No mitäs näitä kadonneita (tai melkein) ammatteja on, rakennuspiirtäjä, maatalouslomittaja, metsuri, tukinuittaja, konekirjoittaja. Harva niistä on mikään muotiammatti, ja yleensä se on kyllä yhteiskunta joka määrää kuinka paljon millekin alalle ihmisiä koulutetaan.
Tällä erää koulutetaan aivan saatanasti koodareita, koska kysyntää on, mitäs sitten tehdään jos tekoäly vie työt? Olisiko vaikka 50000 työtöntä jotenkin järkevämpi valinta kuin kouluttaa nelikymppiset uusiksi.
Rakennemuutoksia tapahtuu yhteiskunnassa koko ajan, mielestäni aivan järjetöntä olla reagoimatta niihin.
Vai ei ole valtion kassassa jakovaraa… riippuu ilmeisesti lobbarista. MTK:n tehokkaasti jo vuosia lobbaama metsävähennyksen nosto löysi soppelin hallituksen, jolla on varaa antaa rahaa meille poloisille metsänomistajille.
Alempana myös ministeriön alkuperäinen esitys. Luku on “Kasvun kaava” ja alaluku “Suomi elää maaseudusta ja metsistä”.
Juuri kun luultiin, että kepusta ja maaseudun subventoinnista päästiin, niin saatiinkin kepuakin kepulaisempi hallitus. Suomi elää maaseudusta ja metsistä… voi luoja.
Lisätään tähän väliin nyt sen verran, että satun itsekin olemaan metsänomistaja, mutta MTK:n lobbaus on näinä aikoina tuntunut todella falskilta. Me metsänomistajat pärjäämme tässä yhteiskunnassa keskimäärin oikein hyvin, joten mielestäni nämäkin rahat olisi pitänyt laittaa esimerkiksi nuorten mielenterveyspalveluihin.
Viime vuosina on uutisoitu siitä, miten metsätilat kärsivät kun suuri osa niiden omistajista asuu kaupungissa eikä heillä ole aikaa tai kiinnostusta hoitaa metsiään kunnolla. Tuollainen tuki voi olla omiaan siirtämään metsiä niistä oikeasti kiinnostuneille omistajille. Samalla Kokoomuksen pitkäaikainen linja tilakokojen kasvattamisesta toteutuu.
Tuo metsävähennyksen nosto 60-> 75% maksaa siis luokkaa 20 meur.
Vähennys onkin asiallinen pistää kuntoon, koska onhan puuston arvo eli tulon lähde luokkaa 80-90% metsätilojen arvosta, ja varsinainen maapohja on hyvin pieni osuus.
-jos vähennystä ei olisi, hankintahintaan sisältyneiden puuston arvon lasku myynnistä johtuen olisi mahdollista realisoida pääomatulovähennyksenä vain edelleen myymällä ko metsätila.
Sinänsä mielenkiintoista että ko vähennys on vain metsätila ostettaessa, ei puhtaasti perinnössä.
Perittäessä maksat perintöveron metsätilan arvosta ml puusto joka siis muodosta valtaosan metsätilan arvosta. Ja samasta puustosta täysi pääomavero kun myyt sen.
Hallitusohjelman laskelman mukaan valtio menettää korotuksen vuoksi verotuloja 20 miljoonaa euroa vuodessa.
Metsävähennys olisi jatkossa 75 prosenttia metsän kauppahinnasta. Vähennys pääomatulosta olisi myös 75 prosenttia tulon määrästä.
Niin minkä lahjan ne metsänomistajat nyt saavat? Vähemmän verottaminen ei ole mikään lahja. Paitsi tietenkin Suomessa, jossa ajatellaan kaikkien rahojen kuuluvan valtiolle, josta sitten hyvää hyvyyttään lahjoitetaan verotettavan tuloksen luoneelle taholle osuus.
Ei ihan näinkään, sillä jos perinnön jättäneellä henkilöllä on jäljellä käyttämätöntä metsävähennystä, voi perinnön saaja siirtää saamaansa metsäosuutta vastaavan vähennyspohjan käyttöönsä.
Vuoden 2025 talousarvioesityksessä valtion menot tulevat olemaan 88,8 miljardia euroa.
