Tällä palstalla kun kaikki tuntuu enemmän tai vähemmän vaativan paikallista sopimista, niin haluaisin kuulla mielipiteitä seuraavaan tapaukseen. Törmäsin tänään vanhaan kaveriin ja lässytettiin situa, on kuulemma vähän kyllästynyt nykyiseen työpaikkaansa ja oli käynyt työhaastattelussa uuteen firmaan. Heppu tekee varastohommia ja mitä siihen nyt kuuluu kirjanpitoa lastausta purkua yms. olivat tarjonneet täyspäiväisestä duunista hurjat 1400€/kk. Miten tuosta nyt voi alkaa mitään sopimaan kun lähtökohtakin on vitsi. Toivottavasti tää työnantaja on vain yksittäinen kuspää eikä alan “trendi” . Tämä siis täällä Vantaalla missä ei tolla rahalla saa kattoa pään päälle ja jääkaappia täyteen
7 tykkäystä
Itse olen tainnut täälläkin pohtia miten paikallinen sopiminen vaikka matalapalkka aloilla, joilla työnantaja saattaa joissain tapauksissa yrittää “riistää” työntekijää - yhdistetään työttömän työnhakijan velvollisuuksiin. Jos työntekijä ei suostu paikallisesti sopimaan ja tekemään viikonloppu öitä normipalkalla, onko hän kieltäytynyt ottamasta töitä vastaan vai?
Poliittisiin lakkoihin liittyen - vaikka oikeutta näihin on liki mahdoton täysin perustella järkisyin (ainakaan itse en keksi). Onko tämä yhteiskunnalle paljon haitallisempi järjestelmä kuin muiden maiden lakko-/poliittisenvaikuttamisentavat, jotka ovat suuremmissa määrin loistaneet poissaolollaan suomessa?
Onko arviolta 1-2 poliittista lakkoa vuodessa pahempi kuin vaihtoehdoksi jäävä italialainen lakko tai jos suomeen pesiytyy ajanmyötä erilaiset mellakoinnit tai vain convoy-typeryydet?
4 tykkäystä
Muun muassa tällä palstalla itketään siitä, että “AY-pamput” sekaantuvat demokraattisesti valitun hallituksen poliittisiin ratkaisuihin. Eikös tämän päätöksen kohdalla ole juuri toisin päin, eli hallitus sekaantuu työnantajien ja työntekijöidwn välisiin neuvotteluihin? MIKSI?Onko uudistukselle esitetty mitään perusteluita? Ennen vaaleja korostettiin paikallisen sopimisen laajentamista, mutta eikös tämä uudistus heikennä paikallista sopimista? Miksi sitä heikennetään? Ne, jotka vastustavat (nimenomaan tästä syystä järjestettyjä) lakkoja ja kannattavat tätä uudistusta, voisitteko kertoa, MITEN UUDISTUS EDISTÄÄ PAIKALLISTA SOPIMISTA?
3 tykkäystä
Rydman, Andersson ja työelämä-pamput puivat juuri esittämiäsi kysymyksiä tuossa A-studion jaksossa. Tldr: tuo valtakunnansovittelijan käsien kahlitseminen on vain tapa rapauttaa työelämän neuvottelujärjestelmää entisestään. Ruotsissa vastaava on toteutettu sopimuspohjaisesti työmarkkinaosapuolten toimesta jättäen mahdollisuuden joustoihin tilanteen sitä vaatiessa. Se vain ei Suomen saneluun uskovalle hallitukselle käy.
On muuten Rydman ulosanniltaan yksi minun elinikäni huonoimmista ministereistä. Harvoin noissa ympyröissä näkee ihmistä joka selkeästi on siellä vain provosoimassa.
8 tykkäystä
Tuo on melkoinen vääristely. Sehän ei siis käynyt SAK:lle joka marssi neuvotteluista ulos kun muut olisivat niitä jatkaneet. SAK ainoana liittona päätti ettei se aio neuvotella palkkamallista. Turha siitä on hallitusta syyttää. SAK ei kykene neuvottelemaan ja syyttää muita haluttomuudesta neuvotella. Irvokasta.
SAK ilmoitti jo viime viikolla, että työmarkkinamallikeskustelujen jatkaminen tai neuvotteluihin eteneminen on mahdotonta, ellei hallitus osoita mitään vastaantuloa työrauhaa ja paikallista sopimista koskevissa lainsäädäntöhankkeissa.
6 tykkäystä
Tuo nyt kuulostaa muunneltulta totuudelta. Valtio sekaantuu työmarkkinoiden välisiin asioihin välittäjän tullessa peliin. Tätä kai yleensä pidetään hyvänä asiana molemmilla osapuolilla. Tällä uudella lailla vain luodaan sääntöjä millä tavalla valtio voi osallistua.
