Eihän se tietenkään ole outoa, että haluaa määrätä omista rahoistaan. Toki en nyt aikaisemmalla pointilla aivan sitä hakenutkaan vaan, että millaista vastinetta saat niille rahoille, joita sinne maksat. Kaikkihan meistä ymmärtää, että jokainen ei voi tällaisessa systeemissä olla nettosaajan roolissa vaan päinvastoin. Pitää kuitenkin muistaa se, että hyödymme valtavasti siitä, jos mahdollisimman monella meidän ympärillä menee hyvin (on nettomaksaja). Ideaaliyhteiskunnassa turvaverkot mahdollistavat sen, että jokaisella on samat lähtökohdat ja jokainen, joka on mahdollista saada mukaan yhteiskuntaan, saadaan. Tämän keskustelun keskeisin ongelma taitaa vain olla se, että nykymuotoisena tämä yhteiskunta ei toimi, sillä kun nettosaajien määrä nousee liian suureksi, niin ihmiset kokevat vääryyttä ollessaan vetäjän puolella.
Minä en ymmärrä näistä nettomaksajista, joten kertokaa joku paljonko pitää tienata tai maksaa veroa ollakseen nettomaksaja?
Tämä sopii ajan kuvaan, että asiat esitetään näin mustavalkoisesti. Lapseni näytti hieman vastaavaa tematiikkaa sisältänyttä persunuorten matskua Tik-Tokista. Aika hupsua. Itsekin olin 19-vuotiaan tuolla “haluan pitää omat rahani” -päässä. Olin tuolloin käynyt peruskouluni ja sen jälkeen armeijan. Valmistauduin pääsykokeisiin, jotka läpäisin ja opiskelin 7 vuotta yliopistossa. Minulla ei ollut tuolloin televisiota ja halusin kovasti pitää “omat rahani”, sillä enhän omistanut edes televisiota. Olen nyt ollut työelämässä 12 vuotta yhtäjaksoisesti, mutta minulla on vielä kovasti matkaa siihen, että olen maksanut Suomelle takaisin koulupolkuni, yliopisto-opiskeluni, lasteni synnytykset ja sairauksien hoidot ym. Täytyy sanoa, että häpeäisin jos 18-vuotias lapseni huutaisi Tik-Tokissa valtion ryöväävän “hänen rahansa” Ylelle. Hän saa Suomelta kaiken, minkä päälle hän tulevaisuutensa rakentaa.
No, tämä nyt lähti hieman sivuraiteille ja sai innoituksen tuolta Tik-Tokista. Ylessä lienee hieman karsittavaa, kunhan Yle Areenaa ei karsita. Yle Areenaa parempaa sisällöntarjoajaa en ole maksullisistakaan palveluista löytänyt. Aivan uskomaton aarreaitta.
Itse tarkastelisin yhteiskunnan rakentajia ja pöydästä syöjiä vähän laajemmasta mittakaavasta kuin pelkän nettoveronmaksun kautta. Sen ymmärrän, että monia v–uttaa vaikkapa ideologisesti työttömät terveet ja työikäiset lorvijat, joiden parhaat työvuodet kuluu kotona pleikkaa pelaten ja veronmaksajien rahoilla eläen. Niin v–uttaa minuakin. Toisaalta, ihan hirveän suurta katkeruutta en tunne siitä, että vaikkapa jonkun pääkaupunkiseudulla asuvan yh-lähihoitajan elämä pyörähtää sinne nettosaajan puolelle. Liioin en määrittelisi hänen hyötyään yhteiskunnalle vain veroilmoituksen lukujen pohjalta. Paljon tärkeämpää työtä hän tekee kuin esim. minä.
Se tässä elämässä on tullut itse jo opittua, että taloudellinen pärjääminen (en viittaa varsinaiseen rikastumiseen, siitä minä en tiedä mitään; enkä myöskään harvalukuisiin lotto- tai perintömiljonääreihin, joille heille onnensa suon) vaatii työtä ja toimeliaisuutta. Mutta sen työn ja toimeliaisuuden lopputuloksessa myös onnella ja sattumalla on varsinkin yrittäjäuran puolella hitonmoinen merkitys. Esimerkiksi itse ei voi oman elinkeinon kohdalla kuin yrittää muistaa harjoittaa niitä kiitosharjoituksia, että pitämäni työ on mahdollistanut minulle turvatun toimeentulon samaan aikaan, kun monet ammatillisesti kiistattomasti lahjakkaammat ja ahkerammat ihmiset ovat epäonnistuneet samalla toimialalla.
