Pojitteluako siellä AY-koulutuksissa teille opetetaan? Se oli juuri nimittäin juuri luottamusmies, joka työpaikalla tuollaista kieltä viljeli. Kyse ei ollut anonyymistä nettikirjoittelusta joka kohdistuu koko AY-liittoon - josta sinä näytät aina niin kovin pahoittavan mielesi - vaan yksittäiseen kollegaan kohdistunutta kiusaamista luottamusmiehen toimesta tämän työpaikalla.
Opetetaanko siellä AY-koulutuksissa myös työpaikkakiusaamista että saadaan mahdollsimman moni osallistumaan työtaistelutoimiin vaikka työntekijä pitäisi niitä haitallisina tai jopa typerinä? Opetetaanko siellä, että jos ei ole liiton kanssa samaa mieltä politiikasta, pääsee lehden sivuille ammattiosaston hyökkäyksen kohteeksi ja samalla kannustetaan kiusaamaan nykyisessä ja tulevissa työpaikoissa tätä maalitettua työntekijää - jonka ainoa virhe oli kuulua liittoon?
Vaikea uskoa, että joku olisi vielä ylpeä tuollaisesta yhteisöstä. No, ei tainnut se luottamusmies ollakaan, joka ei uskaltanut seistä sanojensa takana kun YLE olisi häntä haastatellut. Pelkuri.
Mutta viime aikoina SAK on kyllä onnistunut alittamaan riman kerta toisensa jälkeen. Ja olen aivan varma, että Hytösen kaltaisia kokemuksia saadaan lukea vielä monta kertaa muilta AY:n uhreilta. Jos vain joku uskalta olla yhtä rohkea koin hän oli ja kertoa AY:n painostuksesta.
Näinhän se on. SAK ei kestä tilannetta, että vasemmisto ei olekaan ajamassa sen haluamaa politiikkaa, vaan tällä kertaa meillä on varsin harvinainen oikeistohallitus, joka velanoton sijaan haluaa tähän maahan kilpailukykyä ja talouskasvua. SAK ei tätä hyväksy ja pelkää valtansa menettämistä. Tästä pelistään se on valmis aiheuttamaan Suomelle satojen miljoonien tai jopa yli milardin hintalapun.
Siinäpä meillä on kerrakseen “yleishyödyllinen yhteisö”
Voin olla mielipiteeni kanssa yksin. Mielestäni asia ei todellakaan ole noin yksiselitteinen. Mitä jos on monestakin asiasta ja lakosta ollut liittojen päätösten kanssa samaa mieltä, mutta nyt on jyrkästi eri mieltä. Pitäisikö siis erota liitosta tämän yksittäisen tilanteen takia. Mitä jos osallistuu niihin mielenilmauksiin josta on samaa mieltä. Vai ollaanko siellä oikeasti niin ohjailtavaa väkeä?
Oma mielipiteeni on se, että jokaiselta Suomen “yleishyödylliseltä” yhdistykseltä/järjestöltä/liitolta tulisi viedä pois verovapaus, kun kerran kansalaisetkin joutuvat täällä pää märkänä veroja maksamaan. Ihan sama onko nämä “yleishyödylliset” järjestöt oikealta, vasemmalta tai keskeltä poliittisesti. Ei mitään merkitystä. On täysin absurdia ja helvetin epäreilua, että normi kansalainen maksaa esimerkiksi pääomatuloistaan 30% tai 34% veroa, mutta joku “yleishyödyllinen” kampaviinerikerho saa tehdä omaa sijoitustoimintaansa ja nauttia korkoa korolle -ilmiöstä nollaverolla. Miksi?!
Erityisen vastenmielisen nykyisestä tilanteesta tekee se, että jos kaikki “yleishyödylliset” järjestöt maksaisivat esimerkiksi juuri pääomatuloistaan veroa kansalaisten tavoin, voitaisiin pääomatuloveron tasoa laskea dramaattisesti kaikkien kohdalla verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Mitähän tämä tarkoittaisi kansalaisten vaurastumispotentiaalille pitkällä aikavälillä. Aiheesta taitaa olla netissä laskelmakin Timo Rothoviuksen toimesta.
