Minusta tuo on väistyvän puheenjohtajan siirtyminen eurooppaan antaakseen tilaa ja työrauhaa seuraajalleen on normi suomalaisessa politiikassa, ja siitä normista harvemmin poiketaan. Eikä tuossa siirtymässä edes tulot hirveämmin nouse.
Millä tavalla?
Joo puolueen tulevaisuus on sumuinen enkä tiedä onko noilla ketään kunnollista seuraajakandidaattia, mutten kyllä hahmota miten Andersson itsemurhautuisi poliittisesti jatkamalla kotimaassakaan. Pientä kulumaa kasvoihin toki, normaaliahqn semmoinen on.
Itse asiassa tuo uutinen on Vasemmistoliitolle lottovoitto. Vasemmistoliitolla on ollut historiansa aikana tasan yksi suurta henkilökohtaista ja puoluerajoja ylittävää suosiota nauttinut europarlamentaarikko, ja se on ollut Esko Seppänen. Kiitos Seppäsen suosion, puolueella on ollut parhaimmillaan kaksi meppipaikkaa. Ja vastaavasti Seppäsen lopetettua tuossa jobissa puolue putosi yhdeksi vaalikaudeksi kokonaan pois europarlamentista.
Nyt Li Anderssonin myötä puolueelle on löytynyt uusi Seppänen, jonka henkilökohtainen suosio avaa mahdollisuudet vaalisuosion nousulle. Ja noita suosittuja poliitikkojahan ei vasureissa ihan kamalan paljoa ole ollut. Itse asiassa “uuden polven poliitikoista” (eli niistä, jotka eivät omanneet skdl-taustaa) ei tule mieleen muita kuin Li Andersson ja aikaisemmin Suvi-Anne Siimes.
Liikunnan tukemisessa rahat pitäisi laittaa juurikin siihen liikunnan tukemiseen. Ja huippu-/ammattiurheilun rahoittakoon yksityinen sektori ja urheilijat itse.
Mutta oikeilla jälijillä olet. Ja sama pätee oleellisesti liian suureksi kasvaneeseen julkiseen sektoriin ja tulonsiirtoihin. Kun liian suuri osa äänestäjistä on ”saamapuolella” niin täytynee mennä kriisin kautta ennen kuin voidaan löytää kestävä ratkaisu. Ja ratkaisua ei siis välttämättä silloinkaan löydetä.
Nähtäväksi jää saadaanko Suomessa tehtyä tarvittavat korjausliikkeet, vai kituutetaanko menemään liian sosialistisella politiikalla kunnes IMF ja kumppanit tulevat tekemään päätöksiä meidän puolesta?
Onhan niitä “ansoja” paljon tai oikeastaan pelätään tilanteen ajautuvan siihen, että viime syksyn ja tämän talven lakkoilu on ollut turhaa. Tai ei ihan suoraan tuo vaan se, että huomaako jäsenkunta turhuuden.
Eilisessä tiedotustilanteessa Eloranta esitti AY-liikkeen tulevan vastaan siinä, että ns “vallankumouslakkojen” kieltämistä ei enää vastusteta. Tästähän voi vetää päätelmän, että puheista huolimatta on haluttu rikkoa Suomen demokraattinen järjestelmä, mutta kun se ei onnistunut, niin odotetaan parempaa tilaisuutta, ehkä seuraavan hallituksen aikana.
Pelko SDP:n kannatuksen vähenemisestä gallupeissa edelleen, josta tulee pyyhkeitä Elorannalle (ehkä ei saa eläkevirkaa valtionhallinnosta). Jutta yritti “ketään ei jätetä”-sloganilla kohottaa kannatusta, mutta vaalituloksen pelätään osoittavankin kannatuksen pohjatason. Turhautumista aiheuttaa pohdinta lakkoiltiinko liikaa vai liian vähän.
Satamat menossa kiinni 2 viikoksi. SAK aiheuttamassa miljardiluokan tappiot suomalaiselle taloudelle. Nyt viimeistään on korkea aika rajoittaa poliittista lakkoilua. Isossa osassa muista EU-maita se on joko kiellettyä tai voimakkaasti rajoitettu. Suomessa saa lakkoilla viikkokausia ihan mistä tahansa syystä kun siltä tuntuu ja aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa ihan jokaiselle.
Suosittelen jatkossakin hajauttamaan sijoitukset muualle kuin tähän AY-landiaan, jossa eduskunnan päätöksenteko on ulkoistettu SAK:lle.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto (AKT) ilmoittaa, että ahtaajat ovat ryhtymässä kahden viikon poliittiseen lakkoon. Liiton mukaan lakko tulee sulkemaan satamien tavaraliikenteen.
Täytyy sanoa, että tämän hallituksen aikana olen ensimmäisen kerran alkanut ymmärtää lakkoiljoita. Esimerkiksi ensimmäisen sairauspäivän palkkattomuus on aika käsittämätön linjaus.
Itse taas en ymmärrä, mikä tässä on käsittämätöntä? Olet sairaana, etkä tee työtä kyseisenä ajankohtana. Miksi ansaitset saman palkan, mitä toinen, joka on töissä tekemässä sinun hommaasi? Uskon, että tämä on tottumiskysymys, ja omista saavutetuista eduista luopuminen on hankalaa.