Mielestäni on täysin perusteltua esittää kriittinen näkymys siitä, ovatko tuon summan jokainen euro aivan välttämättömiä, vai vosisimmeko me pärjätä tuota pienemmällä summalla ja sitä kautta matalammalla verotuksella? Ilman, että yhteiskunta romahtaisi, kuten vasemmistopoliitikot tykkäävät kansalle kertoa. Esimerkiksi keskittymällä vain valtion ydintehtäviin ja jättää kaiken muun ihmisten ja markkinoiden omalle tekemiselle. Mitä suurempi on valtio ja julkinen sektori, sitä korkempi on verotus. Ja päinvastoin.
Ihmisten olisi hyvä ymmärtää ja oikeistopoliitikkojen (jos sellaisia tässä maassa edes on?) heille paremmin tehdä selväksi, että valtavan kokoinen julkinen sektori ja sitä kautta himoverotus ei ole mikään luonnonlaki, vaan se on päätös. Myös toisenlaisen päätöksen voisi aivan hyvin tehdä.
RÄJÄHDYSTEN aalto vyöryi Ruotsiin: Alkaneena vuonna Ruotsissa on tapahtunut kaiken kaikkiaan yli 30 räjähdystä, joista suuri osa Tukholman alueella. Määrä on kasvanut huikeasti – vuoden 2024 tammikuussa räjähdyksiä raportoitiin 13, kertovat ruotsalaismediat.
Pelkästään viimeisimmän runsaan vuorokauden aikana Tukholman alueella on räjähtänyt viisi kertaa. Lisäksi alueella on ammuskeltu.
Väkivaltaisuudet ulottuvat jo alueille, joita on aiemmin pidetty rauhallisina. Reilun kymmenen kilometrin päässä Tukholman keskustasta sijaitsee Nackan kunta, jossa HS:ää vastaan tulee 39-vuotias perheenäiti Milla.
Hän kertoo Helsingin Sanomille muuttaneensa perheineen Nackan kuntaan Solnasta juuri lisääntyneiden levottomuuksien, kuten veitsihyökkäysten, vuoksi. HS ei julkaise Millan oikeaa nimeä turvallisuussyistä.
Hän ei haluaisi antaa pelon sanella, missä asuu, mutta on harkinnut vakavasti muuttoa pois pääkaupunkiseudulta.
”En tiedä minne meidän pitäisi muuttaa”, Milla huokaa katsellen ahdistuneenoloisena ympärilleen.
Näin se maailma tulee yksi kerrallaan kylään liberaaleihin länsidemokratioihin ja länsinaapurissa ollaan jo siinä pisteessä, että kansalaiset joutuvat pohtimaan muuttoa pois kaupungista, kun yhdellä muutolla paremmalle asuinalueelle saatiin vain hetken helpotus asuinympäristön turvallisuustilanteeseen.
En ollut itsekään uskoa Kirsi Pihaa ikkunan alla kulkevista natsikulkueista ja näiden kielteisistä vaikutuksista huippuosaajien houkuttelemiseksi maahan, mutta pakko se on nyt uskoa. Artikkeleissa ei toki mainittu mikä tämän ilmiön taustalla on, mutta uskoisin äärioikeistolaisten jengien ja rikollisjärjestöjen olevan tämän takana, siitähän meitä on varoitettu kotimaassa ja ihan Euroopankin tasolla. Tämä hyvänä muistutuksena seuraaviinkin vaaleihin, että ei pidä päästää rasisteja valtaan, siinä menevät yhteiskuntarauha ja ihmisoikeudet samalla kertaa alas toiletista. Ruotsissakin ruotsidemokraatit ovat yhä enemmän päässeet vallan kahvaan kiinni ja heti tämä näkyy räjähdyksinä, ammuskeluina, veitsihyökkäyksinä, murhina ja siis yhteiskunnan kontrollin menettämisenä.
Onneksi meillä keskitytään varmistamaan, että oikeusvaltioperiaatteesta pidetään kiinni eikä esimerkiksi maahanmuutossa syrjitä tiettyjä uskontoja ja kulttuureita. Ruotsin tavoin uskon tämän olevan tien voittoon. /s
Minä en viihtyisi kummassakaan. VIro on nykyisestä hyvästä pössiksestään huolimatta entinen neuvostotasavalta, ja Puolassa mm. puhutaan kieltä jota ei ymmärrä kukaan. Lisäksi eräs iäisyys sitten tapaamani yrityshahmo haukkui naapurimme terroristivaltion yritys"kulttuuria" mafiaksi ja bandiittien pesäksi, jossa toimitaan vahvimman oikeudella, mutta mainitsi yrittäneensä yritystoimintaa myös Puolassa, joka oli ainakin hänen kokemustensa mukaan “paljon pahempi” kuin itänaapurimme. “Ne oli oikeita rikollisia kaikki”. Tuon lausunnon jälkeen olen suhtautunut puolalaisiin jonkin verran varautuneesti, ehkä turhaan, koska noista puheista on jo yli 20 vuotta aikaa ja Puolakin on siinä ajassa muuttunut. Mutta ovatko ihmiset muuttuneet mukana?