Tässä kappalessa sinä nimenomaan avaat hyvin miten asia käytännössä on. Mutta miksi ihmeessä lakkovahtien, luottamusmiesten ym. haastatteluissa todetaan, että osallistuminen lakkoon on vapaaehtoista ja osallistumista vain toivotaan? Rangaistus lakkoon osallistumattomuudesta kun on vieläpä kovin mahdollinen, eli erotus liitosta. Jos seuraamukset vapaaehtoisuuteen perustuvasta toiminnasta ovat tämän kaltaiset, ei osallistumista voida todellakaan pitää vapaaehtoisena, mutta silti se ulospäin niin kommunikoidaan. Todella ristiriitaista toimintaa. Ja viittaus näihin kahteen valtioon nimenomaan tuon ristiriitaisen toiminnan osalta.
Suomessa on työssä käyviä köyhiä(raja nykyään 1410€/kk) yli 200 000 kappaletta, varmasti löytyy ihan kohtuullinen määrä ihmisiä näistä jotka maksavat veroja mutteivät nosta tukia.
Jotenkin vaikuttaisi aivan mahdolliselta että tuolta työssäkäyvien köyhien porukalta on jokunen euro saattanut päätyä Antti Herlinin ja Björn Wahlroosin maataloustukiin. Tiiä vaikka mä oisin itsekin saanut jonkun metsänhoitotuen muodossa siivuni
köyhän selkänahkaa.
Se on hyvin riskialtista sanoa että raha kulkee aina johonkin suuntaan. Yhteiskunta on aika monimutkainen juttu, simppeli se voi olla vain populistin iskulauseissa.
Nalle ja Herlin ovat saaneet työssäkäyvän köyhän rahoja tietysti myös yritystukina, ainakin UPM:n ja Koneen kautta.
Jos tukena saatu raha ei ole omaa niin mitenhän paljon muiden rahaa Herlinillä Wahlroosilla on omittuna kun ottaa korot ja koron korot huomioob
Raha liikkuu kyllä ihan joka helvetin suuntaan, sitä ei voi paeta mitenkään ilman täydellistä irtautumista yhteiskunnasta.
No voi hyvänä aika. En kyllä usko että sinä voit olla täysin tietämätön miten käyttäydytään politiikassa tai työelämässä mikäli joku yksilö alkaa sooloilemaan. Aivan varma rökitys on tulossa myös elinkeinoelämän leirissä mikäli joku alkaa vetämään yhteisestä linjasta poikkeavaa. Se että joku menee lakon aikana töihin ja saa haukut on pientä sen rinnalla miten työnantajat kohtelevat työntekijöitä missä voi vuosikausia harrastaa työpaikkakiusaamista ilman mitään seurauksia.
AY-liikkeellä menee tässä kuten juuri aiemmin kirjoittelin sekaisin AY-asiat ja valtakunnan politiikan tekeminen.
Vaikka AY-liike onkin perinteisesti ollut vasemmiston hallussa, ja tukenut taloudellisesti ja työnvaihdon kautta vasemmiston poliitikkoja, ei se kuiitenkaan tarkoita että kaikki AY-liikkeen jäsenet olisivat vasemmistolaisia tai oppositiopolitiikan kannattajia.
Teollisuusliiton teettämässä kyselyssä PS on SDP:n jälkeen suosituin puolue 2023 eduskuntavaalien alla suoritetun kyselyn mukaan, ja suosituin alle 45 vuotiaiden joukossa. En osaa sanoa onko vastaajiin sattumalta valikoitunut vanhempaa väkeä, vai onko jäsenistä keskimäärin noin painottunut. eli vastaajissa vain 1/3 45v tai nuorempi, ja 2/3 vanhempaa.
Eli Teollisuusliittolainen - vaikka AY-liikkeeseen kuuluukin - ei välttämätta halua olla osa AY-liikkeen vasemmistopolitiikan tekoa, hyvin luonnollista. Se olisikin hyvä AY-liikkeen tiedostaa, ja halutessaan järjestää eri puolueita tukevia mielenosoituksia ihmisten vapaa-ajalla.
Niin tuossahan oli kyse siitä meneekö raha aina vain rikkailta köyhien suuntaan, ja pointti oli että kuvio on monimutkaisempi. Osa köyhistä maksaa muiden tukia veroina ja osa rikkaista ottaa tukia vastaan.
Ei ollut tarkoitus väittää että yhteiskunta pyörisi köyhien veronmaksajien rahoilla.