Ihan tavan vuoksi minustakin on aina välillä mukava kauhistella Suomen veroastetta - hemmetin korkeahan se onkin - sekä myös verotuksen rakennetta. Mutta vastakkaisista väitteistä huolimatta, ei tämä ole sosialistinen yhteiskunta, jossa ihmiset tapetaan verotuksella. Jos joku kuitenkin kokee maan verohelvetiksi, josta on syytä paeta, siihen on toki täysi vapaus.
Terv. nimimerkki “laiska nettoveronmaksaja” (*
') Huom! taloudellinen hyöty/haitta voi vielä muuttua ennen kuoleman jälkeen tehtävää loppulaskelmaa.
En ymmärrä mikä tämänkaltaisten anekdoottien arvo on aivovuoto-, tai yhtään missään keskustelussa. Toki huulen heiton taso tässä ketjussa tunteiden ymmärrettävästi kuumentuessa laskee helposti ja huomaamatta alle hyväksyttävän, mutta yrittää voisi edes. Otin tämän nyt vain esimerkiksi, et sinä Juha tätä yksin harrasta.
Yritän siis itse heittämällä oman korteni kekoon, kun tuli tämän innoittamana naputeltua tilastokeskuksen tietokantatauluja. Elikkä ohessa korkeakoulutettujen muuttoliike suomesta:
Keskustelua voitaneen jatkaa sillä, että onko tämä nyt sitten merkityksetön määrä hyvin todennäköisiä nettomaksajia vai ei. Kontekstina Tampereen yliopistosta valmistui vuoden 2023 aikana reilu 2000 maisteria, DI:tä ym.
Ehdotuksena esim. sama taulukko toiseen suuntaan voisi olla hyvä datapiste sekä argumentin paikka aivovuodon vähättelijöille, omien kokemusten jaon sijaan 
.
Muuttosyitä toki on muitakin kuin verotus tai ikiperuste Paavo Väyrysen presidenttiehdokkuus, joka ei nyt tällä kertaa toteutunut. Ehkä Yhdysvaltoja lukuun ottamatta suomalaisten keskeisimmät muuttomaat ovat veroasteeltaan sellaisia, että ne eivät palkkatulojen verotuksen osalta vaikuta miltään optimaalisilta veronmaksun minimoinnin kohdemailta.
Somen ja keskustelupalstojen perusteella suunnilleen joka toinen suomalainen on muuttamassa Viroon. Mölinän määrään nähden aika harva menestyjä on sinne muuttanut.
Sinällään siitä ei ole kahta sanaa, etteikö Suomen ansiotuloverotuksen tulisi olla kannustavampaa. Olisi ihan tervetullutta, että tässä maassa verotettaisiin enemmän haittoja ja vähemmän työn kaltaisia hyötyjä. Kokonaisveroasteessa taas Suomi ei niin kaukana ole esim. EU15-keskiarvosta kuin usein keskustelusta voisi päätellä. OECD-keskiarvoon nähden välimatka sitten kasvaakin, ja se on ihan poliittinen mielipidekysymys kumpaa verrokkia meidän tulee lähestyä, vai tuleeko lähestyä kumpaakaan. Itse olen sen kannalla, että EU15 järkevällä verotuksen rakenteella on aivan riittävä tavoite. Ja verorahoilla maksettu A-Studio pauhatkoon televisiossa tulevinakin vuosina.
Aivovuotoa tapahtuu huomattavasti ihan muista syistä, kuin vain verotuksen takia. Siinä ei myöskään pitäisi olla mitään ihmeellistä, että korkeamman koulutuksen omaavilla ihmisillä on paremmat lähtökohdat muuttaa toiseen maahan.