Euroopan maista voisin kuvitella asuvani Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Britanniassa, Saksassa ja Itävallassa. Rosvoja on niissäkin, mutta myös jonkinlaista yhteiskuntarauhaa ja sääntöperustaisuutta myös käytännön toimissa, ainakin toistaiseksi.
Mediassa on huomioitu Kokoomuksen siirtymistä oikealle. Itse löisin vetoa sen puolesta, että Kokoomus ja SDP eivät saa hallitusyhteistyötä aikaiseksi, sen sijaan 2027 muodostetaan SDP+Keskusta kansanrintama-hallitus.
Joku voi sitten todeta, että eihän Keskusta voi niin hölmö olla, että menee sellaiseen kun huomioidaan millainen vaalitappio siitä viimeksi seurasi. Arvioisin, että SDP-yhteistyö käy vallan mainiosti Keskustan vasemmalle laidalle. Vaaliohjelma luodaan “kasvun varaan”.
“Mikäli kokoomuslaiset eivät ideologisista syistä halua tehdä yhteistyötä SDP:n kanssa, demarijohtaja Antti Lindtman pystyy kyllä houkuttelemaan keskustan hallitukseen.”
(maksumuuri)
Tietysti asetelma muuttuu, jos Kokoomus ottaa ykköspaikan vaaleissa, se on yhä täysin mahdollista. Tällöin Kokoomus voisi joko sanella kitkerät ehdot SDP:lle, tai muodostaa KOK+PS+KESK hallituksen.
Itse taas pidän melko varmana, että jos nykyiset gallup-lukemat toteutuvat edes suunnilleen, niin hallitus rakentuu demarien, kokoomuksen, kepun ja rkp:n varaan. Mikään Marinin hallituksen toisinto ei istu sen enempää Kaikkosen kuin Lindtmanin pelikirjaan. Jos nykyretoriikasta jotain voi päätellä, niin demarit lähtee vaaleihin myös kohtuulliusen sovittelevalla linjalla, kun taas vasurit ja vihreät ottavat sen räyhäävän haastajan roolin, jolla käytännössä lukitaan asema oppositiossa seuraavalla vaalikaudella.
Ihan huomioimisen arvoista on sekin, että edes nyt demarit ei haasta hallitusta siltä pohjalta, että se olisi kumoamassa päätettyjä sopeutuksia. Mielestäni tuo on juuri sen kok+sd-yhteistyön petaamista. “Rahaa on”- ja “kaikki päätökset kumotaan” -linjaukset ovat jääneet ainakin tältä erää menneisyyteen.
Näkisin oleellisena asiana, kumpi on vaalien jälkeen suurempi Kokoomus vai SDP. Jos SDP on suurempi, haluaako Kokoomus lähteä apupuolueeksi ja menettämään kannatusta Kepulle ja Perussuomalaisille. Näkisin tämän riskiksi Kokoomuksen kannalta jopa tilanteessa, että joko/ tai Kepu ja Perussuomalaiset ovat hallituksessa. Demarit mielestäni kestävät paremmin apupuolueen aseman.
En näe tilannetta jossa Kokoomus voisi lähteä SDP-vetoiseen hallitukseen. Demareiden aatemaailma (rahaa on, jaetaan sitä!) on niin kaukana Kokoomuksen vastaavasta (rahaa ei kerta kaikkiaan ole - säästetään ja tehdään sitä samaan aikaan lisää!) , että puolueen/-iden sisällä pitäisi tapahtua jokin aivan perustavanlaatuinen ajatusten ja periaatteiden muutos jotta tämä olisi mahdollista.
Demarit saa jatkossakin politiikalleen parhaan tuen vihreistä ja vasemmistosta jotka ovat saman “rahaa on - tuhlataan kaikki”-ideologian sakeampaa pohjamutaa. Jos nuo pääsevät uudelleen valtaan, on Kokoomuksen syytäkin olla oppositiossa.
