PoIitiikkanurkkaus (Osa 2)

Ns. työtaistelurahastot ovat monilla liitoilla suurelta osin kiinni sijoituksissa ja ne myös karttuvat mukavasti verottomasti sijoitustuotoilla. Niistä sijoitustuotoista Kojamo-kuppaus on tietenkin se kruununjalokivi, jossa yleishyödyllisyyden varjolla rakennettiin veronmaksajien sponsoroimana mittava asuntovarallisuus ja lyötiin se verovapaasti lihoiksi. Ryöstökapitalismia kauneimmillaan.

Luuletko ihan oikeasti, että jengi alkaa irtisanoutumaan sen vuoksi, että ay-pomot ei tykkää hallituksesta? Toki irtisanoutumisoikeus on jokaisella. Ainakin siitä omasta korvaamattomuudesta kannattaa olla kohtuullisen varma ennen tuon kortin käyttöä.

Nämä poliittiset lakot ovat hyvä esimerkki lakkoilusta, jotka eivät liity mitenkään työsuhteista neuvotteluun ja joissa käytetyt toimet vastustettavaan asiaan nähden ovat suhteettomia. Suurta osaa lakkoilijoista ei varmasti voisi vähempää edes kiinnostaa vastustettavat asiat.

Ay-liikkeelle kiusallista on, että jäsenistössäkään tämän shown tuki ei näytä kovin vahvalta. Äskettäiseen suurmiekkariinkin saatiin väkeä vain 13 000 ihmisen verran, vaikka väkeä lahjottiin paikalle kauppojen lahjakorteilla ja mukavilla päiväretki-henkisillä matkajärjestelyillä. Vertailun vuoksi, vuoden 2015 samalla STOP-otsikolla kulkenut miekkari keräsi kaiketikin vähemmällä lahjonnalla 30 000 osallistujaa.

Noista lahjakorteista vielä sen verran, että niidenkin suhteen ay-liike yritti taas kusettaa verottajaa, kun esim. Pamissa seliteltiin niiden kattavan eväskuluja ja annettiin ymmärtää kyse olevan sen jäsenjärjestöjen jakamasta verovapaasta hyvityksestä. Onneksi verottaja on selkeästi opastanut, että kyse on verotettavasta tulosta, joista maksajan tulee tehdä tulorekisteriin ilmoitus: Verottaja mielenosoittajille: Ay-liittojen antamat lahjakortit ovat veronalaista tuloa | Verkkouutiset

Mieleeni tulee muuten yksi toinenkin maa, jossa lähetetään bussilasteittain maksettua väkeä osoittamaan mieltään jonkun asian vuoksi.

12 tykkäystä

No ei varmasti ihan hevillä, ja joukkoirtisanoutumisia tarkoitin. Sillä uhkaaminen on jo järeä, ja tämä saattaisi lisääntyä lakko-oikeutta rajoittaessa. Aivan puhdasta spekulaatiota tämä, voi olla ettei lisääntyisi yhtään.

Ei liity varsinaisesti työsuhteisiin, mutta työttömyysturvaan liittyy. Sopii miettiä sitä onko hallituksen uudistuksissa mitään järkeä ylipäätään jos ne herättävät niin kovan protestimielialan että talous kärsii siitä pahemmin kuin vaikkapa antamalla asioiden jatkua entisellään.

Viisas hallitus uudistaa sen verran kuin pystyy, tai jos tämä lakkoilu on ongelma niin kai ne poliittiset lakot olisi kannattanut kieltää.

Sivuhuomautuksena sanon etten ole eläissäni osallistunut lakkoon kertaakaan, mutta ne muutamat tuntemani lakkoilijat ovat olleet hyvinkin innoissaan.

Aika pieni suurmiekkari kyllä, lahjakortit kuulostavat kyllä omituisilta mutta nuo matkajärjestelyt ei.

Linkki ollut täällä varmaan jo aiemminkin, mutta kertaus on opin äiti. :slight_smile:

Itse kävin jo allekirjoittamassa aiemmin. Viimeistään nyt AY-liike etenkin SAK:n johdolla on osoittanut että he heistä ei ole kantamaan sitä vastuuta mitä heille on aiemmin myönnetty.

PS. Laittakaahan linkki jakoon kaikille tutuille ja kavereille.

