Nostetaan heti viikon alkuun pari mielenkiintoista uutista YLEltä:
Sveitsissä on hiukan meikäläiseen tapaan kansalaisaloitteet, mutta 50 000 rajan täytyttyä järjestetäänkin suora kansanäänestys eikä eduskunnan käsittelyä. Positiivinen puoli on oikea vaikutusmahdollisuus. Negatiivinen puoli kiteytyy tähän lauseeseen: On epäselvää, kuinka korotukset rahoitetaan.
Toinen mielenkiintoinen uutinen liittyy maahanmuuttoon:
Minusta toisesta graafista huolestuttavin havainto on perhesyistä tulleiden työllisyys, joka on vain ~6%-yks. suurempi kuin kansainvälisen suojelun perusteella saapuneiden. Usein kun perheenyhdistämisen perusteella saapuvien työikäisten mukana saapuu useampia huollettavia. Absoluuttisesti tuo luku näyttäisi jäävän hiukan alle 70%:n kohdalle, joka on yli 10%-yks. huonompi kuin suomalaistaustaisilla, EU:sta saapuneilla tai työluvalla tulleilla.
Huolestuttavin kuvaaja on kenties 3. kuvaaja. Sen mukaan hyvin karkeasti ekstrapoloimalla humanitäärinen maahanmuuttaja kääntyisi tulonsiirroilla mitattuna neutraaliksi kansalaiseksi n. 15-20 vuoden maassaolon jälkeen. Emme toki voi todellisuudessa päätellä saavutetaanko tätä koskaan, kiihtyykö kasvu 10 vuoden jälkeen vai pysähtyykö kasvu jonnekin nollan alapuolelle.
Pelkästään mittausjakson aikana (eli ensimmäiset 10v) pakolainen maksaa suorina tulonsiirtoina yhteiskunnalle silmämääräisesti arvioituna 110 tuhatta euroa. Menisi 28 vuotta kuitata tämä, jos 11. vuonna hypättäisiin vertailuryhmän tasolle. Jos oletamme kasvun jatkuvan lineaarisesti 10. vuodesta eteenpäin samaa tahtia kuin vuosina 4-10, niin ±0 -tason saavuttaessa “velkaa” on kertynyt jo 130 tonnia 16 vuoden aikana. Vertailuryhmät saataisiin kiinni 4 vuoden kuluttua tästä. 20 vuoden jälkeen pakolainen on saavuttanut suomalaisen nettomaksajan ~4000 euron tason. Tästä menisi 30 vuotta saavuttaa ±0 -taso. Eli alle 19-vuotiaana saapunut pakolainen pääsisi “nollille” 68-vuotiaana, jolloin hän jääkin eläkkeelle. Uskoisin hänen ennättävän maksaa eläkemaksuja yli takuueläkkeen 30 vuoden aikana, joten nettovaikutus suorina tulonsiirtoina olisi kokonaisuutena lähes neutraali. Tätä vanhemmilla saapujilla odotusarvot ovat siis vielä heikompia.
Perheenyhdistämisen kautta saapuvat näyttävät jumiutuvan noin 3000 euron vuosittaiseksi kulueräksi. Olettakaamme suomalaisen keskipalkaksi 3700€/kk, keskimäärin 22 työpäivää/kk, työajaksi 7,5h/päivä ja veroprosentiksi 28%. Näillä parametreilla yhden perheenyhdistämisen kustantamiseksi on jonkun veronmaksajan työskenneltävä keskimäärin 480 tuntia eli 64 päivää eli melkein 3 kuukautta. Suorana työnä tämä vastaa 18 työpäivää. Päälle toki muut kulut, joita matalampi sosioekonominen asema keskimäärin aiheuttaa.
Vaikka tämä kirjoitus koskeekin maahanmuuttoa, niin koitetaan välttää rasismia ja keskustella rakentavasti maahanmuuton taloudellisista kustannuksista, jos keskustelua viriää ylipäänsä. Kriittisyys on toki perusteluna sallittua.
Disclaimerit:
- Tutkimuksen data loppuu vuoteen 2021, joten ukrainalaispakolaiset voivat muuttaa lukuja tämän päivän tilannetta arvioidessa
- Malli on siitä puutteellinen ettei se huomioi muita yhteiskunnan kuluja ja perustuu aika optimistiseen tulokehitykseen, mikä ei välttämättä pidä paikkaansa matalammilla koulutustasoilla. Malli tasapäistää kaikki saapujat yhteen lukuun, jonka alla ihmiset jakautuvat kunnon kansalaisiin, katujengiläisiin ja vaihtoehtoihin tältä väliltä.
- Olisi mielenkiintoista nähdä tilastotietoa saapumismaan perusteella, sillä uutisoinnin perusteella siinäkin saattaisi esiintyä melkoisesti vaihtelua