Suomen perustuslaki on tässä se sosiaali- ja terveyspalvelujen minimin asettaja. Sille rajalle voi hallituksen päätöksillä palvelujen leikkaamisessa mennä. On menty pitemmällekin, mutta toimeentulotuki-järjestelmä lieventää.
Kysymys siitä, onko verottajana valtio vai hyvinvointialue, on aika turha. Vaikka sosiaali- ja terveyspalveluista on aiemmin vastanneet kunnat, niin tosiasiallisesti kuntatukien kautta rahoittaja on pitkälti ollutkin valtio. Jos näin ei olisi, ei kuntavero olisi noin puolittunut vasta äsken, kun kuntien vastuu sotepalveluista siirtyi hyvinvointialueille.
Mitä hyötyä sote-maakuntaverosta olisi? Köyhimpienkin maakuntien apuna, tukena ja turvana olisi silti perustuslaki, eikä elämän edellytyksien romuttaminen osassa Suomea tule onnistumaan, vaikka keskittämishaluiset sitä koko ajan niin intoilisi.
Kyllä ne aika helposti löytyy suuruusluokan selvittämiseksi, mutta toki hieman vaivaa vaatii. Ei kovin vaikeaa olisi laittaa tiedoksi esimerkiksi sairaalalaskun, palvelutalon tai vaikkapa päivähoitolaskun liitteeksi.
Mielenkiintoinen “virhe” IS:n jutun ja EVAn raportin välillä.
IS:kuvasta osakaappaus
EVA:n raportin kuvasta osakaappaus
EVA:n raportissa Maakuntavero+Vakuutusmallin säästöt ovat yhteensä 7 G€.
IS:llä Maakuntaverolle ei ole annettu säästöä vaan 7 G€ on osoitettu Vakuutusmallille.
Luultavasti ja toivottavasti tuo on vain IS:n taulukon tekijän lapsus.
SAK pistää ulkoparlamentaarisen politiikan teon poliittisten lakkojen muodossa paussille, mutta toteuttaa päällä olevat ja julkistetut lakot loppuun.
Meanwhile, poliittisten lakkojen lakkojen rajoittamisen lainsäädäntö etenee kuten pitää.
Tämä kevään show hyvin kertoo, että rajoittamaton politiikan teko sivullisten eli yritysten, heidän työntekijöiden ja yhteiskunnan kustannuksella on sietämätöntä.
Poliittisten lakkojen voimakas rajoittaminen on kevään tekojen myötä käytännössä vietävä loppuun, ja tukee myös ikääntyvän, 15 vuotta ilman reaalista talouskasvua velkarahalla eläneen kansakunnan tulevaisuuden kannalta tärkeiden investointien investointien saatavuutta. Vaikka juuri SSAB ei Raahen toimintaa minnekään voi roudata.
SAK päätti keskeyttää ainakin väliaikaisesti maamme talouden paskomisen. Eli se pitää nykyiset lakot loppuun (8.4. asti) eikä päättänyt uusista lakoista. Tämä ei tarkoita, etteikö lakot voisi jatkua kun SAK huomaa ettei se yhtä ole osapuoli lainsäädäntöprosessissa.
Toivottavasti hallitus kiirehtii lakkolakien säätämistä.
SAK:n Jarkko Eloranta kertoo, että SAK:n ilmoitetut lakot toteutuvat, mutta uusista lakoista ei ole päätetty. Lakot siis keskeytyvät 8.4.
SAK on valmistautunut siihen, että jatkosuunnitelmia tulee. SAK:n hallituksella on seuraava kokous 18.4.
Elorannan mukaan SAK on valmis neuvottelemaan hallituksen kanssa jo ennen lakkojen päättymistä.
Täytyy sanoa että vaikka SAK:n rivien rakoileminen näkyi jopa “meille asti”, tuli tämä päätös hienoisena yllätyksenä.
Hallitus ei nähdäkseni ole ainakaan julkisuudessa tehnyt mitään sellaista mikä päätöstä selittäisi. Niinpä kyse on erittäin todennäköisesti soraäänten lisääntymisestä omien joukossa. Tämä tietysti optimitilanteessa tarkoittaisi että jopa SAK on sisäistänyt tosiasiat ja talouden realiteetit.
Mutta katsellaan. Hallituksen kannattaa edelleen pitää kiinni Suomen pelastamiseksi välttämättömästä ohjelmastaan, ilman myönnytyksiä. Päinvastoin, nyt on tilaa uusillekin avauksille. Sen verran herkullisen erävoiton se tänään sai.
Kunnioitettava aika. Eläketurvan määrästä puhuttaessa kannattaa kuitenkin vuosien lisäksi muistaa myös ne eläkemaksuprosentit. “Työeläkejärjestemän alussa 60-luvulla, ei ollut vielä juurikaan eläkemenoja, ja maksut olivat noin viisi prosenttia palkasta. 1970-luvulla maksu nousi kymmeneen prosenttiin, ja 80-luvulla 15 prosenttiin kokonaispalkasta.” (Lähde: Yli 24 prosenttia palkasta menee eläkkeisiin, ja se on enemmän kuin koskaan ennen | Talous | Yle ).
Nyt palkkasummasta lähes viidesosa menee eläkemaksuihin. Ja samaan aikaan eläkeikää nostetaan ja tulevaisuuden eläketurvaa leikataan. Eli tarjolla on entistä huonompaa vastinetta entistä korkeampaa maksua vastaan.