Miksi alhaisella koulutuksella, ja mahdollisesti huonolla kielitaidolla oleva henkilö lähtisi toiseen maahan tekemään samoja duunarihommia mitä voi tehdä kotimaassaan? Korkeamman koulutuksen omaavat ovat myös yleensä kielitaitoisempia sekä ulkomailta löytyy kiinnostavia työhaasteita, mitä ei kotimaasta välttämättä löydy.
En saa verorahoilleni minkäänlaista vastinetta, koska veronmaksu on vastikkeetonta. Se on sitten täysin herrojen hallussa, että käytetäänkö rahat sillä tavalla kuin haluaisin vai ei, koska valtaa asian suhteen ei ole. Joskus hyvinvointivaltiosta sattuu olemaan hyötyä, mutta valtaosa maksetuista rahoista nussitaan hömppään ja turhuuteen. Ideaalisti saisin tietenkin oikeuden vaikkapa kerran vuodessa päättää, että mille virastoille verorahani suuntaan, mutta poliittinen luokka ja saamapuolen ihmiset eivät ikinä tule ikinä suostumaan luopumaan kukkaron kuristusotteesta. Vaihtoehtoisesti vaalien äänimäärä voisi määräytyä nettomaksujen perusteella, jolloin ne kansalaiset jotka aidosti ottavat osaa yhteiskunnan pyörittämiseen saisivat myös päättää sen suunnasta. En myöskään pidätä henkeäni, että tällainen poliittinen uudistus olisi tapahtumassa.
Hetkinen, miten niin mustavalkoisesti? Näinhän tämä asia on aina ollut, että redusoidessa talousnäkemykset yhdelle akselille vasemmistopäähän laitetaan talousautoritäärit ja oikealle akselille talousliberaalit. Harva ihminen kannattaa täydellistä kommunismia tai anarko-kapitalismia, joten ihmiset päätyvät talousasioissa ääripäiden välille kannattamaan jonkinasteista muiden ihmisten taloudellisen vapauden rajoittamista. Suomessa ollaan Länsimaisittain hyvin vasemmalla ja täällä valtion rooli taloudessa on vahva, mm. työehdoista ja palkoista sopimista rajoitetaan kovalla kädellä ja iso osa ihmisten tuloista otetaan valtion käyttöön. Täällä monen ihmisen mieli on niin hyvinvointivaltiopropagandan turruttama, ettei tätä vallitsevaan olotilaa koeta merkittäväksi ja jatkuvasti vallankäytöksi yksityisiä ihmisiä kohtaan, heidän vapauksiaan rajoittaen.
Olen minäkin yliopistot käynyt ja varmaan sekin turha reissu maksoi valtiolle paljon, mutta nämä kustannukset ovat pitkälti valtion omaa syytä. Valtio itse on lailla kieltänyt edullisten ja tehokkaiden yliopistojen perustamisen, joten ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin pyöriä kalliin ja tehottoman julkisen yliopistokoneiston rattaissa. Käytän myös lääkkeitä, joista saan Kela-korvauksen. Maksan näistä lääkkeistä korkeamman hinnan kuin naapurimaista, koska valtio ylläpitää apteekkarimafiaa ja uusien kilpailevien apteekkien perustaminen ja lääkkeiden tehokas verkkomyynti on lailla kiellettyä. Siinä onkin sitten hyvä esittää laskelmia, että valtio on investoinut minuun näin ja näin monta euroa, kun ensin ollaan täysin kustu kulupuoli regulaatiolla. Joka tapauksessa en ole velkasuhteessa Suomen valtioon opintolainoja lukuun ottamatta ja kokisin sen jopa äärimmäisen nolona jos pitäisi tuntea jonkinlaista ylpeyttä siitä, että valtio vie väkisin itse tienaamaani rahaa.
Ei se varmaan valtion vika ole että päätit itse pääsykokeiden/vastaavan ruljanssin kautta hakeutua sinne. Olisit myös voinut jättää välistä kokonaan, mennä ammattikouluun tai vaikka oppisopimuksella johonkin. Miksi et mennyt ulkomaille johonkin hyvään hyödylliseen yksityiseen yliopistoon? Ei sille ole suomessa mitään esteitä.
Etkä vaikuta niin nuorelta että edellisen hallituksen oppivelvollisuusiän pidennys olisi ollut rajoittamassa.