17 tykkäystä

Oho, aloite on kerännyt allekirjoituksia paljon nopeammin kuin olisin veikannut! Todella ilahduttavaa. Puoliväli häämöttää jo uhkaavasti eli 21600 allkirjoitusta jo kasassa. Hienoa, että tärkeälle yhteiselle asialle löytyy kannatusta :+1:

12 tykkäystä

Lakkokiistaan liittyen:

Ansiosidonnaisen porrastaminen ja muita leikkauksia on selkeästi kommunikoiden ajettu hallituspuolueiden toimesta eteenpäin jo ennen vaaleja, joten pulinat pois.

Tuo “vientimalli”, jossa (valtakunnansovittelijan ehdotusvaiheessa) palkankorotukset sidotaan vientialojen korotuksiin, puolestaan sotii hallituspuolueiden aiempia lausuntoja (paikallinen sopiminen) vastaan. Lisäksi siinä astutaan suoraan työnantajien ja työntekijöiden (ammattiliittojen) varpaille puuttumalla työmarkkinaneuvotteluihin. Itse en edes tiennyt, että hallituksella on valta sorkkia työmarkkinaneuvotteluita tällä tavalla. Eivätkä hallituspuolueet tällaisesta keinosta maininneet sanallakaan ennen vaaleja.

2 tykkäystä

Tarkoitat rotilla siis ammattiliittoon kuuluvia työntekijöitä? Alkaa olla aika väkevää, mutta ajan henkeen sopivaa ja kuvaa osaltaan nykyistä tilannetta ja työntekijäpuolen asemaa “neuvotteluissa”.

Ei kannata kuitenkaan pidättää hengitystä tuon laivan uppoamista odotellessa, sillä ammattiliittoihin kuuluu 1,5 miljoonaa suomalaista.

En tiedä, oletko nyt täysin ymmärtänyt, mistä näissä hallituksen toimissa on kyse. Esimerkiksi sairausajan palkka on työehtosopimuksissa määritelty asia, eli sairausajan palkattomuus avaisi portin myös työehtosopimusten rukkaamiselle elinkeinoelämän toiveiden mukaiseksi.

Paikallisen sopimisen laajentaminen kaikkiin yrityksiin avaa myös mahdollisuuden työehtosopimuksia heikommista, palkoidta, lomista ja esimerkiksi vanhenmpainvapaista… vai kuvittelitko hallitukselle ohjeita sanelevan elinkeinoelämän haluavan nostaa palkkoja minimitason yläpuolelle?

8 tykkäystä

Taitaa 1,2M olla lähempänä totuutta, kuten näet tuosta kuvaajasta jonka postasin. Eli nyt puhutaan ihan oikeista jäsenistä, eli niistä jotka maksavat jäsenmaksun ja jotka osallistuvat lakkoihin.

SAK:n jäsenmäärä on laskenut alle 10 vuodessa 700000:sta reiluun 500000:een. Se on valtavan nopea muutos ja jyrkkä kulmakerroin. Ja SAK on tälläkin kertaa se kaikkein ongelmallisin liitto, joka kieltäytyy neuvottelemasta ja aiheuttaa eripuraa liittojen välille.

Tuolla laskuvauhdilla tilanne tulee muuttumaan hyvinkin nopeasti. Ja hyvä niin!

18 tykkäystä

Myös tulevaisuudessa työehtosopimuksessa voidaan sopia siitä ensimmäisen sairaslomapäivän korvauksesta. Ja tarvittaessa vaikka lakkoilla sen edun saavuttamisesta.

Itse kun lähes koko työikäni olen ostanut ja myynyt työpanosta yksinyrittäjän roolissa, niin minulle on aika vieras tuollainen ajatus, että ilman jotain yleissitovaa työhinnastoa kaikki maksaisivat työstä jotain äärimmäistä minimiä. Sitä vieraampi ajatus se on, mitä enemmän työpanos vaatii jotain erityistä osaamista tai tietotaitoa.

Kun luen esim. SAK:n Painava syy -kampanjan tekstiä paikallisesta sopimisesta, niin suurin huoli näyttää olevan liittojen roolin väheneminen tilanteissa, joissa osapuolet ovat valmiita neuvottelemaan työehtojen yksityiskohdista.

