyödyllistä jos se tukisi tulevaisuuden talouskasvua, mutta ei näin että se kaadetaan vain kankkulan kaivoon.
Kyllähän sekin kurjalta tuntuu jos teatterilta viedään määrärahat ja toiminta loppuu. Mutta jostain pitää säästää niin joku tulee kärsimään ja se olisi poliitikkojen epäkiitollinen tehtävä tehdä päätökset: joltain viedään määräraha ja jollekin toiselle se edelleen myönnetään. Tosin poliitikot eivät halua tehdä tuollaisia päätöksiä niin velkaralli jatkuu.
Valtion velkaa on nyt 169 miljardia. 12,5 vuositahdilla se kasvaa 7,3% lisää. Oma tarinansa on toki myös se että kunnat ovat myös velkaisia eli sieltä suunnasta ei ole apua.
Myönnän kyllä että isoissa leikkauksissa on se riski että kansa vähentää kuluttamista entisestään. En sanonutkaan että tämä olisi helppoa. Ongelma on se että Suomessa ollaan niin valtioriippuvaisia, mitään ei oikein tehdä jos ei saada valtiolta apua ja tukea.
19 tykkäystä
Tietenkin kaikki leikkaukset ovat kohteilleen epämiellyttäviä. Mutta tässäkin ketjussa edellä esitetty ajatus, missä kokonaiset laajat menoerät nollattaisiin kerralla, on aika yksinkertaistettua ajattelua. Semminkin, jos ei edes ymmärretä mitä niihin menoeriin kuuluu.
Jos me nyt puhutaan vaikka niistä maakuntateattereista, niin itse kyllä kaipaisin hieman älyllisempää keskustelua kuin “siirretään tuet lippujen hintoihin”. Veronmaksajan näkökulmasta myös kasvukeskuksien ja sitten vaikkapa Kajaanin kaupunginteatteri ovat aikalailla erilaisia keissejä, jos me mietitään sitä mitä sillä veroeurolla saavutetaan.
Tai jos me puhumme järjestöistä, on mielestäni aikalailla eri asia osoittaa yhteiskunnan tukea esimerkiksi turvakotia ylläpitävälle yhdistykselle kuin Suomi-Venäjä-seuralle.
Keskustelussa on toki mukavaa esittää “lopetetaan kaikki”, mutta vastuullinen politiikka on juuri niitä miljoonien ja kymmenien miljoonien säästöjen etsimistä sieltä täältä.
5 tykkäystä
Vastuullista on ilmeisesti olla tekemättä mitään.
Puhut järjestöistä kuin ne tekisivät vain oikeita asioita. Käytännössä näiden toiminta on pelkkää uuden rahan lobbaamista toiminnalle, jonka vaikuttavuudesta ei ole mitään näyttöä ja johon ei tarvita omaa kallista hallintoa vaan pitäisi olla osa sotea. Löysällä rahalla on hyvin usein tapana luoda ongelmia. Järjestöissä pyörii samoja henkilöitä ja eri järjestöjen väkeä on toistensa hallituksissa. Kannattaa perehtyä paremmin järjestöpuolen touhuun.
Tämä kertoo juuri sen miksi tässä maassa ei kyetä mistään karsimaan. Ei tämä valtio tarvitse valtion elättämiä näyttelijöitä. Ellei nämä teatterit sisällöltään kiinnosta yleisöä kuin valtion tukemana halvempina lipunhintoina, niin onko se silloin sellaista mistä kansa yleensä haluaisi edes maksaa oikeita kuluja? Kalliimpi hinta on yleensä perusteltavissa laadulla.
Jos näyttelijän ammatti on vain valtiontuen varassa, niin se sietääkin sitten kadota.
Tällä voitaisiin perustella vaikka mitä asioita ja niiden tukemista vaikka eivät ole yhteiskunnassa välttämättömiä.
Hienosti toki vasemman laidan väki on saanut sementoitua omat harrastelunsa valtion maksamaksi.
41 tykkäystä
Nyt sitten odotellaan henkeä pidätellen poliitikkojen reaktiota! 
3 tykkäystä
Minusta kulttuurilla on paikkansa niin kauan kun sitä kulutetaan. Jos esim. Kansallisteatterin -oopperan tai -baletin esitykset ovat illasta toiseen loppuunmyytyjä, on siihen laitettu rahakin saavuttanut maksimaalisen vastineensa. Tähän vielä päälle vierailuesitykset muissa kaupungeissa ja esim. oppilaitosyhteistyö.