Ihmiset tuppaa ajattelemaan usein että minä olen nettomaksaja, muut niitä pummeja. Hyvin harva on laskenut että montako miljoonaa sitä lopulta onkaan saamapuolella. Unohtuu helposti täällä tieverkon yms infran keskellä.
Nettosaajiahan rahallisesti ovat esim rajavartijat, poliisit ja sotilaat. Typerää ajatella että joku puhelinmyyntifirman omistaja olisi joku yhteisön tukipilari vaikka rajavartijaan verrattuna pelkästään pienen veroeron vuoksi.
Pienipalkkainen siivooja voi olla rahallisesti nettosaaja, mutta silti olla työpanoksensa kautta nettomaksaja. Ilman heitä kaikki hukkuisi paskaan, tai sitten professorien, lääkärien yms aika menisi siivoamiseen ja se olisi ihan helvetin tyhmää.
Koko suomen valtio kaatuisi äkkiä omaan mahdottömuuteensa jos jengi saisikin päättää että mihin veronsa käytetään. Kaikilla omat näkemyksensä, eikä juuri kukaan ymmärrä paskan vertaa siitä miten yhteiskunnan toiminnot ovat toisiinsa kytköksissä. Pelkkää katastrofia olisi luvassa.
Melko karsea haave “demokratiasta”. Aika lähellä diktatuuria, jossa rikkaat tekevät mitä tahtoo ja duunarit ovat orjia, oltaisiin toivomallasi systeemillä.
Mitä sitten kun joku sinua varakkaampi päättää “demokraattisesti”, että koko varallisuutesi menee valtiolle? Sitten oletkin ilman minkäänlaista äänivaltaa.
Kannattaa yrittää ajatella, että maailmassa on aika paljon muutakin hienoa kuin taloudellista varallisuutta, vaikka oma elämä ja ajatukset rahan ympärillä pyörisivätkin.
Kysyin jo tuossa aikaisemmin, mutta en saanut vastausta: paljonko pitää tienata tai maksaa veroja ollakseen nettomaksaja? Tai jos se määritellään toisin perustein, niin miten?
Kuinka vähän ansaitsevat ovat nettosaajia?
Nettosaajia ovat mm. ne korkeakoulutetut, jotka nauttivat kohtuuttoman ylellisistä tuista maksuttoman korkeakoulutuksen ajalta ja valmistuttuaan muuttavat ulkomaille töihin. Tähän yhteiskuntamme kannustaa opintotuen, asumistuen ja työn haittaverotuksen muodossa.
Joo, eikä ole minun vika että valtio on päättänyt tuollaisen etuuden tarjota. Valtio on itse kansallistanut korkeakoulutuksen ja pitää yllä koulutusmonopolia, joten turha tulla itkemään, jos sen pyörittäminen maksaa liikaa. Mun puolesta voitaisiin vaikka välittömästi perustaa edullisia yksityisiä digiyliopistoja, joissa kuka vaan voisi opiskella ilman pääsykoetta tai läsnäolopakkoa rahallista korvausta vastaan.
Mutta joka tapauksessa tuo nettosaaja/maksaja dikotomia ei ole oleellista. Riippumatta miten tilanne lopulta on, niin haluan että valtio pitää näpit poissa kukkaroltani.
Jos tämä jengi on tarpeeksi fiksuja valitsemaan maahan lainsäätäjiä 4 vuoden välein, niin miksi he eivät myös olisi tarpeeksi fiksuja äänestämään budjettiallokaatiosta? Samalla tavalla tuo varmaan menisi kuin nyttenkin, eli tekevät Hesarin vaalikoneen joka kertoo mitä pitää tehdä ja varmuuden vuoksi katsovat yhden depatin telkkarista. Paljon olisi tietysti virkamiesten vastuulla ettei poliittinen sekoilu halvauta valtiota, mutta niin se tilanne on jo tälläkin hetkellä.