En puhuisi hallituksen toiseksi suurimmasta puolueesta apupuolueena. Mielestäni Kokoomus on historiallisesti ollut paremmin mukavuusalueellaan valtiovarainministeri- kuin pääministeripuolueena. Ja se on näkynyt myös kannatuksessa.
Pääministerivuosina Holkerin hallituksen jälkeen vuonna 1991 puolue menetti 3,8 % kannatuksestaan ja Katainen/Stubb-sekoilun jälkeen 2,2 %.
Vastaavasti valtiovarainministeri-puolueena Ahon hallituksen ajasta puolue selvisi maltillisella 1,4 %:n kannatuslaskulla ja Lipposen I. hallituksen jälkeen kannatus nousi 3,1 %. Tai tuoreempana esimerkkinä, Sipilän hallituksen jälkeen kannatus laski 1,2 %, kun pääministeripuolue kepu puolestaan romahti.
En oikein usko, että kukaan haluaa persujen tai vassarien kanssa ensi vaalien jälkeen hallitukseen, mikä jo itsessään rajaa aika paljon vaihtoehtoja. Ja silloin kyllä demareille ja kokoomukselle alkaa yhteistyö maistua. Keskustalle kolmen suuren vaihtoehto taas olisi unelmien täyttymys, jolloin se voi identifioitua aidosti poliittiseen keskustaan.
Mutta vaaleihin on vielä pitkä aika ja paljon ehtii vielä tapahtua. Keskustan kannatuksessakin voi tapahtua vielä paljon. Semminkin, jos persujen kannatuksen sulaminen jatkuu. Ainakin henkilöpersoonana Kaikkonen on mielestäni ylivoimaisesti karismaattisempi ja uskottavampi kuin Lindtman tai Orpo.
Maailman terveysjärjestö kehuu Suomen alkoholimonopoli -järjestelmää. Toivotaan, ettei nyky- ja tuleva hallitus vesitä hyvää kehitystä alkoholihaittoihin liittyen.
Tässä vielä A-klinikkasäätiön hyvä artikkeli alkoholin saatavuuden vaikutuksista kulutukseen.
Taloutemme on ollut kuralla jo pidemmän aikaa. Ei heikennetä sitä helpottamalla alkoholin saatavuutta. Samalla toki suunnattava isot panostukset huumekuolemien ehkäisyyn, ne rahat kyllä säästyvät myöhemmin, jos ehkäisevä työ on riittävän suunnitelmallisesti ja tarmokkaasti toteutettu.
Aikoinaan kun keskusteltiin 5,5%:n tulosta ruokakauppoihin(en muista vuotta), kaverini kanssa joka on hoitoalalla sanoen:“etten usko vaikuttavan suuntaa eikä toiseen, ilman muuta kauppoihin”.
Ystäväni kertoin lukeneensa tutkimuksen jonka mukaan niiden tuominen lisää alkoholikuolemia 150 henkilöllä. En uskonut. “excel tutkimus on eri kuin oikea elämä”
Päätös tuli ja uutisoitiin, että alkoholin kulutus oli laskenut. Leuhkin vankkaa tietämystäni kyseiselle henkilölle.
Jonkun ajan päästä tuli uusi tutkimustulos, että alkoholista aiheutuneet kuolemat olivat lisääntyneet n.150 henkilöllä. Jouduin myöntämään olevani väärässä(Hän ei enää muistanut koko keskustelua )
Samalla muuttui näkemykseni. Saatavuuden helppous vaikutta riskijuomiseen ja kansanterveyteen.
Se ei loppujen lopuksi säästä mitään.
Lisää kuluja vaan terveydenhuoltoon.
Toki en pysty enkä osaa tarkkoja lukuja laskea.
Jos jollain on tutkimustietoa asiasta niin mielellään luen sen.
THL:n mukaan alkoholikuolemat nousivat, valitsivat matalimman kuolleisuuden yhden vuoden referenssikseen (2017).
Toisinkin olisi voinut valita, mutta julkaisija päätti juuri noin ja omasta mielestään perustellusti.
Sanoisin että kulutus laskeva, kuolemat vakiintuneet tasaiselle tasolle.
Viinit vaan kauppoihin, siellähän ne kaupat (Alko) ovat jo nyt saman katon alle tietyissä lokaatioissa. Ai olisi epäreilua että vain tiettyissä pisteissä ruokakaupassa voisi olla normaaleja viinejä?
)
