PoIitiikkanurkkaus (Osa 2)

Hiukan samasta asiasta vihreät tekivät syksyllä avauksen Harjanteen johdolla. Oliko kyse indeksikorotuksista,mitkä ovat olleet viime vuosina suuria ?

Kuitenkin, eläkkeiden verotuksen korotukselle alkaa näkymään tukea muutamista puolueista.

1 tykkäys

Verot kyllä. eläkemaksut ei. Ja eipä ne 4000e eläkettä saavat mihinkään sosiaalituen piiriin tippuisi jos heitä verotettaisiin enemmän.

11 tykkäystä

Jännä että mainitsit 4000e koska juuri sillä summalla pääsee eläkeläisten solidaarisuusveron piiriin. Toisin kuin palkansaajilla tämä summa on hyvin paljon pienempi. Toisaalta eläketulon ja palkkatulon verotus tai ehkä tarkemmin tulosta tehtävät erilaiset veroluonteiset maksut ja vähennykset on erilaisia, jonka takia itseasiassa kokonaisuus on melko samalla tasolla jo nyt. Asiasta on kirjoittanut mm. Veronmaksajat. Ohessa myös linkin takaa löytyvä vertailutaulukko 30000e tienaavista.

https://www.veronmaksajat.fi/neuvot/henkiloverotus/tyo-elake-ja-etuudet/elakkeiden-verotus/elakkeen-ja-palkan-verotuksen-erot/#13c86075

4 tykkäystä

Se oli tuo mitä Keskustanuoret mainitsivat, minä vain toistin.

Tuohon kuvaajaan olisi kiva saada työeläkemaksu kokonaisuudessaan, ei vain palkansaajan palkkakuitilla näkyvää. Tekisi esitetystä kovin masentavan vertailun.

5 tykkäystä

En ole äänestänyt Vassareita, enkä näitäkään 10 kohtaa ihan sellaisenaan itse kannata, mutta minusta tässä on kohtalaisen hyvin kyllä kerrottu yksityiskohtia mm. Ruotsin työmarkkinamallista. Monet hallituksen judiatukset ovat sinällään ihan hyviä ja varmasti välttämättömiä, mutta samaan aikaan olisi hyvä miettiä, missä voitaisiin tulla (työntekijöitä) vastaan. Jos Suomessa työntekijöiden asema on kuvitteellisesti vaikka sadasta yksityiskohdasta 50:ssä heikompi ja 50:ssä parempi, ei ehkä ole reilua hokea ja muuttaa vain niitä 50:tä, jotka on paremmin kuin Ruotsissa. Voisi neuvotellen yrittää sopia niin, että samaan aikaan vaikka 30 yksityiskohtaa muutetaan työntekijää hyödyttävästi. Tai sitten kopioidaan hallituksen jankkaama Ruotsin malli sellaisenaan, pilkulleen Suomeen?

5 tykkäystä

Mahdollisimman tiivistetysti luetteloituna pääpointit Suomen työmarkkinoiden eroista pohjoismaihin ja eritoten Ruotsiin:

-Vientimalli: Palkankorotuksille ei ole asetettu kattoa muissa pohjoismaissa edes valtakunnansovittelu -vaiheessa.

-Luottamusmiehen asemasta ei ole säädetty lakia Suomessa. Ruotsissa on.

-Ruotsissa kaikissa yli 25 työntekijän yrityksessä palkansaajilla on edustus hallinnossa. Myös henkilöstön tiedonsaantioikeus on vahvempi.

-Tanskassa ja Norjassa henkilöstö saa valita 1/3 yrityksen hallituksen jäsenistä. Suomessa ei.

-Ruotsissa tulkintaetuoikeus on työntekijällä. Suomessa työnantajalla.

-OECD:n indeksin mukaan Suomen irtisanomissuoja on keskiarvon alapuolella ja selvästi Ruotsia ja Saksaa heikompi.

-Ansiosidonnainen työttömyysturva Suomessa on Ruotsia ja Tanskaa heikompi jo ennen kaavailtuja uudistuksia (tarkemmat luvut itse tekstissä).

-Ruotsi ja erityisesti Tanska käyttävät paljon enemmän resursseja työttömien palveluihin kuin Suomi.

-Lakko-oikeuden rajoitukset melko samalla tasolla pohjoismaissa. 2010-18 työtaisteluissa menetettiin Suomi: 46, Tanska 49, Norja: 60, Ruotsi:2 työpäivää/1000työntekijää.