Jos kysyn näin, että mikä estää tälläkään hetkellä enemmistöä päättämästi “demokraattisesti”, että koko varallisuuteni menee valtiolle? Toistaiseksi tuloista menee hieman alle puolet, mutta määrä todennäköisesti kasvaa sitä mukaan kun Suomen valtion velkaantuminen jatkuu ja varallisuusveron paluu koittaa heti kun saamme seuraavan äärivasemmistohallituksen. Miksi on moraalisesti oikein, että ihmiset jotka elävät muiden siivellä pääsevät äänestämään lisää rahaa muilta pois omiin lompakkoihinsa?
Maailmassa on paljon muutakin hienoa kuin taloudellista varallisuutta ja siksi olisi hienoa jos ihmiset keskittyisivät niihin asioihin eivätkä olisi jatkumasti kinuamassa muiden rahoja ja samalla alistamassa muita kansalaisia.
Nettosaaja = saa tulonsiirtoja ja käyttää julkisia palveluja isommalla arvolla kuin kuin maksaa veroja. Nettomaksaja taas päinvastoin. Kulutettujen julkisten palvelujen arvo on tietenkin hyvin vaikeaa laskea tarkasti. Jos valtio vaikka rakentaa 100 miljoonalla valtatien ja minä ajan sillä, kuinka suuri on osuuteni tuosta kustannuksesta? Entä jos en aja tuolla tiellä itse, mutta käyn esimerkiksi lähikaupassa, johon tuodaan tuotteet tuota tietä pitkin? Joku voisi tulkita, että hyödyn tuosta tiestä silloin, mutta mitään rahamääriä on vaikea arvioida.
On hieman helpompaa lähestyä asiaa approksimoimalla, että jokainen käyttää elämänsä aikana suunnilleen saman verran julkisia palveluja, ja arvioida pelkkää maksupuolta yksilöllisesti. Suomen julkiset menot ovat tällä hetkellä hetkellä n. 145 miljardia euroa vuodessa ja väkiluku n. 5,6 miljoonaa. Tuosta saataisiin, että jos maksaa n. 26 000 euroa vuodessa veroja ja veroluonteisia maksuja, on ainakin tällä ajanhetkellä yhteiskunnassa nettomaksaja. Tuohon lukuun pitää laskea aivan kaikki. Työnantajan eläkemaksut, omat eläkemaksut ja muut sivukulut, tuloverot, arvonlisäverot, valmisteverot, kiinteistöverot, osuus taloyhtiön kiinteistöveroista, pääomatuloverot jne. Ja joissakin julkisissa palveluissa on myös asiakasmaksuja, niin nekin pitää lukea mukaan.
Ylellä oli joskus joku suuntaa-antava työkalu tälle, joka osaa ainakin suurimman osan (tuloverot, veroluonteiset maksut palkasta, alv, valmistevero, työnantajamaksut) noista veroista arvioida. Täällä: Verolaskuri: Paljonko sinä maksat veroja ja mihin veroeurosi käytetään? | Yle. Esimerkiksi minä asun Espoossa ja tienaan suunnilleen 4 700 e/kk tai 58 750 e/v. Makselen siitä yli 40 000 euroa noita veroja vuodessa.
Vielä yksi näkökulma asiaan: Suurin osa meistä elää ensin lapsuuden, sitten työikäisenä hankkii tuloja ja tuottaa resursseja itselleen ja yhteiskunnalle, sitten elää vielä eläkkeellä jonkun aikaa. Tuo tulojenhankintavaihe kestää ehkä n. puolet elämästä. Toki sitten eläkkeestäkin maksetaan vielä veroja ja ainakin tällä foorumilla moni saa myös pääomatuloja siinä vaiheessa. Jos haluaa miettiä summaa, jolla nettomaksaa koko oman elinkaarikustannuksensa yhteiskunnalle, voi tuon nettomaksajan rajan 26 000 euroa / vuosi varmaan kertoa ainakin kertoimella 1,5. Aika suuri summahan se on, ja sen takia tämä yhteiskunta ei ole tällä hetkellä kestävällä pohjalla ja velkaantuu.