Tällainen asioiden äärimmilleen yksinkertaistaminen on toki houkuttelevaa ja säästää turhalta miettimiseltä, mutta asia ei ole aivan noin yksinkertainen.
Täysin työntekijävetoisen yrityksen esimiestehtävissä toimivana sanoisin, että on hyvin tärkeää, että työntekijät pysyvät poissa työpaikalta ollessaan sairaita. Muutoin on riski, että suurempi osa työntekijöistä sairastuu, mikä tulee entistä kalliimmaksi yrityksellemme ja lopulta myös yhteiskunnalle. Suorittavan porukan liksat ovat maltillisia ja kustannusten nousun myötä ihmisten käytettävissä olevat rahat tiukassa, joten monilla ei ole varaa sairastella kotona, joten töihin tullaan sairastuttamaan sitten koko porukka.
Voisiko ay-liike kantaa kortensa kekoon tässä ensimmäisen sairaspäivän palkkamaksussa. Jos se ensimmäisen sairaspäivän palkka siirrettäisiinkin ay-liikkeen maksettavaksi. Työnantajan ei tarvitse maksaa tekemättömästä työstä ja samalla ay-liike olisi vastuullisesti talkoissa mukana toteuttamassa uudistuksia työntekijän kannalta suotuisasti.
Tämä on sopimusasia. Ei tarvitse mennä työnantajalle jonka työsopimus tarjoaa tällaista vaikka laki sen mahdollistaa.
Ja muutenkin suoraan sanoen sairaslomajutut ovat lähinnä ongelma työpaikoissa joissa ei tunneta mitään joustoja. Oman työpaikan osalta on -20t … +50t työaikajoustot ja kun elämä murjoo ja tarvitsee vapaata, sitä saa aika lailla omalla ilmoituksella ettei tarvitse esittää sairasta. Ja tiimit ovat sen verran hyvin kasattuja että harvassa ovat tilanteet jossa yhden miehen äkillinen poissaolo kaataa maailmaa mihinkään suuntaan.
Ja kun ne äkilliset poissaolot voi tehdä sisään myöhemmin, eivät vaikuta palkkaan.
Oikeat sairastumiset sitten erikseen, mutta kummasti näitä tuntuu olevan paljon vähemmän työpaikoissa joissa työaikajoustot tunnetaan…
Juurikin tämän takia tämä palkaton sairasloma on minusta yksi epäonnistuneimmista uudistuksista lähihistoriassa. Se ei varsinaisesti kosketa paremmin toimeentulevia ja paremmilla eduilla varustetuissa työpaikoissa (tai kunnalla) työskenteleviä, joiden työsopimuksiin se tuskin on tulossa. Muutos kohdistuu (hallituksen linjan mukaisesti toki) vain kaikkein huonoiten toimeentuleviin perusduunareihin, joilla ei ole mahdollisuutta kilpailuttaa työpaikkaansa. Huonosti motivoitunut liukuhihnaduunari taas tuskin alkaa ilomielin kantamaan osuutta yrittäjäriskistä vaan juurikin joko tulee töihin sairaana tai vaikuttaa sitten kerralla pitempään, kun kerran sairaussakko on jo maksettu. En siis ymmärrä miten tämä uudistus saavuttaa mitään muuta kuin ideologista hyminää EK:n puolella. Työllisyys- tai talousvaikutuksia ei ministeriö uudistuksella tainnut löytyy ensimmäistäkään.
Ei sitä olla kieltämässä tai poistamassa, kuten niin moni kuvittelee. Jatkossa jokainen liitto voi neuvotella ihan saman ehdon TESiinsä ja näin jatkossakin on 1. sairauspäivä palkallinen. Toki AY tässäkin haluaa uskotella duunareille, että nyt loppuu ilmainen sairastelu.
Sanon ensimmäisenä etten tue Sak:n lakkoja.
Ongelma ensimmäisen sairausloman palkattomuudessa on se, että tällä hetkellä palkalliset sairauslomat ovat neuvoteltu palkkoihin eli palkat olisivat korkeammat, jos sairauslomat olisivat palkattomia. Nyt hallitus on yksipuolisella ilmoituksella tekemässä käytännössä palkanalennuksen tekemällä ensimmäisestä sairauspäivästä palkattoman.
Kompromissiehdotukseni olisi, että palkkoja nostettaisiin laskennallisesti alan keskimääräisten sairauspoissaolojen verran ja kompensaationa sairausloma-ajalta ei maksettaisi palkkaa (tai esim. 50 % palkka), niin että muutos olisi kustannusneutraali. Työntekijöiden omavastuu lisääntyisi ja vähän sairastavat (=enemmän töitä tekevät) hyötyisivät palkankorotuksesta enemmän, kun sairauspäivät ei pienennä palkkaa.
Ensimmäisen päivän palkattomuus on varmasti näkökulmakysymys, mutta omaan oikeustajuuni se ei vaan istu.
Puuilon käyttämä luova ratkaisu kuulostaa sitävastoin fiksulta. Firman henkilöstöjohtaja ilmaisi haastattelussa: “Kummalleko on vaikeampi valehdella sairaudestaan…lääkärille kerran, vai lähiesimiehelle joka päivä”. Heillä ei siis käsittääkseni tarvitse kuin tehdä tuo ilmoitus esimiehelle. Mutta se on tosiaan tehtävä (ilmeisesti suullisesti) joka pvä.