Mutta jos verorahoilla tuetaan taiteilijoiden keskinäistä klubitoimintaa johon tavan tallaajalla ei ole a) halua b) mahdollisuutta osallistua, niin mennään jo väärille urille.
3 tykkäystä
Sama trendi jatkuu todennäköisesti vuonna 25
Kun ne ovat loppuunmyytyjä, niin voisi kuvitella palvelun käyttäjän olevan valmis maksamaan enemmän ja siten tarvittavan vähemmän julkisen sektorin sponsorointia. Oopperan osaltahan joskun laskettiin että tulisi halvemmaksi veronmaksajille lennättää yleisö Wienin oopperaan kuin pyörittää omaa.
19 tykkäystä
Mä näkisin tämän just päinvastoin. Suuri osa kulttuurin tuesta taitaa valua instituutioille joilla on tosi vakiintunut toiminta ja ehkä suhteellisen kapea asiakaskunta (kansallisella tasolla).
Tähän pätee ehkä sama kuin yrityksien tukiin joissa samat firmat lienee suurimpina vastaanottajina vuodesta toiseen. Silloin on todettu, että toiminta on kannattamatonta, ja pitäisi olla tosi hyvät syyt jatkaa tukemista hamaan tulevaisuuteen.
Paljon mielummin näkisi niiden menevän uusien lähtöjen nopeuttamiseen, ajatuksella että voisivat johtaa tulevaisuudessa itsensä kannattelevaan toimintaan. Kulttuurin osalta erityisesti, koska tosiaan ooppera yms kohdistuu suhteellisen kapealle joukolle.
2 tykkäystä
Pitäisi miettiä aina tarkoitusta. Sehän ei ole itse tarkoitus, että laitetaan rahaa johonkin, vaan että mitä yritetään saada aikaan? Jos puhutaan vaikka oopperasta, niin onko tarkoitus mahdollistaa suomalaisille oopperassa käyminen? Mahdollistaa, että suomalaiset taitelijat voivat elättää itsensä oopperalla ja näin mahdollistetaan, että Suomessa syntyy ammattitasoista oopperaa? Mahdollistaa, että Suomessa on ammatikseen oopperaan liittyvien asioiden miettimistä ja kehittämistä?
Sitten voidaan miettiä, että kuinka monta miljoonaa euroa tähän halutaan laittaa vuodessa ja mihin se kannattaa laittaa. Kannattaako maksaa ulkomaiselle oopperaporukalle, että tekevät pari maakuntakierrosta? Vai kannattaako ylläpitää valtion oopperaorkesteria kuukausipalkalla? Vai kannattaako palkata 100 toiminnanohjaajaa tekemään toimistohommia? Vai mitä?
1 tykkäys
Kulttuurin tukeminen on myös Suomen turvallisuuden takaamista. On turvallisuuden kannalta todella tärkeää olla oma kulttuuri ja kieli. Ukrainan sota osoittaa mitä voi näydä kun ne puuttuvat. Siihen en ota kantaa että kenelle tukia pitäisi antaa ja kuinka paljon.
11 tykkäystä
Suomalaisen kulttuurin elinvoimaisuuden tukemista pidän itsekin tärkeänä, kuitenkin tulee punnita saavutettavaa hyötyä. Tässä on tärkeänä osa-alueena ihmisten halukkuus maksaa kyseisistä kulttuuriaktiviteeteista. Kuinka paljon on järkeä tukea toimintaa, jota ihmiset eivät halua käyttää edes lähes maksutta ja toisaalta voisiko kuluttaja maksaa suuremman osan jonkin heitä kiinnostavan palvalun tuottamisesta.
11 tykkäystä
Olen tästä ihan samaa mieltä. Toisaalta kuinka monta Suomalaista oopperaa oopperatalossa esitettiin vuonna 2024 / ylipäätänsä? Musiikkitalossa on ehkä laajemmin toimintaa, esim. jopa nuorten opiskelijoiden yms esityksiä.
Kulttuurihan elää koko ajan, ja valtaosa siitä tapahtuu aika ruohonjuuritasolla pienellä budjetilla. Mikä on lähempänä ”suomalaista kulttuuria”, kansainvälisen oopperan esitys vai musiikinopiskelijoiden omien ensimmäisten sävellysten esitys?
Tavallaan tämä on vaikea kysymys, koska kaikki arvostaa (ja sitä myötä ymmärtää) jotain kapeata sektoria. Samaan aikaan se ehkä selittää miksi valtaosa tuista ohjaantuu just sille alueelle mitä ”eliitti” pitää arvossaan (sanon tämän tiedostaen olevani itsekin tuota eliittiä).
1 tykkäys