Hyvin toimii. Ketjun laatua on varmasti tarkoitus vähän parantaa ja ehkä modeilla on viikonloppuisin parempaa tekemistä, kuin selailla tätä ketjua.
Tätä on toistettu ennenkin. Tässä mennään välittömästi aivan kummallisen ajattelun äärelle. Oletko siis sitä mieltä, että lakko-oikeus pitäisi poistaa kokonaan poliittisten lakkojen osalta niin kauan kun hallitus ja eduskunta valitaan demokraattisesti? Vedetäänkö raja pelkästään lakko-oikeuden poistamiseen vai kielletäänkö mielenosoituksetkin sillä verukkeella, että meillä demokraattisesti valittu hallitus ja eduskunta?
Vaalit ja lakot ovat molemmat demokratiaa. Vaikka vaalit käydään neljän vuoden välein niin eihän se ole mikään neljän vuoden vapaalippu tehdä mitä tahansa. Tässä lakkoillaan vain tiettyjen asioiden takia, ei hallitusta tai koko eduskuntaa vastaan.
Esimerkiksi persut käänsivät takkinsa työläisiä kohtaan (kiky-maksut) jo kesken vaalien, siitä olikin täällä jo puhetta. Samoin he julistavat kuinka heille ei käy pienituloisilta leikkaaminen. Noh, sehän kävi heille vallan mainiosti. Monelle äänestäjälle varmaan riittää kunhan tavoitellaan niitä tärkeämpiä asioita eli pensan hinta alas, ulkomaalaiset ulos ja markka takaisin.
Sanotaanko, että kyseessä on niin pahasti ulkomaalais- ja EU- vastainen puolue, että heille ei ole mitään merkitystä jos suomalaiset kärsivät siinä ohella. EU- vastaiset kommentit ovat olleet hetken aikaa paussilla, kuten kunnon populisteilla pitää ollakin silloin, kun mielipide ei ole kovin suosittu. Ylivoimaisesti Suomelle haitallisin puolue on kuitenkin kyseessä. Valitettavasti äänestäjiä riittänee jatkossakin…
Henriksson näyttää sentään tajuavan, mitä Purran viesti suomalaisten ”liian hyvästä elintasosta” todennäköisesti todellisuudessa tarkoittaa. Mikäli tästä kuuluisasta elintasosta täytyy karsia vielä lisää, niin sitä ei voi loputtomiin toteuttaa vain pelkillä leikkauksilla.
Suomi ottaa velkaa kait jotain 14 miljardia, eli suomalaiset eivät oikeasti ansaitse lähellekään nykyistä elintasoa, vaan tuon 14mrd alemman. Tuo alijäämä korvataan kokonaan velalla, velka on tulonsiirto tulevilta kansalaisilta nykyisille kansalaisille. Purran mielestä on väärin varastaa tulevien sukupovien elintasosta ja elää nyt reilusti yli varojemme mitä oikeasti olemme itse tienanneet ja ansaitsisimme.
Hiukan perspektiiviä, valtion ansiotuloverojen(Palkoista) määrä on vuosittain noin 7miljardia.
Eikös tämä velkaantuminen pitänyt laittaa aisoihin eikä kiihdyttää sitä? Veronalennukset, uusien kannustinloukkujen luupäinen luominen ja rahan poistaminen juuri sieltä missä se elvyttää edes jotenkin kotimaista kulutusta. Jotain kertoo tilannetajusta etteivät kansanedustajat osallistu talkoisiin mitenkään.
Purra vaikuttaa ihmiseltä joka ei ymmärrä kansantaloutta yhtään, tai jos ymmärtää niin tavoitteena on sen talouden täydellinen jäädytys.
Otettiin velkaa joo 14miljardia. Mutta tästä 4miljardia menee heti hyvinvointialueille
Tämä byrokratian luvattu himmeli tulee syömään todella paljon rahaa tulevaisuudessa (mielipide),sen verran hankalalle näyttää taloudenpito näiden “talous alueen” päättäjillä. Tätä puuhattu useamman hallituksen voimin.
Suomen julkinen sektori kasvaa,sosiaalimenot ovat kasvussa… Ostovoima laskussa.
Tarvisi löytää yhteinen sävel. Asiaa nyt vaan aatteet vääristää.
Tykkään verrata tätä yritystoimintaan.
Kunnallinen,valtiollinen ja valtion varoista (veroista,tuloista) tuettu toiminta (mukaanlukien tuet) ovat yrityksen HR ja rahaa tuomattomia tyyppejä.