-Ruotsissa osatyökykyisille tarjotaan paremmin palkkatyötä kuin Suomessa. Saksassa yli 20hlön yrityksissä väh. 5% tulee olla osatyökykyisiä.

-Ruotsissa aikuiskoulutustuki on otettu käyttöön -23 alussa. Suomessa se ollaan poistamassa.

Lähteenä siis tuo Vasemmistoliiton listaus, en ole näitä itse kohta kohdalta tarkistanut paikkaansa pitäväksi. Suuntaan tai toiseen ”rusinat pullasta” valikoiminen lienee hölmöä, mutta jonkinlainen kompromissi-sekoitus näistä voisi olla revittävissä? Itselläni ei ole hajuakaan, mitä vaihtoehtoja AY-liikkeet ovat tuoneet esiin, mutta sen tiedämme, että ne mysteeriksi jääneet vaihtoehdot eivät hallitukselle kelpaa. Eivätkä nykyiset uudistukset AY-liikkeille.

11 tykkäystä

Tervetullut aloite Suomessa, vaikkakin turhan myöhään.

Maassamme on tapana lähinnä hokea ‘jakovaraa’ kun menee hyvin, ja hokea ‘juuri nyt ei ole oikea aika’ kun menee huonosti.

Poliitikoilla kun on tapana tehdä sulle-mulle -kompromissejä ja jakaa rahaa, sen sijaan että suoritettaisiin priorisointeja. Siksihän raha ei ikinä tule riittämään Suomen talouden surkean suorituskyvyn johdosta, vaikka veroaste on suhteellisen korkea.

Ja jos joku hallitus vähän yrittää taloudenpidon suhteen ryhdistäytyä niin vaikea on seuraavissa vaaleissa pärjätä, koska taikaseinä antaa kyllä oppositiolle rahaa, kuten harmaa talous ja hyvätuloiste osallistuttaminen vihdoinkin talkoisiin.

14 tykkäystä

Se on varmaan puuilo kohta konkurssissa, suomi sen perään tietysti. Ainakin tämän ketjun asenteiden perusteella.

PUUILO antoi vuosi sitten esihenkilöille valtuudet myöntää työntekijöille viisi päivää vapaata edellyttämättä lääkärinlausuntoa tai muuta dokumentaatiota vapaapäivien perusteeksi.

Saarela luonnehtii Puuilon mallia työntekijöille inhimilliseksi. Aloitteen kokeilusta teki vuoden 2022 syksyllä Puuilon henkilöstöjohtaja Sirkkaliisa Kulmala.

”Minulla on sellainen filosofia, että työelämä on toimivaa vain, jos esihenkilöt ja alaiset luottavat toisiinsa. Tähän voi ottaa suoran analogian parisuhteesta tai ystävyydestä. Parisuhde tai ystävyyskään ei toimi, jos kaksi ihmistä eivät luota toisiinsa”, Kulmala toteaa.

VIIMEISEN vuoden aikana Puuilon henkilökunnan määrä on kasvanut. Poissaolot sairastumisten takia puolestaan ovat vähentyneet.

”Sairauspoissaolot ovat todellakin vähentyneet merkittävästi. Kokeilulla voi olla tähän vaikutusta. Korostan silti, että voi olla. Yhteyttä näiden välillä ei ole mitenkään tutkittu”, sanoo toimitusjohtaja Saarela.

Ketjua lukiessa saa vaikutelman että monille täällä suomalainen työntekijä on vihollinen ja vastustaja, sen jälkeen tuntuu melkein vallankumoukselliselta lukea tuollaisesta luottamuksesta.

4 tykkäystä

En ihan ymmärrä pointtiasi. Eihän miltään alalta tai mistään firmasta olla kieltämässä tuollaista käytäntöä. Ainoa asia, joka muuttuu on se, että laki ei velvoita maksamaan 1. sairauspäivältä palkkaa. Se EI tarkoita, että kellään tuollaista työsopimusta olisi tai että millään alalla olisi tuollaista TES:iä. Jatkossakin se voidaan neuvotella palkalliseksi.

Sama pätee muihinkin asioihin. Lasketaan vaatimusrimaa alemmas, mutta paikallisesti sen riman voi nostaa paljon korkeammalle. Meillä on jo nyt lukuisia aloja, joissa kaikki saavat paljon parempaa palkkaa kuin TES ja paljon paremmat edut kuin TES. Siinä ei vaikuta tippaakaan joku kirjaus lain minimivaatimuksiin kun ne joka tapauksessa ylitetään reilusta. Ei Puuilo ole mikään harvinaisuus.