13 tykkäystä

Eihän siinä ole kyse muusta kuin että valtakunnansovittelija ei saa tehdä sovintoesitystä, joka ylittää vientialojen korotuksen. Tuskin vaikuttaa kovinkaan paljoa normaalitilanteessa, jossa järjestöt pääsevät sovintoon ilman valtakunnansovittelijaa.

Tällä palstalla kun kaikki tuntuu enemmän tai vähemmän vaativan paikallista sopimista, niin haluaisin kuulla mielipiteitä seuraavaan tapaukseen. Törmäsin tänään vanhaan kaveriin ja lässytettiin situa, on kuulemma vähän kyllästynyt nykyiseen työpaikkaansa ja oli käynyt työhaastattelussa uuteen firmaan. Heppu tekee varastohommia ja mitä siihen nyt kuuluu kirjanpitoa lastausta purkua yms. olivat tarjonneet täyspäiväisestä duunista hurjat 1400€/kk. Miten tuosta nyt voi alkaa mitään sopimaan kun lähtökohtakin on vitsi. Toivottavasti tää työnantaja on vain yksittäinen kuspää eikä alan “trendi” . Tämä siis täällä Vantaalla missä ei tolla rahalla saa kattoa pään päälle ja jääkaappia täyteen

7 tykkäystä

Itse olen tainnut täälläkin pohtia miten paikallinen sopiminen vaikka matalapalkka aloilla, joilla työnantaja saattaa joissain tapauksissa yrittää “riistää” työntekijää - yhdistetään työttömän työnhakijan velvollisuuksiin. Jos työntekijä ei suostu paikallisesti sopimaan ja tekemään viikonloppu öitä normipalkalla, onko hän kieltäytynyt ottamasta töitä vastaan vai?

Poliittisiin lakkoihin liittyen - vaikka oikeutta näihin on liki mahdoton täysin perustella järkisyin (ainakaan itse en keksi). Onko tämä yhteiskunnalle paljon haitallisempi järjestelmä kuin muiden maiden lakko-/poliittisenvaikuttamisentavat, jotka ovat suuremmissa määrin loistaneet poissaolollaan suomessa?

Onko arviolta 1-2 poliittista lakkoa vuodessa pahempi kuin vaihtoehdoksi jäävä italialainen lakko tai jos suomeen pesiytyy ajanmyötä erilaiset mellakoinnit tai vain convoy-typeryydet?

4 tykkäystä

Muun muassa tällä palstalla itketään siitä, että “AY-pamput” sekaantuvat demokraattisesti valitun hallituksen poliittisiin ratkaisuihin. Eikös tämän päätöksen kohdalla ole juuri toisin päin, eli hallitus sekaantuu työnantajien ja työntekijöidwn välisiin neuvotteluihin? MIKSI?Onko uudistukselle esitetty mitään perusteluita? Ennen vaaleja korostettiin paikallisen sopimisen laajentamista, mutta eikös tämä uudistus heikennä paikallista sopimista? Miksi sitä heikennetään? Ne, jotka vastustavat (nimenomaan tästä syystä järjestettyjä) lakkoja ja kannattavat tätä uudistusta, voisitteko kertoa, MITEN UUDISTUS EDISTÄÄ PAIKALLISTA SOPIMISTA?

3 tykkäystä

Rydman, Andersson ja työelämä-pamput puivat juuri esittämiäsi kysymyksiä tuossa A-studion jaksossa. Tldr: tuo valtakunnansovittelijan käsien kahlitseminen on vain tapa rapauttaa työelämän neuvottelujärjestelmää entisestään. Ruotsissa vastaava on toteutettu sopimuspohjaisesti työmarkkinaosapuolten toimesta jättäen mahdollisuuden joustoihin tilanteen sitä vaatiessa. Se vain ei Suomen saneluun uskovalle hallitukselle käy.

On muuten Rydman ulosanniltaan yksi minun elinikäni huonoimmista ministereistä. Harvoin noissa ympyröissä näkee ihmistä joka selkeästi on siellä vain provosoimassa.

8 tykkäystä

Tuo on melkoinen vääristely. Sehän ei siis käynyt SAK:lle joka marssi neuvotteluista ulos kun muut olisivat niitä jatkaneet. SAK ainoana liittona päätti ettei se aio neuvotella palkkamallista. Turha siitä on hallitusta syyttää. SAK ei kykene neuvottelemaan ja syyttää muita haluttomuudesta neuvotella. Irvokasta.