Yksityinen sektori taas sitä rahavirtaa tuovia insinöörejä.
Jos insinöörejä on 10kpl ja muita on 15kpl ja oletetaan palkat (laskutus) 1 rahan arvoiseksi niin ollaan 5 rahaa miinuksella.
Ja joo,kyllä julkisella puolella maksetaan veroja palkasta… Muttakun ne palkatkin on jo jonkun maksamaa veroa.
Julkinen ja kunnallinen toiminta on äärettömän tärkeää hyvinvointia ajatellen. Mutta julkisen puolen kuluja pitää pystyä järkevöittämään. Ei yksityinen sektori voi pyörittää koko palettia.
Minulla ei ole ratkaisuja. Mutta voisiko olla niin että työnteon olisi oltava kannattavampaa kuin kotiin jääminen. Eikä tehtäisi raakaa jakoa että yksityinen sektori on paha ja julkinen hyvä. Pitäisikö ihmisiä kannustaa ottamaan työtä vastaan. Pitäisikö yritysten toiminta edellytyksiä parantaa.
Melko vähän on julkisuudessa keskusteltu Suomen EU-maksuista, puhutaan kuitenkin noin 4-5 miljardin nettomaksusta vuositasolla kaikki paketit ja hankerahoitukset mukaan luettuna ja se on nousemassa tulevaisuudessa. Nykyinen valtiontalouden tila on laittanut Suomen Espanjan Italian yms. nettosaajien joukkoon kuuluvaksi. Mikäli olisimme kuten kuuluisi olla, nettosaaja noin 3-4 miljardilla per vuosi, olisi sillä 7-9 miljardin positiivinen vaikutus valtiontalouteen.
Ratkaisu olis ottaa mallia liberaalien varjobudjetista, jossa säästetään valtion menoissa kolmannesta sektorista, jossa tuhottomasti vain poliittista suojatyötä sekä haitallisista yritystuista, joita kakunkasvattajat ei halua karsia edes vasemmistoliitossa.
Puhumattakaan, että vältetään kaikkein heikompien kurjistaminen. Ainoastaan ansioturvan porrastus on ok.
Se budjettikin joutuu ottamaan hitusen velkaa, niin vaikea tilanne on.
Hetkinen nyt, mitä tarkoitat samaan luokkaan italian ja espanjan kanssa netto saajina? Millä mittarilla lasket että suomen pitäisi olla netto saaja? Ja Italia ainakin on ollut netto maksaja suomen tapaan pitkään. Ei netto saaja.
EU-politiikalle pitäisi melkeinpä perustaa oma ketjunsa? Itse olisin kyllä todella kiinnostunut erilaisita taulukoista näihin EU-tukiin liittyen; ketkä nettosaajia ja ketkä -maksajia. Ja ennenkaikkea, mitkä ovat kriteerit/perusteet maksuille ja saamisille?
Edit/lisäys: Suomella menee heikosti, mutta kuinka heikosti pitää mennä (ja millä tavoin?), että Suomesta tulisikin EU:n nettosaaja? Tai edes +/-0?
Lääkäripula on tosi. Mutta kyse ei ole pelkästään ykstyinen vs kunnallinen palvelu.
Osasyyksi voi laittaa lääkärien kolutuksen. Tai tarkemmin sanottuna aloituspaikkojen vähyyden. Suomessa on ollut pitemmän aikaa liian vähän lääkäriksi kouluttautuvia,joka johtuu varmasti osakseen myöskin niiden aloitupaikkojen vähyydestä. Aloituspaikkojen vähyydellä taas luodaan suurempi kysyntä lääkäripalveluille kun mitä virkoja on auki. Kun palvelun kysyntä on suurempaa kuin tarjonta niin palvelun tarjoajalla on hinnoittelu etu.
Lisäksi kuntien ja hyvinvointialueiden on hankala houkutella lääkäreitä. Lähtisitkö itse muuttotappiokuntaan itäsuomeen päivystämään jos asut Vaikkapa Turussa.
En syyttäisi yksityistämistä niin rankalla kädellä. Osoittaisin syyttävän sormen sinne päättäviin elimiin jotka säätelevät lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja. Palstalta muistaakseni löytyy pari lääkisläistä… Heillä parempaa tietoa…
Yritystukien, niin kuin aivan kaikkien valtion tukien ja menojen kohdalla tulisi miettiä hyvin tarkkaan, mikä on se konkreettinen hyöty kansanterveydelle ja -taloudelle.