2 tykkäystä
Minä sanoin, että valtio sekaantuu. Sinä sanot, että sekaantuu vasta toisessa vaiheessa (valtakunnansovittelija -vaiheessa). Kyllä kyllä, mutta sekaantumista se silti on.
“Tällä lailla vain luodaan sääntöjä, millä tavalla valtii voi osallistua”. Edelleen, lasketaan sekaantumiseksi asiaan.
Kysymys kuului alun perin: Miksi valtio ylipäänsä sekaantuu/osallistuu työmarkkinaosapuolten neuvotteluihin yhtään missään vaiheessa/millään tavalla??? Ja toinen kyaymys kuului: Miten malli edistää paikallista sopimista? @DarkRoast , @Paapaa, @WanhaRadio , @JuhaR , @Mikki1 , löytyisikö keneltäkään vastausta kysymyksiin, kun ainakin poliittisia lakkoja kovasti vastustatte (eli oletettavasti myös vientimallin läpimenoa)?
2 tykkäystä
Valtion tehtävä varsinkin nyt on huolehtia/edistää verotulojen karttumista ja estää julkisen sektorin velkaantumista. Tämä tapahtuu myös työmarkkinoiden dynaamisuutta kehittäen ajan kuluessa ja byrokraattisista työehdoista väkisin tingitään tässä saavutettujen etujen maassa. Kilpailu maailmalla on kovaa ja emme vaan pysty pitämään tällaista touhua päällä, jolloin uudistukset tehdään joko nyt hiljakseen tai kertarysäyksellä. Polittisista päätöksistä voi olla mitä mieltä tahansa, mutta ne eivät muuta isoa kuvaa. Tämä on vasta alkua dynaamisuutta haettaessa ja julkista sektoria karsittaessa ja tämä jatkuu hallituksista riippumatta niin kauan kun velkasuhde taittuu ja sitä ei ole nyt näköpiirissä.
6 tykkäystä
Koska liitot eivät päässeet mihinkään sopimukseen keskenään. SAK marssi neuvotteluista ulos, eikä edes halua neuvotella vientimallista, joten ei jäänyt kauheasti vaihtoehtoja. SAK voi koska tahansa palata neuvotteluihin, mutta se viettää aikaansa mieluummin lakkoilemassa kuin sopimassa.
Eduskunnan tehtävä on säätää lakeja, ei kysyä, sopiiko muiden asioiden puuttuminen sille lain kohteelle. AY yrittää käyttää veto-oikeutta, jota sillä ei ole.
Vientimallin tarkoitus ei ole edistää paikallista sopimista, vaan asettaa jonkinlainen vinnin kustannusten nousuun sidottu yläraja yleiselle kustannustason nousulle, joka rajoittaa myös julkisten menojen kasvua tilanteessa jossa vientialat eivät voi palkkoja nostaa kovin paljon.
5 tykkäystä
Tuo A-talkin keskustelu oli hyvä esimerkki miten huonosti Yle tekee näitä keskusteluohjelmia.
Esim. poliittisista lakoista molemmat osapuolet (Rydman/Pentikäinen><Andersson/Aalto) esittivät vuoronperään väitteitä, jotka toinen osapuoli kiisti. Toimittaja olisi voinut ennakolta tehdä listan Euroopan maista millainen käytäntö niissä on poliittisista lakoista. Onko rajoitettu/kielletty/ sovittu jollain muulla käytännöllä joku aikaraja. Andersson toisti, että Ruotsissa ei ole lailla kielletty poliittisia lakkoja mutta eikös siellä ole järjestöjen kesken sovittu joku aikaraja niille eli käytännössä sama asia.
Samalla periaatteella olisi pitänyt käydä muutkin hiertävät kohdat läpi ja keskustelulle varattava aikaa tarpeeksi; vaikka sitten Areenassa.
Toimittajilla pitäisi olla enemmän rohkeutta haastaa keskustelijoita ja esittää tarkentavia jatkokysymyksiä tarpeeksi.
10 tykkäystä
@Ziibra Miksi valtion sekaantuminen olisi jotenkin huonompi asia kuin AY-liikkeen sekaantuminen? Mielestäni valtion on ihan ok jopa sekaantua, koska valtio on suoraan tai välillisesti aika monen palkanmaksaja.
Ja toinen kyaymys kuului: Miten malli edistää paikallista sopimista? […] löytyisikö keneltäkään vastausta kysymyksiin, kun ainakin poliittisia lakkoja kovasti vastustatte (eli oletettavasti myös vientimallin läpimenoa)?