SAK ilmoitti jo viime viikolla, että työmarkkinamallikeskustelujen jatkaminen tai neuvotteluihin eteneminen on mahdotonta, ellei hallitus osoita mitään vastaantuloa työrauhaa ja paikallista sopimista koskevissa lainsäädäntöhankkeissa.

6 tykkäystä

Tuo nyt kuulostaa muunneltulta totuudelta. Valtio sekaantuu työmarkkinoiden välisiin asioihin välittäjän tullessa peliin. Tätä kai yleensä pidetään hyvänä asiana molemmilla osapuolilla. Tällä uudella lailla vain luodaan sääntöjä millä tavalla valtio voi osallistua.

2 tykkäystä

Minä sanoin, että valtio sekaantuu. Sinä sanot, että sekaantuu vasta toisessa vaiheessa (valtakunnansovittelija -vaiheessa). Kyllä kyllä, mutta sekaantumista se silti on.

“Tällä lailla vain luodaan sääntöjä, millä tavalla valtii voi osallistua”. Edelleen, lasketaan sekaantumiseksi asiaan.

Kysymys kuului alun perin: Miksi valtio ylipäänsä sekaantuu/osallistuu työmarkkinaosapuolten neuvotteluihin yhtään missään vaiheessa/millään tavalla??? Ja toinen kyaymys kuului: Miten malli edistää paikallista sopimista? @DarkRoast , @Paapaa, @WanhaRadio , @JuhaR , @Mikki1 , löytyisikö keneltäkään vastausta kysymyksiin, kun ainakin poliittisia lakkoja kovasti vastustatte (eli oletettavasti myös vientimallin läpimenoa)?

2 tykkäystä

Valtion tehtävä varsinkin nyt on huolehtia/edistää verotulojen karttumista ja estää julkisen sektorin velkaantumista. Tämä tapahtuu myös työmarkkinoiden dynaamisuutta kehittäen ajan kuluessa ja byrokraattisista työehdoista väkisin tingitään tässä saavutettujen etujen maassa. Kilpailu maailmalla on kovaa ja emme vaan pysty pitämään tällaista touhua päällä, jolloin uudistukset tehdään joko nyt hiljakseen tai kertarysäyksellä. Polittisista päätöksistä voi olla mitä mieltä tahansa, mutta ne eivät muuta isoa kuvaa. Tämä on vasta alkua dynaamisuutta haettaessa ja julkista sektoria karsittaessa ja tämä jatkuu hallituksista riippumatta niin kauan kun velkasuhde taittuu ja sitä ei ole nyt näköpiirissä.

6 tykkäystä

Koska liitot eivät päässeet mihinkään sopimukseen keskenään. SAK marssi neuvotteluista ulos, eikä edes halua neuvotella vientimallista, joten ei jäänyt kauheasti vaihtoehtoja. SAK voi koska tahansa palata neuvotteluihin, mutta se viettää aikaansa mieluummin lakkoilemassa kuin sopimassa.

Eduskunnan tehtävä on säätää lakeja, ei kysyä, sopiiko muiden asioiden puuttuminen sille lain kohteelle. AY yrittää käyttää veto-oikeutta, jota sillä ei ole.

Vientimallin tarkoitus ei ole edistää paikallista sopimista, vaan asettaa jonkinlainen vinnin kustannusten nousuun sidottu yläraja yleiselle kustannustason nousulle, joka rajoittaa myös julkisten menojen kasvua tilanteessa jossa vientialat eivät voi palkkoja nostaa kovin paljon.

5 tykkäystä

Tuo A-talkin keskustelu oli hyvä esimerkki miten huonosti Yle tekee näitä keskusteluohjelmia.
Esim. poliittisista lakoista molemmat osapuolet (Rydman/Pentikäinen><Andersson/Aalto) esittivät vuoronperään väitteitä, jotka toinen osapuoli kiisti. Toimittaja olisi voinut ennakolta tehdä listan Euroopan maista millainen käytäntö niissä on poliittisista lakoista. Onko rajoitettu/kielletty/ sovittu jollain muulla käytännöllä joku aikaraja. Andersson toisti, että Ruotsissa ei ole lailla kielletty poliittisia lakkoja mutta eikös siellä ole järjestöjen kesken sovittu joku aikaraja niille eli käytännössä sama asia.
Samalla periaatteella olisi pitänyt käydä muutkin hiertävät kohdat läpi ja keskustelulle varattava aikaa tarpeeksi; vaikka sitten Areenassa.
Toimittajilla pitäisi olla enemmän rohkeutta haastaa keskustelijoita ja esittää tarkentavia jatkokysymyksiä tarpeeksi.