Muiden kuin yritystukien kohdalla samaa ajatusmallia tulisi soveltaa ehkä enemmän strategisessa- ja operatiivisessa johdossa, kuten myös ihan suorittavassa työssä.
Otan taas esimerkiksi hyvinvointialueet, koska on lähellä sydäntäni: Olisi hyvin tarkkaan syynättävä jokaikinen yksikkö, toimi, hanke ja rakennus em. ajatuksella; tuoko se (hyvinvointialueiden kohdalla terveydellistä, eli inhimillistä) lisäarvoa hintansa arvoisesti?
Tiedän ihan suoriltaan omasta hyvinvointialueestani useampia hankkeita, työryhmiä, “some-lähettiläitä” (kyllä, sellaisillekin hyvinvointialueet palkkaa maksavat🤬) ja muuta täysin turhaa menoerää, jotka voitaisiin napsia pois, jos vain haluttaisiin.
Eivät nuo yritystuet ihan noin simppeleitä asioita ole. Tai itse näen, että ne kytkeytyvät suoraan Suomen harjoittamaan aluepolitiikkaan. Isossa kuvassa tuo 43 miljoonaa UPM:lle annettua verotukea ei välttämättä tuota kilpailuetua Suomelle tai edes vaikuta kovin suuresti UPM:n toimintaan. Sillä tuella voi kuitenkin olla suurikin merkitys UPM:n haluun ylläpitää tehtaita Pietarsaaressa ja Kaukaalla, vaikka sillä olisi mahdollisuus valmistaa samat vanerit Virossa jo valmiiksi omistamallaan tehtaalla huomattavasti halvemmalla. Suomen valtio taas haluaa nykyisellään pitää maaseudun asuttuna ja noilla maakuntien suurilla tehtailla on paikallisille todella suuri merkitys.
Itse ajattelen, että juuri tämä aluepolitiikka on Suomen suurin poliittinen kysymys (olettaen että sotaa ei tule) lähitulevaisuudessa. Rahallisesti kun ei ole järkevää tukea maaseutua kaupunkien verorahoilla. Tätä tilannetta varsinkin kokoomus on pyrkinyt pitkään muuttamaan ja nyt kun Keskusta perinteisenä maaseutupuolueena on menettänyt asemansa voisi olla hyväkin tilaisuus muuttaa Suomea entistä kaupungistuneemmaksi. Rahallisesti siinä voitetaan vaikka kansa ja kulttuuri vähän kärsivätkin.
https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5223/sll_taskutilasto_fi_220620.pdf (kuvat samasta lähteestä)
“Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 31.12.2018 yhteensä 30 272. Heistä Suomessa asuvia oli 27264, joista työikäisiä (alle 65 v.) oli 21 148. Maassamme on 261 asukasta yhtä työikäistä lääkäriä kohden”
Kaikki eivät ole enää työelämässä vaikka oikeudet heillä onkin:
Olisiko lääkäripula sittenkin itseaiheutettua?
“Emeritusprofessori Olli-Pekka Ryynänen: “Englantilainen perusterveydenhuollon lääkäri hoitaa 37 potilasta päivässä, kun suomalainen terveyskeskuslääkäri 8 potilasta”” Emeritusprofessori Olli-Pekka Ryynänen: "Englantilainen perusterveydenhuollon lääkäri hoitaa 37 potilasta päivässä, kun suomalainen terveyskeskuslääkäri 8 potilasta" | Paikalliset | Viikkosavo
Kansainvälisesti vertailussa sijoittuminen on vähintään kohtalaista, terveydenhoitoon käytetään yli OECD:n keskiarvon, lääkäreitä on lähellä keskiarvoa, hoitajia yli keskiarvon, sairaalapaikkoja alle keskiarvon:
“Finland spends $5599 per capita on health, more than the OECD average of $4986 (USD PPP). This is equal to 10.0% of GDP, compared to 9.2% on average in the OECD. There are 3.6 practising doctors per 1,000 population (OECD average 3.7); and 18.9 practising nurses (OECD average 9.2). Finland has 2.8 hospital beds per 1,000 population, less than the OECD average of 4.3” https://www.oecd.org/finland/health-at-a-glance-Finland-EN.pdf
Disclaimer: En ole lääkistaustainen, jos tiedot vääriä niin tilastoja voi syyttää.