Ensiksikin pienituloinen ja köyhä eivät ole synonyymeja. Kärjistetysti miljonäärikin voi olla pienituloinen ja 150.000,- vuodessa tienaava köyhä, ilman varallisuutta ja suurilla veloilla.
Osa pienituloisista tosiaankin maksaa veroja, mainitulla 1410€/kk-tulolla menee koko vuodelta reilu 200,- veroa vuodessa, se vaihtelee jonkin verran kunnasta riippuen. Eipä sillä julkisen talouden kannalta mitään käytännön merkitystä ole.
Eurostatin käyttämä köyhyysraja on 60 prosenttia vuosittaisesta mediaanitulosta. Ihmistä pidetään siis köyhänä, jos hänen nettotulonsa ovat alle 60 % keskimmäisen tulonsaajan nettotuloista. Vuonna 2022 pienituloisuusraja oli Suomessa yhden hengen taloudessa 16 910 euroa vuodessa eli noin 1 410 euroa kuukaudessa. Rajan alapuolelle jäi 730 800 henkilöä eli 13,4 % väestöstä.
Mitäs? Laskurin mukaan veroja ja veroluontoisia maksuja menisi kuitenkin semmoiset puolitoista tonnia.
Jos asiaa katsotaan laajemmin niin pientä tuloveroa maksavan veroprosentti nousee selkeästi kun mukaan otetaan kulutus- ja haittaverot. Vastaavasti se taas laskee suurituloisen veroprosenttia. Kulutuksen verottamisen suuntaan suomessa on viime vuosikymmeninä siirrytty.
Kai sillä nyt jotain merkitystä valtiontalouden kannalta on. Jopa pelkällä toimeentulotuella elävät maksavat veroja vähintäänkin ruoan kautta.
Tämä. En tajua, miksi puhutaan “köyhyydestä” kun oikeasti tarkoitetaan pienituloisuutta. Köyhyys on varallisuutta kuvaava termi, kun taas pienituloisuus on puhtaasti tulotasoa kuvaava termi. Ja nämä ovat kaksi eri asiaa vaikka niillä usein onkin yhteys. “Köyhyysrajalla” tarkoitetaan siis “pienituloisuusrajaa”.
Jostain syystä tuo “köyhyys” on kuitenkin lanseerattu tarkoittamaan myös joissain yhteyksissä tulotasoa. Protestoin tätä ja aion jatkossakin tarkoittaa köyhällä henkilöä, jolla ei ole varallisuutta.
Työntekijän palkasta vähennettävät työttömyysvakuutus ja eläkevakuutusmaksut eivät ole veroja, vaikkei niitä voi välttääkään. Veroja menee kunnalle se reilu pari sataa vuodessa, valtiolle ei senttiäkään. Pienituloisimpien veroja on mahdoton keventää, koska he eivät niitä maksa.
Eivät he kyllä maksa, vaan ne toimeentulotuensaajan verot maksavat kyllä muut veronmaksajat, vaikka ne toimeentulotuella (TTT) elävän tililtä lähtevätkin. Ei se ole mitään veronmaksua, jos verovaroista jollekin annetaan 1000 euroa, josta hän maksaa mutkien kautta 200e takaisin.
Verojenmaksu on syvimmältä olemukseltaan työpanoksen lahjoittamista julkishallinnolle. Pelkän työn verottamisen lisäksi kannattaa verottaa kulutusta, koska verotuksella voidaan ohjata kulutusta ja kerätä myös osa pimeän työn hedelmistä. Lisäksi matalampi työn verotus kannustaa tekemään niitä töitä.
Modernissa yhteiskunnassa raha helpottaa erilaisten työpanosten verottamista ja tukien kohdentamista. Ilman rahaa tämä toteutettaisiin siten, että viljelijä “lahjottaisi” osan viljastaan nälkäisille ja metsänomistaja polttopuita viluisille. Miten TTT:llä eläjä maksaisi tässä kuviossa veroja?
Kuvitellaan, että nostetaan toimeentulotuki yhdelle henkilölle sataan miljoonaan per kuukausi. Samalla hänen veroprosenttinsa nousee 99,999 prosenttiin. Nettona käteen jää 1000 euroa, veroihin menee 99 999 000 per kuukausi eli 1 199 980 000 vuodessa. Tekeekö tuo hiukan vajaa 1,2 miljardia hänestä Suomen parhaan veronmaksajan ja yhteiskunnan tukipilarin vai kiertääkö siinä sama raha valtion taskusta toiseen?