Ja ei duunari ole vihollinen tai vastustaja. Mutta taloutta tuhoava AY-liike on monella tapaa. Sen valtaa sietääkin rajata voimakkaasti. Toki jäsenmäärän jatkuva lasku ajaa saman asian. Tänäkin vuonna SAK menettänee 10k jäsentä.

19 tykkäystä

Tämä on jotain toiveajattelua. Ei sitä tuosta noin vaan sovita lain määräämää minimiä paremmaksi. Varmasti voitaisiin neuvotella, mutta ne “neuvottelut” päättyvät monessa firmassa ennen kuin alkavatkaan. Iso osa yrityksistä maksaa tälläkin hetkellä niin vähän palkkaa kuin laki (=TES) sallii . Aivan turha olettaa, että nämä alkaisivat maksamaan ensimmäiseltä sairauspäivältä (tai muiltakaan) palkkaa jos ei ole pakko.

Kyllä vaikuttaa. Seuraavissa TES- neuvotteluissa ensimmäisen sairauslomapäivän palkallisuudesta maksetaan joku hinta. Jostain muusta luovutaan tai sitten se vaikuttaa tulevan palkankorotuksen määrään yms. Ei työnantajapuoli anna sitä hyvää hyvyyttään tuleviin työehtosopimuksiin.

AY- liike = duunarit. Välillä täällä unohtuu, että liitot ovat yhtä kuin niiden jäsenet. Valtava joukko duunareita vastustaa näitä työelämäheikenneksiä. Tosin eihän se olekaan yhtä suosittua suunnata kritiikkiä suoraan duunareiden joukkoon, kuin haukkua jotain AY- pamppuja ikään kuin he työntekijöiden mielipiteitä kuuntelematta määräisivät diktaattorien tapaan miten toimitaan.

6 tykkäystä

Ei vaan fakta. Lakimuutos ei sopimuksiin kajoa millään tavalla.

Puhuin siis sopimuksista, joissa jo nyt on ylitetty minimit reilusti. Se minimin muutos ei tule näihin sopimuksiin vaikuttamaan tuon taivaallista. Ne joissa ollaan minimeissä ovat tietenkin vaarassa.

AY-liike = AY-liikkeen johto. Johto määrää lakot, johto päättää koska lakot lopetetaan. Duunari ulkoistaa ajattelun sille AY-liiton johtajalle ja tekee kuuliaisesti juuri ne voltit, mitä johto käskee tekemään. Se johto tässä on se ongelma. Johto, joka toimillaan aiheuttaa valtavaa haittaa Suomelle.

14 tykkäystä

Kylläpä tässä suloisesti vähätellään duunarin älykkyyttä :smiley:

9 tykkäystä

Ei, vaan sitä että jos kuulut liittoon, osallistut juuri niihin lakkoihin jotka liitto määrää. Et voi valikoida mielestäsi järkeviä lakkoja ja jättäytyä typerien lakkojen ulkopuolelle. Siitä seuraa sanktio eli liitosta erottaminen. Eikä se ole ainoa tekijä. Myös sosiaalinen paine voi olla joillain työpaikoilla todella suuri ja ulottua jopa liittoihin kuulumattomiin. Eli rikkuri ei pääse samaan kahvipöytään jatkossa, noin kauniisti sanottuna.

Tätä tarkoitan ajattelun ulkoistamisella. Tuossa on vähän pakko mennä massan mukana - tai erota liitosta, kuten viisinumeroinen joukko joka vuonna tekeekin.

8 tykkäystä

Lähteenä vasemmistoliiton listaus… mutta vastaan nyt kuitenkin muutamalla pointilla.

  1. Ruotsissa ja Tanskassa taloudessa menee paremmin. Osittain historian ja paremman elintasorakenteen takia, osittain siksi että heidän demarit ja vassarit on meidän vastaavia fiksumpia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita että siellä ei olisi talouden ja hyvinvoinnin kannalta haitallisia asioita. Ja juuri nämä sitten ei niin yllättäen vasemmistoliitto nostaa esille. Esim. työntekijöiden edustus hallinnossa tai hallituksessa on todella typerä idea. Vastaavat käytännöt vaikka Ruotsissa ja Saksassa luultavasti vähentävät invesointieja ja työntekijöiden palkkausta. (Esim. Saksan osalta voin ihan allekirjoittaneena todeta että ollaan pääosin lopetettu palkkaus Saksassa ja palkataan mielummin muualla. Kysymys joistain kymmenistä tai korkeintaan sadoista työntkeijöistä, mutta myös vain yhdestä yrityksestä.)