Ottamatta kantaa siihen, voisiko Suomessa olla hieman vähemmän tulonsiirtoja ja esim. suuremmat tuloerot, on fakta se, että sivistynyt ja rauhallinen yhteiskunta tarvitsee tulontasauksia ja heikommista huolehtimista. Kaikilla ei ole yhtä hyvät lähtökohdat ja toisaalta kukaan ei ole ansainnut lähtökohtiaan. Myöskin siitä, onko menestys omaa ansiota vai ei, voidaan olla montaa mieltä. Luonnontieteitä ymmärtävät tietävät, että ei ole.
Kannattaisiko sun muuttaa vaikka Etelä-Afrikkaan? Siellä on hieno luonto ja kovat tuloerot.
Tässä meillä on ajatuksissa kyllä vähän eroa. Olen lähemmäs kymmenen yksityisen tiekunnan jäsen, lisäksi muutama metsätie on myös kokonaan omilla mailla. Yhteistä näille on ettei ole asfalttia yhdelläkään, en tiedä mitä tapahtuisi moottoriteille tai rautateille jos kaikki olisi yksityisen rahan varassa. Tuskin olisi maan sisällä hirveästi liikettä.
Olen harrastanut ammuntaa ja nyrkkeilyä, silti maksan mielummin veroja joilla kustannetaan maanpuolustus ku ryhdyn itse kasaamaan jotain aseistettua sotaklaania. En näe mitään järkevää vaihtoehtoa veroille ja valtion väkivaltakoneistolle.
No miks sä kävit ton koulun jos siitä ei ollu yhtään mitään hyötyä? Pelkkää tappiota sulle ja valtiolle? Ei kai tuen olemassaolo ole syy sille että sitä on väkisin haettava?
Itse olen nostanut vaikka mitä metsänhoitoon liittyviä tukia kun niitä on ollut tarjolla ja ovat hyödyllisiä, mutta en kyllä ole metsää hankkinut siksi että pääsisi tukiaisia nostamaan.
No sanotaan nyt ihan suoraan että ei todellakaan ole riittävän fiksua. Sveitsissähän tämän ansiosta naiset saivat äänioikeuden vasta -90 luvulla. Tämän palstan jengi varmasti tykkäisi poliittisten lakkojen suuresta kannatuksesta suomalaisten keskuudessa.
Edustuksellinen demokratia kaikkine vikoineen on sentään hieman suoraa demokratiaa tehokkaampaa ja edustajat keskivertoa paremmin asioista perillä.
Se ettei kansa halua menettää omaisuuttaan, tästä varmaan kertoo kommunistien kannatus joka oli yksi promille äänistä. Mitäs muuta, suomen perustuslaki, eu-lait, varmaan vielä yk:kin on jotain asiasta päättänyt.
Tai no, demokratiassa ei sinulta omaisuutta viedä, jos siirrytään “demokratian” puolelle niin saattaapa lähteäkin.
Omaisuutta suojaa yhteiset sopimukset, eihän edes rahakaan ole kuin paperilappuja tai bittejä joille on yhdessä sovittu arvo.
En minä mikään anarkisti tai sydämetön ole. Tietysti tunnistan se, että on asioita, joiden järjestäminen on toimivinta verotuksen kautta ja vaikka meillä on aivan käsittämättömän korkea verotus, on myös paljon kohteita joihin pitäisi mielestäni ohjata nykyistä enemmän veronmaksajien rahoja. Mielenterveyspalvelut, vammaispalvelut ja katastrofiapu ovat tästä hyviä esimerkkejä.
Mielestäni ei ole oleellista että onko henkilö itse ansainnut ne suuret tulonsa vai ei. Kyse on siitä, että mikäli hyväksytään ajatus väkisin perittävistä veroista, niin silloin näille henkilöille olisi reilua ja moraalisesti oikein kompensoida tämä väkivaltateko antamalla heille enemmän valtaa siihen, että miten yhteiskuntaa pyöritetään tai minimissään siihen, että mihin näitä verorahoja ohjataan. Jos suora demokratia on mielestänne toimimatonta, niin edustuksellinen demokratia missä enemmän maksavat saavat enemmän ääniä kelpaa myös mainiosti.