Valitettavasti TTT:llä elävän ainoa positiivinen vaikutus valtiontalouteen on hänen työllistymisensä tai kuolemansa.
Erittäin tarpeellisia kuittailukysymyksiä, joihin voit miettiä vastausta omassa päässäsi.
Sinä tai minä ei tiedetä, miksei kyseinen luottamusmies antanut lehteen haastattelua, eikä se minua kovin paljoa kiinnosta. Itse en ainakaan antaisi lehteen haastattelua mistään yksittäiseen henkilöön liittyvästä asiasta. Eiköhän asia kuulu selvittää aivan muualla kuin Ylen sivuilla.
Luottamusmiehiä mahtuu maailman monen sorttisia, kuten myös rikkureita ja kaikkea siltä väliltä. Jutun (ehkä asioista tietämätön) rikkuri toimi väärin. Luottamusmies toimi myös väärin yhteydenotossaan. Riittää, kun kertoo mitä seurauksia asialla on. Ei ole tarvetta ylimääräisyyksille.
Kaikki jutun tapahtumat ovat aika äkkiä analysoitu. Hyvin harva liiton jäsen menee lakon aikana töihin. Hyvin harva luottamusmies käyttäytyy epäasiallisesti noissa tilanteissa.
”Sinua ei kiinnosta kuin oma itsesi. Olisit poika soittanut etukäteen, mutta toimit luikurimaisesti”, pääluottamusmies kirjoitti Hytöselle.
Joo, viesti on ajattelematon. En kuitenkaan tiedä onko syytä verrata tätä yhteisöä Venäjään tai Pohjois-Koreaan tai ihmetellä opetetaanko luottamusmiesten koulutuksissa tuollaista äärimmäisen törkeää pojittelua ja kiusaamisviestin kirjoittamista. Tuo oli siis ainut viesti, jonka luottamusmies oli hänelle kirjoittanut, eikä rikkurin viestejä julkaistu jos sellaisia oli. Saattaa välillä saada väärän kuvan tapahtuneesta, kun täältä lukee näitä tunteenpurkauksia.
Ja velanotto vaan yltyy.
Jaa-a. Eihän siinäkään ole liiemmin järkeä, että eroaa lakon ajaksi ja sitten liittyy takaisin, vaikka sallittua sellainenkin huopaaminen taitaa olla.
Tarkoitus on kuitenkin ajaa asioita yhtenä rintamana. Ei kai siitä mitään tule jos jokaiseen toimeen osallistuu ne, joita se sattuu kiinnostamaan. Liitto toki kyselee mielipiteitä jatkuvasti ja esimerkiksi lakkovalmius on syytä olla kohdallaan jos haluaa lakkolistalle.
Esimerkkinä vaikkapa paikallisen palkankorotusneuvottelun aikana toteutettu hiljainen ylityökielto. Jos neuvotellaan koko työporukalle korotusta ja pari tyyppiä rikkoo kyseistä kieltoa niin onhan se aivan selvää, ettei kukaan halua työskennellä heidän kanssaan. Pidän tuollaista melkoisena perseen näyttönä muille. Samalla kun muut kärsivät nahoissaan ja kieltäytyvät ylitöistä yhteisen hyvän eteen niin kaksi tyyppiä vaan tienaa menemään ja pahimmassa tapauksessa vesittävät (ainakin jos heitä olisi enemmän) koko ylityökiellon tarkoituksen. Sitten jos jossain vaiheessa jotain korotusta tulee niin myös nämä kaksi saavat sen ja se kelpaa tottakai käsi ojossa.
Ajattelen vähän samalla tavalla lakkohommista tai ylipäätään liiton työstä jäseniensä eteen. Liittoon kuulumattomille kelpaa ilomielin kaikki mitä liitto saa neuvoteltua tai mitä yhteisenä rintamana työtaistelutoimilla saavutetaan, mutta itse he eivät halua laittaa tikkua ristiin omien etujensa eteen tai jotkut valitsevat työttömyyskassan siksi, koska se on halvempi. Se on omaan korvaan aika outo syy, mutta yhden sellaisenkin tiedän.