Korostetaan nyt, että minä vastustan poliittisia lakkoja aina, järjestettiin ne mistä tahansa syystä. Minä protestoin hallituksen toimia mielenosoituksissa ja äänestysuurnalla, mikäli tarvetta on. En rankaissut työnantajaani, vaikken pitänyt Rinteen puheesta vappusatasesta. Jos jotakuta siitä olisi pitänyt rankaista, niin populisti Rinnetta ja niitä itsekkäitä ihmisiä, jotka SDP:n äänestivät valtaan tuon lahjuksen toivossa. No onneksi se bussi ajoi jyrkänteeltä alas hyvin nopeasti.
En osaa sanoa miten tämä kyseinen uudistus vaikuttaa, sillä olen tähän asti saanut neuvotella omat työehtoni aika vapaasti (ensin haalarihommissa, sitten asiantuntijatyössä). Palkankorotukset ovat tulleet työnantajan suunnalta pyytämättä yleensä osaamisen karttuessa tai toimenkuvan muuttuessa.
Väitän, että tiedän omat etuni paremmin kuin joku AY-pamppu norsunluutornissaan. Viimeinen niitti minulle on AY-pampun poistuminen neuvotteluista. Jos minä häviäisin euroja jokaisesta lakkopäivästä, niin minun edustajani istuisi neuvottelemassa 24/7. Vai mistä hänelle palkkaa pitäisi maksaa?
Lisätään vielä pointti, että vaikka hallituksen tavoite on “lisätä paikallista sopimista”, niin ei se tarkoita, että jokainen päätös siihen suuntaan vie. Vähän samoin kuin jos luvataan laskea kokonaisveroastetta: Jotkut päätökset laskevat veroastettaa, toiset taas nostavat sitä. Ihan yksinkertaisimmillaan lasketaan ansiotuloveroja ja nostetaan pääomatuloveroja. Kokonaiskuva ratkaisee, ei lillukan varsiin ja yksityiskohtiin tarttuminen.
Lisätään nyt vielä, että minusta esimerkiksi aikuiskoulutustuen leikkaus oli hyvä idea. Minusta siinä on valtavasti epäsuhtaa vrt opintotuki
(esimerkkinä 3000€/kk (38000€/v) tienaava lapseton helsinkiläinen):
- Opintopistevaatimus: 4op vs 5op
- Määrä: 1596€ vs 279€
Valtio häviää vuoden aikana 12 x 1600 + 5300 menetettyinä verotuloina = 24500€
Kuvitellaan, että palkka nousee 500€/kk. Valtion verotulot nousevat 2400€/v, joten investoinnin kuolettamiseen menee 10v + diskontto. Tähän sitten vielä joku sopiva sattumakerroin. Lisäksi maksimitukiaika on 15kk, ei 12.
2000€/kk (26k/v) tienaavalla laskelma näyttää seuraavalta:
12 x 1200€ + 1820 = 16220e → 500€ palkankorotuksella tuo on kuitattu yhdeksässä vuodessa.
Jos työntekijä kokee tuon kannattavaksi investoinniksi, niin eikö hänen kannattaisi maksaa se itse esimerkiksi opintolainana? Jos hän ei koe sitä kannattavaksi, niin miten se voisi olla kannattava yhteiskunnan kannalta.
10 tykkäystä
Kaikilla liitoilla on voimassaoleva työehtosopimus, joista ovat siis päässeet sopimukseen (ilman valtion “palkankorotuskatto” lakeja).
Minä kysyin, miksi valtio ylipäänsä edistää vientimallia (rajoittaa palkankorotuksia=vähentää paikallisen sopimisen mahdollisuuksia) ja sinä vastasit, että SAK ei edes halua neuvotella vientimallista. Eli et vastannut kysymykseeni.
Valetta. Suomessa on täysin laillista järjestää poliittinen lakko. Vai mitä veto-oikeutta oikein tarkoitit?
Olet ensimmäinen joka tämän myönsi, kiitos! Paikallista sopimista halutaan siis edistää, mutta vain niiltä osin, joista työnantajille on hyötyä. Kuulostaa epäreilulta ja erilaiselta kuin ennen vaaleja puhuttiin.
1 tykkäys
Piti itsekin ottaa selvää miten Suomi vertautuu. Ainakin vuoden 2011 selvityksen mukaan poliittiset lakot on kiellettyjä kaikissa EU-maissa paitsi Tanskassa, Ruotsissa, Irlannissa ja Italiassa. Ja tietenki Suomessa. Ruotsissa ja Tanskassa poliittisia lakkoja on kuitenkin rajattu lainsäädännössä. Mutta en löytänyt mitään hyvää todella tuoretta yhteenvetoa. Luultavasti tuo silti pätee nykyään, eli Suomi on poikkeus tässäkin ja AY:llä on normaalia isompi veto-oikeus päättää eduskunnan asioista.