Niin Tarkoitinkin että lääkäreitä koulutetaan liian vähän. Määrän kasvulla ei ole väliä jos tarve on suurempi.
Että pysyisi politiikka aiheisena. Ketkä ovat ne päättäjät ja instituutit jotka päättävät koulutuksen aloituspaikkojen määrästä.
Kunnallinen terveydenhuolto on hyvä homma mutta hyvinvointialueille koituvat laskut isoja. Tämä koko hyvinvointialue ja sote uudistuksen mukana tullut maakunta himmeli on aika monen poliittisen politrukin märkä päiväuni ja parasta esimerkkiä tilanteesta “suojatyöpaikka kaverille oikealla puoluekirjalla”
Tuossa aiemmassa viestissäni toin esiin, että osa on itseaiheutettua. Silloin koulutusmäärä yksin ei ole ratkaisu. Poliittisesti asioiden järjesteleminen nykyisten “himmelien” tavalla ei tule ongelmaa ratkaisemaan, joka on poliittisen päätännän tulos. Mikäli lisäämme koulutusmääriä, on vaikutus vasta 2030-luvulla. Silloin ikääntymispiikki on jo osin ohi. Vaikutus sillä tavalla on valitettavan hidas. Mikä olisi nopein tapa ratkaista perusterveydenhuollon sekä erityisterveydnhuollon jonot? Jonotus maksaa, ratkaisu joskus 30-luvulla on vähän hidasta. Miksi perusterveydenhuollossa lääkäri ei ehdi hoitaa kuin 8 potilasta päivässä jos kollega englannissa hoitaa 37? Miksi lääkäri englannissa on 4.6 kertainen tehokkuudeltaan meihin verrattuna? Tuon saavuttaminen tuottaisi monen vuoden lääkärien koulutusta vastaavan määrän lääkäreita (piilevänä). Samalla kulupuoli ei karkaisi käsistä.
Tässä pitää huomioida, että monissa maissa tilastoidaan aivan erilailla, mitä tarkoittaa, että lääkäri englannin perusterveydenhuollossa hoitaa 37 potilasta päivässä. Potilasmateriaali on aivan erilainen, ja myös työtehtävät. Monissa maissa ns. perhelääkärillä käydään tosi tiheästi ja banaaleista syistä, esim. reseptinuusinnan tiimoilta tai korvakipua näyttämässä. Suomessa reseptinuusinnat tulee sähköisesti ja pääasiassa korvakipuiset ei edes pääse lääkärille asti, sairaanhoitaja katsoo ne. Terveyskeskuksessa tyypillisesti lääkäri uusii päivässä noin 20-50 reseptiä päivässä muun työn ohella. Lisäksi on paljon soittoja, joiden kautta hoidetaan monesti aika monimutkaisiakin asioita. Kaikki vähänkään yksinkertaisemmat kontrollit ja “helpot” vaivat pyritään ohjaamaan sairaanhoitajalle. Lääkärille päätyy sitten monisairaat, monimutkaisemmat ja työläämmät potilaat. Noita tilastoja ei kannata tuijottaa siis tuollaisenaan. Paljon on varmasti tehostamisen varaa Suomen terveydenhuollossa, mutta PTH resursseja ei ole nostettu juuri ollenkaan viimeisen vuosien aikana ja erikoissairaanhoitoon on satsattu runsaasti mm. virkojen määrää nostamalla. Ei ole lähteitä nyt heittää äkkiseltään (en jaksa etsiä), mutta mulla on kokemusta lääkärintyöstä yli 5v ajalta sekä PTH, että ESH puolelta.
Erinomainen huomio!
Tilastot pyrkivät olemaan mahdollisimman yhdenmukaisia ja eroja havaittaessa koetetaan yhdenmukaistaa (termi taisi olla harmonisointi); myös Briteissä on mahdollista uusia resepti näkemättä GP:tä:
“This means you can order your medicine when you need it without having to see a GP until your next medicine review.”
Suomen tämänhetkinen ongelma on tosiaan tuo ikääntyminen, joka hoituu sitten 2030-luvun lopulla “itsestään” aiheuttaen monia nyt keskustelussa olleita terveydenhuollon kipuiluongelmia. Joku rohkea poliitikko voisi jo alkaa väittää, että korjaa ongelmat 2040-luvun loppuun menessä kikalla X ja sitten paistatella parrasvaloissa kun tilanne hoituu kertoen “I told you so”.