10 tykkäystä

@Ziibra Miksi valtion sekaantuminen olisi jotenkin huonompi asia kuin AY-liikkeen sekaantuminen? Mielestäni valtion on ihan ok jopa sekaantua, koska valtio on suoraan tai välillisesti aika monen palkanmaksaja.

Ja toinen kyaymys kuului: Miten malli edistää paikallista sopimista? […] löytyisikö keneltäkään vastausta kysymyksiin, kun ainakin poliittisia lakkoja kovasti vastustatte (eli oletettavasti myös vientimallin läpimenoa)?

Korostetaan nyt, että minä vastustan poliittisia lakkoja aina, järjestettiin ne mistä tahansa syystä. Minä protestoin hallituksen toimia mielenosoituksissa ja äänestysuurnalla, mikäli tarvetta on. En rankaissut työnantajaani, vaikken pitänyt Rinteen puheesta vappusatasesta. Jos jotakuta siitä olisi pitänyt rankaista, niin populisti Rinnetta ja niitä itsekkäitä ihmisiä, jotka SDP:n äänestivät valtaan tuon lahjuksen toivossa. No onneksi se bussi ajoi jyrkänteeltä alas hyvin nopeasti.

En osaa sanoa miten tämä kyseinen uudistus vaikuttaa, sillä olen tähän asti saanut neuvotella omat työehtoni aika vapaasti (ensin haalarihommissa, sitten asiantuntijatyössä). Palkankorotukset ovat tulleet työnantajan suunnalta pyytämättä yleensä osaamisen karttuessa tai toimenkuvan muuttuessa.

Väitän, että tiedän omat etuni paremmin kuin joku AY-pamppu norsunluutornissaan. Viimeinen niitti minulle on AY-pampun poistuminen neuvotteluista. Jos minä häviäisin euroja jokaisesta lakkopäivästä, niin minun edustajani istuisi neuvottelemassa 24/7. Vai mistä hänelle palkkaa pitäisi maksaa?

Lisätään vielä pointti, että vaikka hallituksen tavoite on “lisätä paikallista sopimista”, niin ei se tarkoita, että jokainen päätös siihen suuntaan vie. Vähän samoin kuin jos luvataan laskea kokonaisveroastetta: Jotkut päätökset laskevat veroastettaa, toiset taas nostavat sitä. Ihan yksinkertaisimmillaan lasketaan ansiotuloveroja ja nostetaan pääomatuloveroja. Kokonaiskuva ratkaisee, ei lillukan varsiin ja yksityiskohtiin tarttuminen.

Lisätään nyt vielä, että minusta esimerkiksi aikuiskoulutustuen leikkaus oli hyvä idea. Minusta siinä on valtavasti epäsuhtaa vrt opintotuki

(esimerkkinä 3000€/kk (38000€/v) tienaava lapseton helsinkiläinen):

  • Opintopistevaatimus: 4op vs 5op
  • Määrä: 1596€ vs 279€

Valtio häviää vuoden aikana 12 x 1600 + 5300 menetettyinä verotuloina = 24500€

Kuvitellaan, että palkka nousee 500€/kk. Valtion verotulot nousevat 2400€/v, joten investoinnin kuolettamiseen menee 10v + diskontto. Tähän sitten vielä joku sopiva sattumakerroin. Lisäksi maksimitukiaika on 15kk, ei 12.

2000€/kk (26k/v) tienaavalla laskelma näyttää seuraavalta:
12 x 1200€ + 1820 = 16220e → 500€ palkankorotuksella tuo on kuitattu yhdeksässä vuodessa.

Jos työntekijä kokee tuon kannattavaksi investoinniksi, niin eikö hänen kannattaisi maksaa se itse esimerkiksi opintolainana? Jos hän ei koe sitä kannattavaksi, niin miten se voisi olla kannattava yhteiskunnan kannalta.

10 tykkäystä