Selvästi järkevämmältä vaikuttaa tuo Ruotsin käytäntö versus useiden päivien kestoiset loukkaukset sovittuun työrauhaan, jonka lainsäädäntö Suomessa sallii.
Kuten aiemmin todettu, tänä keväänä AY-liike osoittaa selvästi minkä johdosta poliittiset lakot työaikana tulee kieltää.
Politiikan tekeminen kuuluu meille ei-poliitikoilla omaan aikaan, ei työaikaan.
Valtakunnansovittelijaa Ruotsissa vastaavan Medlingsinstitutetin päälakimies Per Ewaldsson sanoi syksyllä Kauppalehdelle juuri kuten Satonenkin: Ruotsin laki ei tunne poliittisia lakkoja, mutta oikeuskäytäntö on rajoittanut ne muutamaan tuntiin.
”Poliittisia lakkoja ohjaa oikeuskäytäntö, jonka mukaan lyhyemmät poliittiset protestitoimet ovat sallittuja. Että esimerkiksi lopetetaan hetkeksi työnteko, korkeintaan muutamaksi tunniksi.”
Hän lisää, että julkisen työnantajan palveluksessa poliittiset työtaistelut eivät ole sallittuja käytännössä lainkaan.
”Siellä työtaistelut saavat koskea vain työnantajan ja työntekijän välisiä kysymyksiä. Ajatus on, että poliittisiin kysymyksiin vaikutetaan yleisissä vaaleissa. Työmarkkinoilla ei saa toista mahdollisuutta vaikuttaa politiikkaan.”
”Työtuomioistuin ei ole sanonut, että toimi saa kestää tunnin tai kaksi tai kolme. Mutta tuomioistuin on sanonut että aika ei saa olla rajoittamaton. Ja oikeusdoktriinissa on kirjoitettu, että tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti jos toimi vaikuttaa merkittävästi työnantajan mahdollisuuksiin harjoittaa toimintaansa, sen on oltava lyhyt. Ja silloin oikeustieteellisessä kirjallisuudessakin on puhuttu muutamista tunneista. Se on tulkinta työtuomioistuimen päätöksistä.”