  2. Aina kerrotaan kuinka helppoa Suomessa on mukamas irtisanoa. Tämä pätee juurikin muutosneuvotteluihin ja tietyn määrän tai prosenttiosuuden irtisanomiseen. Yksittäisen henkilön irtisanominen on täysin mahdotonta jos ei ole valmis maksamaan keskimäärin 6-9 kk:n palkkaa korvauksena. (Tähän tulee taas jotkut AY-aktivistit siteeraamaan varoituspykäliä ja vastaavia. Todellisuus on että byrokratia ja käytäntö on täysin mahdoton, jos ei henkilö tule kännissä töihin tai ala pahoinpitelemään kollegoitaan.) Ja jos/kun muutamassa Euroopan maassa henkilöperusteinen irtisanominen on vieläkin hankalampaa, niin se ei ole mikään peruste sille että tämä olisi reilua, tai kokonaisuuden tai muiden työntekijöiden kannalta optimaalista.

Koulutustuista ei itselläni ole muista maista juurikaan tietoa. Mutta aiempi käytäntö verrattuna vaikka perusopintotukeen Suomessa vakutti kohtuuttomalta.

3 tykkäystä

Ketä sä kuvittelet ay-liikkeen johdon olevan? Lakkoon osallistumisesta päättää liittojen hallitukset, ja nyt ihan mielenkiinnosta googlasin rakennusliiton hallituksen.

Liiton hallitus
Rakennusliiton liittokokous valitsi liiton hallituksen puheenjohtajaksi Kimmo Palosen ja varapuheenjohtajaksi Jyrki Ojasen. Rakennusliiton hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin seuraavat henkilöt:

Gren Janne, rakennusmies, os. 003, Uusimaa
Honkanen Teemu, putkiasentaja, os. 390, Uusimaa
Jääskeläinen Jari, kirvesmies, os. 001, Uusimaa
Kyytsönen Anne, maalari, os. 002, Uusimaa
Harlamow Ari, muurari, os. 626, Keski-Suomi
Niemelä Timo, kirvesmies, os. 66, Häme
Sakari Jussi, rakennusmies, os. 10, Häme
Syhlman Mikko, varastotyöntekijä, os. 150, Häme
Kirjavainen Lassi, kivenjalostustyöntekijä, os. 490, Itä-Suomi
Kähkönen Jonna, maalari, os. 211, Itä-Suomi
Rautiainen Janne, betonimies, os. 113, Itä-Suomi
Yli-Hukkala Hannu, kirvesmies, os. 86, Pohjanmaa
Korhonen Kai, putkiasentaja, os. 579, Kymi
Mahalakoivu Juha, kirvesmies, os. 135, Kymi
Fagerdahl Timo, kirvesmies, os. 43, Satakunta
Pasanen Ossi, rakennusmies, os. 16, Turku
Rintala Markku, raudoittaja, os. 015, Turku
Moilanen Arto, kirvesmies, os. 008, Kainuu
Satta Antti, talonrakentaja, os. 200, Lappi
Hast Mika, rakennusmies, os. 203, Oulu
Mansikkamäki Titta, kirvesmies, os. 59, Oulu
Paasimaa Veli, kirvesmies, os. 59, Oulu

Ja mitä nyt noita yksittäisiä vilkaisin niin ihan duunareita työelämässä ovat. Mitä tohon nyt sanois AY-liike=duunarit, paitsi ei oo vaan liikkeen johto, mut ku ne on just niitä duunareita siinä ylimmässä elimessä. Ne päättää olennaiset, palkkaa sit liittoo duuniin tietty juristeja yms.

Mitä nyt noita prosesseja lueskelin niin liittohallitus vastaa liittovaltuustolle ja liittovaltuusto jäsenistölle ja lakoista järjestetään myös jäsenäänestyksiä.

Vähän nyt rupesi ihmetyttämään että ketä ne duunareita pompottavat liittopamput sitten on? Rahallisia korvauksia liiton tehtävistä en pikalukemalla löytänyt kuin muutaman kymmenen euron kokoluokassa.

10 tykkäystä

Foorumille voisi kenties perustaa oman ketjun ammattiliitoille. Tuonne voisi mennä sitten ihan vapaasti kaikki purkamaan antipatioitaan liittoja ja liittojen päätöksentekijöitä, eli ammattiliitoissa valtaa käyttäjiä duunareita kohtaan.

4 tykkäystä

Harmillisen vähän on virolaisia, puolalaisia tai muitakaan vierastyöntekijöitä näköjään, aika ison osan muodostavat kuitenkin ammattiryhmästä. Ei liene ihme ettei kauheasti kannateta ulkomaista työvoimaa kyseisessä liitossa.