Tottakai on olemassa reiluja ja hyviä työnantajia, joiden työntekijöille liitosta ei juuri hyötyä ole, koska työnantaja arvostaa työntekijöitään ja sopii muutenkin paljon TES:sta paremmat ehdot. Valitettavasti näitä hyviä työnantajia on sattunut samoihin karkeloihin melko vähän. Kun kuuntelee ihmisten omakohtaisia kokemuksia työpaikkojensa lieroiluista tai lukee lehtijuttuja ties mistä koiruuksista narahtaneista työnantajista niin olen vahvasti sitä mieltä, että ammattiliittoja tarvitaan enemmän kuin koskaan. Ei noihin väärinkäytöksiin kukaan muu puutu ja aika harva uskaltaa yksin lähteä riitauttamaan omia asioitaan.
Ja koko ajan vaaditaan että tuon 100te+ porukan pitäisi kantaa vastuunsa ja maksaa enemmän yhteisestä kakusta. Ihan niin kuin he eivät sitä jo tekisi.
Veropohjan laajentamisestakin puhutaan. Helpointa sen laajentaminen olisikin lisäämällä veroja alle 25te/v porukalle joita on paljon. Toki se on sitten tukien suhteen aika nollasummapeliä.
Yleisesti voisi sanoa, että kulttuuri niin yrityksissä kuin yhdistyksissä toimisi paremmin, jos asioista voisi olla rehellisesti eri mieltä ja myös osoittaa sen. En pidä junttaamisesta, on sitten kyse mistä tilanteesta tahansa. Jos on selkeät perustelut miksi toimii niin kuin toimii, en näe siinä mitään väärää. Poliittisten lakkojen kohdalla tilanne on mielestäni otollinen erimielisyyksille. Joku saattaa nähdä tämän niin ettei halua aiheuttaa työnantajalleen sijaiskärsimystä, vaikka olisikin tavoitteista samaa mieltä. Näinhän kävi koko henkilöstön voimin Nokian Renkaiden kohdalla. Miksei liitto hermostunut heille, miksei heitä painostettu. Nythän nämä lusmut saavat samat edut kuin lakkoilijat, nämä urheat soturit, vaikka eivät taisteluun osallistuneet millään tavalla.
Pitäisköhän julkista sektoria ja tulonsiirtoja pienentää nykyisestä, niin voitaisiin periä vähemmän veroja? Ihan riippumatta tulotasosta tai varallisuudesta ihmiset saisivat päättää itse enemmän siitä miten rahansa ja ansionsa käyttävät. Mun mielestä pitäisi, mitä mieltä sinä olet?
YLEn jutun perusteella näyttää siltä, että opetetaan. Kun virallisessa julkaisussa kutsutaan lakkoon osallistumattomia “rotiksi, elukoiksi, konniksi ja mädiksi omenoiksi”, ei kyse ole mistään äkkipikaistuksissa tehdystä huutelusta jossain kuumassa keskustelussa, vaan ihan harkittu häpäisykeino, jolla pyritään hiljentämään vastustus.
Mutta ajattelin kysyä, jos sinulla on asiasta omakohtaisia kokemuksia kiusaamisen opettamisesta koulutuksissa, kun olet niihin omien sanojesi mukaan osallistunut. En siis väittänyt että sinulle niitä olisi opetettu tai että sinä tuollaista harrastaisit.
Niin syvässä näyttää olevan tuo painostaminen AY:ssä, etten lainkaan ihmettelisi jos tuota myös opetetaan luottamusmiehille ja muille vastuuhenkilöille. Toivottavasti ei. Sääli että kukaan joutuu työpaikallaan tuollaista kusipäisyyttä kokemaan.
Ahtaajien kohdalla tämä kuulostaa vähän erikoiselta. Nythän he nimenomaan eivät laita tikkuakaan ristiin ja voivat hyvällä omatunnolla ottaa vaikka reissun etelään. Lakkokorvaukset juoksee tekemättä mitään, korvauskin on suurempi kuin työstä maksettava palkka. Lisäksi hyvin neuvotellut ylityökorvaukset odottavat kuin töihin palaa. Jos olisi rahapulassa oleva ahtaaja, niin eikö olisi suorastaan tyhmää olla menemättä lakkoon. Aika paljon odotetaan mielenlujuutta, jos kuvitellaan ettei näillä rahallisilla eduilla olisi mitään tekemistä lakkoinnokkuuden kanssa ja vähemmän itse ideologian kanssa.
Aiheesta taitaa olla netissä laskelmakin Timo Rothoviuksen toimesta.
