Normaalisti kirjoitan aika paljon terävämmin, mutta nyt luotto koko systeemiin alkaa olla nolla, ja se vaikuttaa suoraan ulosantiin.
Olen yksinyrittäjä, ja tässä on huomioni uusimmasta veronleimauksesta: Jos edellinen hallitus oli paskin hallitus koskaan yksin- ja mikroyrittäjille, tämä on toiseksi paskin hallitus.
Edellisen hallituksen työtä saan seurata käytännössä kuukausittain, koska n. 80% asiakkaistani on toiminimi- tai mikroyrittäjiä. Edellisen hallituksen toimia joudun kärsimään edelleen, jatkuvien lopettamisilmoitusten muodossa. Erityisen kova paikka monelle pienituloiselle yksinyrittäjälle oli ALV-vähennyksen poisto, joka tekee monelle uudelle/pienituloiselle yrittäjälle tuhansien eurojen menetyksen. Käytännössä suurin osa näistä yrittäjistä on jo nyt työkkärin asiakkaana. Olen menettänyt järkyttävän määrän asiakkaita konkursseihin ja lopettamisiin, hyvin lyhyessä ajassa.
ALV-vähennyksen poisto oli osa EU-lakien käyttöönottoa, ja sitä on kritisoitu ympäri EU:ta. Jälleen kerran muutama puupää sai aikaiseksi lain, joka teki enemmän tuhoa kuin hyvää. Voithan toki jättää alvit keräämättä, jos raja ei tule vastaan? No, monilla pienituloisilla aloilla töitä ei enää tule, jos alvia ei laskulla näy.
Yrittäjien YEL-maksun “korjaustoimien” seuraksia saan kuunnella puhelimessa jatkuvasti. Täydellinen epäonnistuminen, sekin.
Nykyisen hallituksen nerokkaat veromuutokset iskevät jälleen yksinyrittäjiin. Esimerkiksi meillä pelkkä työhuonevähennyksen poisto tekee tuhansien eurojen kolon tuloihimme. Sama tulee tapahtumaan tuhansille kotonaan työtä tekeville.
Alvitohelointiin en jaksa enää edes puuttua. Hallituksemme ei selvästikään ymmärrä, miten suuri projekti alvikantojen vaihtaminen on, ja millaisista rahoista muutoksissa puhutaan.
Tänään minulle soitti yksi pitkäaikaisimmista, kotonaan töitä tekevistä, asiakkaistani ja sanoi ihan suoraan, että “mikä v*ttu siinä on, ettei Suomessa arvosteta itseään työllistäviä ihmisiä”. No, syy on puhtaasti laskennalllinen: joku ikuisuusopiskelija on joskus jossain opinahjossa laskenut, että on parempaa olla töissä suuryrityksessä tekemässä veroja, kuin työllistää itsensä käyttämättä lainkaan valtion kassaa. Toki tuomatta sinne juuri mitään, mutta rasittamatta sitä koskaan.
Ongelma on tietysti se, ettei työpaikkoja yksinkertaisesti ole kaikille. Ja nyt ei niillekään. Eli valtion rasitus kasvaa entisestään, osin valtion omien toimien vuoksi.
Naapurini on lääkäri. Totesi vain, ettei kulutus mihinkään veromuutoksella lisäänny, sijoittelee vain jäljelle jääneitä rahojaan enemmän. Niinpä.
Suomi on nyt mennyt vajaa 20 vuotta kohti konkurssia. Tahti vain kiihtynee. Aiemmissa alamäissä pienyrittäjyys on pitänyt Suomen nenän pinnalla. Näin ei enää ole.