2 tykkäystä

Kuten kirjoitin: lakot päättää AY-liiton johto. Yksittäinen jäsen tekee kuten johto päättää. Jäsenet eivät yleensä äänestä työtaistelutoimien järjestämisestä eivätkä valitse mihin työtaisteluun osallistuvat ja mihin eivät. Ei kyse ollut siitä, mitä korvausta se päättävä elin saa tai mikä sosioekonominen status heillä on. Johto on johto, vaikka se johtaja olisi putkimies. Kyse oli siitä, että se duunari ei käytännössä päätä muuta kuin liittoon kuulumisesta. Työtaistelutoimista päättäminen on ulkoistettu AY-liiton johdolle ja valintaa ei ole. Ja tätä tarkoitin kun kirjoitin, että ajattelu on ulkoistettu AY-liiton johdolle. (Mutta tämä on nyt tangentti, palataan poliittisiin lakkoihin.)

Ja se johto käyttää Suomessa (toistaiseksi) rajoittamatonta poliittista lakkoasetta, jollaista ei juuri muualla ole. Toivottavasti tähän saadaan muutos. Hallituksen esityksen jälkeenkin poliittiset lakot on sallittuja.

Tänään esiteltiinkin hallituksen uudistusta poliittisten lakkojen ja tukilakkojen rajoittamisesta. Itse esitys tulee myöhemmin:

Esityksessä pyritään muun muassa rajaamaan myötätunto- eli tukilakkoja siten, etteivät niiden vaikutukset aiheuttaisi suhteetonta vahinkoa ulkopuolisille yrityksille. Lisäksi poliittisten työnseisausten eli lakkojen kesto rajattaisiin 24 tuntiin ja muiden poliittisten työtaistelutoimien eli esimerkiksi ylityökieltojen kesto kahteen viikkoon.

Myös laittomista lakoista määrättäviä hyvityssakkoja korotetaan. Jatkossa hyvityssakko olisi vähintään 10 000 ja enintään 150 000 euroa. Lisäksi työntekijälle voitaisiin määrätä 200 euron suuruinen henkilökohtainen sakko, jos hän tietoisesti jatkaa sellaista työtaistelua, jonka tuomioistuin on jo katsonut lainvastaiseksi.

Ministeriön mukaan työtuomioistuin antaa vuosittain noin 40 ratkaisua, joissa se toteaa työntekijäpuolen rikkoneen työrauhaa.

Erittäin hyvänä pidän tuota laittomien lakkojen sanktioiden nostamista. Aiemmin ne ovat olleet käytännössä ilmaisia rikkaille liitoille. 150k on yhä pieni hinta liitolle, mutta oikea suunta. Henkilökohtaiset sanktiot ovat käytössä myös esim. Ruotsissa.

Poliittisista lakoista ja niiden syistä ja seurauksista keskustelu sopii omasta mielestäni kyllä erittäin hyvin politiikkaketjuun. TES-lakot ehkä vähemmän. Mutta modet toki päättävät.

10 tykkäystä

Totta. Vastakkaiset osapuolet tykkäävät usein nostaa esiin niitä esimerkkejä, jotka tukevat omaa näkemystä. Niin tapahtuu nytkin hallituksen, EK kuten myös vasemmistopuolueiden ja AY:n toimesta.

Tämäkin vaikuttaisi kyllä pitävän paikkansa. Kauhistuin itse tuota erittäin painava syy vs. painava syy (tjsp.) uudistusta, mutta kun luin jostain muutamia esimerkkejä takavuosilta, joissa työnantaja oli hävinnyt irtisanomiskiistan oikeudessa, niin käännyin uudistuksen kannalle. Oli sen verran räikeää settiä.

2 tykkäystä

Juuri näin. Lisäksi osa ratkaisuista on ollut täysin ennakoimattomia. Näin varmasti ay-järjestöjenkin mielestä, koska osa heidän ajamistaan jutuista on kaatunut oikeudessa.

Monesti puhutaaan siitä, kuinka helppoa irtisanominen Suomessa on. Mutta oikeasti se on hemmetin hankalaa, kun mennään henkilöperusteisiin irtisanomisiin. Se sitten näkyy etenkin mikroyritysten korkeana työllistämiskynnyksen sekä siinä, että ennemmin palkataan vuokratyövoimaa tai ostetaan työpanos toiselta yrittäjältä kuin otetaan se riski työpaikan luomisen suhteen.

13 tykkäystä