Tämä sinänsä hyvin looginen ajatus reilusta yhteiskunnasta on kuitenkin niin vaarallinen ja tabu meidän poliittisessa keskustelussa, että useampi sijoitusfoorumilainen on ehdottanut karkotusta toiseen maahan 
Suomessa on paljon tehtäviä ja töitä joissa vaaditaan muodollinen pätevyys, eli yliopistosta saatu lippulappu. Minä en ikinä olisi yliopistoa halunnut käydä, mutta niin sitä vaan piti mennä vuosia tuhlaamaan täysin turhanpäiväisiä tehtäviä tekemään, että sen läpyskän sai. Valmistuin perusaste+keskiaste 1,5 vuotta ikäpolveani nopeammin ja loppupuolella tein vielä iltatöitä ohessa, mutta niin siinä vaan piti tuhlata vuosia jossain yliopistossa byrokraattiseen pakkopullaan sen läpyskän saamiseksi. Valtio maksoi rahassa, minä maksoin hukatuissa vuosissa. Minun mielestäni yliopistomarkkinat pitäisi vapauttaa ja sallia ihmisten mennä yksityisten yritysten pyörittämiin yliopistoihin.
Tähän mennessä Suomen historiassa työikäiset maksajat ovat edustaneet valtavaa määrää äänestäjistä ja silti kaikesta tästä huolimatta veroaste on vedetty valtavan korkeaksi. Nyt työikäisten määrä vähenee vuosi vuodelta ja eläkeläisten määrä kasvaa, joten emme ole kaukana siitä kriittisestä pisteestä, että enemmistö aktiivisesti äänestävistä hyötyy suoraan itse tulonsiirtojen kasvattamisesta, jolloin jokainen vaali on mahdollisuus äänestää itsellensä enemmän rahaa ilman minkäänlaisia henkilökohtaisia kustannuksia.
Perustuslain takaamaa omaisuuden suojaa ei varsinaisesti ole Suomessa testattu. Nythän sitä de facto jo rikotaan väärin perustein tehtyjen pakkolunastusten osalta ja omistukseen kohdistuvan kiinteistöveron osalta. Missähän menee demokraattisen verotuksen yläraja? Mutulla veikkaan että jossain 70% veroasteen kohdilla voidaan alkaa jarruttamaan oikeustoimin, mutta emme vielä ole siitä pisteessä että kukaan puhuisi veroasteen noston olevan laitonta.
Nuo yritystuet on vaan sellainen asia, että niitä lasketaan miten halutaan. Laskijasta riippuen niiksi luetaan mm. ruoan alennettu alv-kanta, tietenkin kaikki verohelpotukset (lue: vähemmän verottamiset) yms. Melko pieni osa usein mainittavista kokonaissummista on sellaisia euroja, joita konkreettisesti annetaan yrityksille rahaa. Ja niihin euroihin toki tulee suhtautua lähtökohtaisesti kaikkein kriittisimmin.
Mutta tuetaanhan meillä VM:n tulkinnan mukaan omistusasujiakin ruhtinaallisesti, koska siitä ei veroteta, että osakas joudu maksamaan vuokrananjatalle vuokraa. Kutsuvat sitä humoristisesti asuntotuloksi.
Nettosaajia ovat ne 34:ssä eri raittiusyhdistyksessä työskentelevät ihmiset, joiden laskut valtio kuittaa veronmaksajien piikkiin. Toki näitä ns. kolmannen sektorin “hyvää” tarkoittavia järjestöjä on muitakin. Itse asiassa näihin kuluu rahaa miljardeja. huonoin puoli tässä kuitenkin on se, että nämä puuhastelijat ovat poissa tuottavasta työvoimasta.
Olen puulla päähän lyötynä, kun asiallinen sijoituskonkari heittelee tällaista. 
Rikkaille siis enemmän ääniä vaaleissa ja köyhille yksi tai ei ollenkaan. Onko tästä jonkinlaisia esimerkkejä maailmalta? Ei varmaan ainakaan ns sivistysvaltioissa ole näin sairasta mallia käytössä.
Nordnetin salkkukäppyröissäkin voisi näkyä eurojen ja prosenttien lisäksi myös äänimäärän kehitys. Tai ainakin jos joku sijoitus on hyvin voitolla niin myyntinapin kohdalla voisi olla muistus, että montako ääntä nettomaksajalle kilahtaa lisää, kun suorittaa myyntinsä.