Kysyit: “Miksi valtio ylipäänsä sekaantuu/osallistuu työmarkkinaosapuolten neuvotteluihin” ja siihen vastasin. Vastus on: koska SAK ei halua neuvotella. Jos SAK olisi neuvottelupöydässä, eikä lakkoilemassa, voisivat asiat edetä ilman lainsäädäntötarvetta. SAK aiheuttaa lakot, SAK aiheuttaa sen ettei neuvotella. Ja SAK:n jäsenmäärä laskee todella kovaa vauhtia. Näillä saattaa olla joku yhteys…
Vastasin myös, miksi vientimallia edistetään ylipäänsä. Mallista sinänsä on muualla kirjoitettu enemmän kuin mitä tässä kannattaa toistaa.
Tarkoitin lakkoilua, jolla AY pyrkii aiheuttamaan yrityksille, kansalaisille ja koko maalle niin suuret taloudelliset menetykset ja haitan, että se saa tahtonsa läpi. Ja sitä ollaan rajoittamassa.Tosin nyt ehdotettu on liian pieni muutos. Poliittiset lakot pitäisi rajata tuntiin pariin per kerta, ja kertojen määrä myös rajata. Aivan kuten on tehty suurimmassa osassa EU:ta. Vapaa-ajalla voi sitten osoittaa mieltään vaikka kuinka paljon ja AY voi maksaa siitä korvausta jos haluaa tukea tuollaista. Suomi antaa tässäkin taas etulyöntiaseman muille maille.
AY:ltä pitää ottaa pois sen oikeus aiheuttaa korvaamatonta vahinkoa mielivaltaisissa tilanteissa - kuten jos vaalitulos ei miellytä. Toivon, että lainsäädäntövalta palautetaan AY:ltä takaisin eduskunnalle tämän osalta. Pahoin pelkään, että tämä AY-pelleily jatkuu tässä maassa niin kauan että jäsenmäärät on laskeneet vielä paljon matalammaksi.
Eilenkin A-Talkissa Riku Aalto puhui huvittavasti 1,8M jäsenestä. Ei toki viitsinyt mainita, että noista reilut 1,2M on oikeasti maksavia jäseniä jotka ovat töissä ja jotka lakkoilevat. Loput ilmaisjäseniä, kuten opiskelijoita ja eläkeläisiä, joilla ei ole mitään vaikutusta mihinkään. Kas kun ei SAK laske jäsenten lemmikkejäkin jäseniksi. Saisi vielä komeammat luvut! Ja tuo lukema laskee joka vuosi viisinumeroisen määrän. 
16 tykkäystä
Itänaapurissa puhdistukset etenevät.
3 tykkäystä
Meneeköhän sulla vähän puurot ja vellit sekaisin?
Itse vastustan poliittisia lakkoja riippumatta siitä mitä politiisia toimia niillä koitetaan ajaa tai vastustaa. Politiikan osalta meille on vapaa maa ja äänestysoikeus.
Nyt toki suurin osa hallituksen ajamista muutoksista on ihan kannatettavia. Mutta sillä ei ole asian kanssa oikeasti merkitystä.
1 tykkäys
Hmm, eihän nuo kuvaajat kuvaa (pelkästään) lakko-oikeutta? Ja nyt siis puhuttiin vain poliittisista lakoista, ei edes kaikista lakoista. Tuo kuvaaja taitaa kertoa yleisesti siitä, miten työntekijöiden oikeuksia poljetaan tai ei poljeta eri maissa. Tuossa indeksissä on mukana lakko-oikeuden (polittiset, mielenilmaisut, TES-lakot jne) lisäksi esim. oikeus järjestäytyä, oikeus TESeihin, oikeus saada oikeutta jne. Ei siis ehkä kerro yksinään mitään lakko-oikeudesta ja vähän huono lähde sille.
5 tykkäystä
Totta, kiitos tarkennuksesta, tässä ehkä vähän parempi pelkästään lakko-oikeutta koskeva lähde jonka olisi voinut liittää jo aiemminkin:
Yhtä hienoa karttaa siinä ei tosin ole tarjolla, vaan joutuu lukemaan tekstit yksitellen läpi. Onkohan foorumilla joku näppärä, joka osais tehdä laajemman maavertailun vaikka tekoälyä avuksi käyttämällä?
Tässä ketjussa näyttää olevan joku hidastetöyssy, viestin lähetys ei onnistu kuin tietyllä viiveellä.
1 tykkäys
Hyvää pohdintaa poliittisista lakoista työoikeuden proffalta (ainakin vuonna 2018) blogissa ja artikkelissa.
AY-liikkeen politikointi toteuttaa nyt muotoa, josta ns työrauhan ostaneet sivulliset eli random työnanatajat kärsivät, ja jotka eivät ole myöskään työelämän uudistamisen osapuolia.
AY-liike voisi masinoida ihan hyvin mielenosoituksia vapaa-aikaan, mutta kafkamaisesti on päättänyt poliittisilla lakoilla osoittaa juurikin miksi poliittiset lakot tulee kieltää.
13 tykkäystä