Kun lomautusilmoituksia alkaa tulemaan enenevissä määrin, koska tuotettua tavaraa ei saada maailmalle, niin paineet kasvavat SAK’ssa. Eihän tuo lakkoilun lopettaminen niitä lomautuksia peruuta, mutta voi lyhentää niiden kestoa. Varmasti tuolla on saatu aikaiseksi myös pysyvää työpaikkojen katoamista.
Yritystuista olisi syytä leikata ja nyt tulee mutta, mutta miten näette kannattaako niitä leikata, jos kilpailija maat maksavat jo nyt enemmän yritystukia ? Yritystuet suurille yrityksille ovat vain verohelpotus, joita virheellisesti yritystuiksi kutsutaan. Leikata siis pitäisi, mutta vasta yhteisymmärryksessä muun talousalueen kanssa.
Yksi ihan hyvä kohde leikata yritystukia on Itämeren matkustajalaivaliikenne. Suomen valtio tukee sitä, jotta suomalaiset ovat päässeet edullisesti Ruotsiin tai Viroon hakemaan halpaa alkoholia, tupakkaa ja nuuskaa.
Minusta ei ole kauheasti järkeä, että Iisalmelainen Timo ajaa Olvin rekan perässä Helsinkiin ja siitä lautalla Tallinnaan. Tallinnassa rekka purkaa kuormansa, josta Timo lastaa osan pakuunsa. Tämän jälkeen Timo ajelee takaisin kotiinsa juomaan sitä verovapaata Sandelsia. Kovin nurinkurista nykyisessä ilmastoympäristössä, että tällaiseen toimintaan vielä kannustetaan valtion veropolitiikalla. Jos sitä verovapaata Sandelsia saisi vaikka tehtaanmyymälästä, niin Timohan voisi käyttää säästyneen ajan vaikka johonkin kehittävään. Ja 100% myyntihinnasta jäisi Suomeen.
Tätähän perustellaan raskaalla liikenteellä, mutta tarviiko kahden laivan ajaa peräkkäin Tukholma-Turku väliä tai tarvitaanko Helsinki-Tallinna välille muka oikeasti noin monta lähtöä?
Olen todella jäävi ottamaan tähän kantaa. Iso osa oman alan työntekijöistä tulee Virosta. Oma yritykseni olisi todella suurissa vaikeuksissa, mikäli matkustaminen tehtäisiin hankalammaksi ( kalliimmaksi)
Ainakin tuon hallitus on tehnyt, eli kertonut että lakkojen aikana ei neuvotella.
Toivottavasti nytkään ei vesitetä mitään, koska AY-liikkeen ei pidäkään olla jokin ulkoparlamentaarinen veto-oikeuden käyttäjä, ja poliittiset lakon tulee niiden sivullisille aiheuttamien isojen vahinkojen takia olla hyvin rajoitettuja.
– Hallitus on kertonut, ettei se lakkojen aikana etsi työntekijäpuolen kanssa ratkaisuja. Uusia päätöksiä lakkojen jatkosta ei tehty. Annamme nyt Orpon-Purran hallitukselle tilaa toimia. Lakot keskeytyvät maanantaina 8.4. Olemme valmiit keskusteluihin jo ennen sitä, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo.
Edellä mainittiin esimerkkinä turkistarhauksen tuet. Mielestäni tuollaista elinkeinoksi kutsuttavaa eläinrääkkäystä ei tulisi missään tapauksessa tukea verovaroista eurollakaan. Ja itse asiassa lainsäädäntö tulisi muutenkin saattaa sellaiseksi, että käytännössä turkistarhaus tulisi loppumaan Suomesta. Vastoin yleistä väittämää, kaikki työ ja kaikki yritystoiminta ei ole arvokasta.
Asiasta aiempaan. Palaan vielä keskusteluun eläkemaksuista. Ohessa taulukko, josta näkyy maksuprosentin kehitys:
Kun mietitään vaikka suurten ikäluokkien työurallaan maksamaa keskivertoa eläkemaksua, eläkeikää ja eläke-etuuksia, niin kauhean suurta oikeudenmukaisuutta tuossa kuviossa on hankala nähdä, kun vertailukohdaksi otetaan tämän päivän työelämän nuorten ja keski-ikäisten eläkemaksutaakka.
Jos Suomen valtion tuki loppuu siirtyy laivan liputusmaa Ruotsiin tai Viroon. Joku perustellulta vaikuttava syy on varmaan olemassa siihen, että laivan kotimaana halutaan pitää Suomi.
Useilla yritystuilla on jokin järkevän tuntuinen perustelu ja niiden avulla eri valtiot kilpailevat, myös EU¨’n sisällä yritysten sijainneista. Irlantihan varsin agressiivisella toiminnalla nosti itsensä varsin kehnosta tilanteesta yhdeksi EUn tällä hetkellä menestyneimmistä maista.
Huoltovarmuus lienee se taikasana. Poikkeusoloissa olemme vähän silleen pussin perällä ja jos laivat purjehtivat kotisatamiinsa kun on Tilanne Päällä esim. itänaapurin kanssa, se voi hankaloittaa esim. rekkarahtia melkoisesti.
Ennenhän tämä oli aivan validi skenaario, kun jokainen maa ns. hoisi oman tonttinsa. Nyt kun olemme osa juuri tänään 75 vuotta täyttävää liittoumaa, mahtaako se vaikuttaa tähän jotenkin? Lisäksi meillä on Ruotsin kanssa kahdenvälinen puolustusyhteistyösopimus.
En ole varma minkä sopimuksen mukaan laivoja kriisiaikana liikuteltaisiin mutta tuo meille aivan elintärkeä liikenne on toden totta syytä säilyttää ja varmistaa että “Tukholman-risteilylle” pääsee myös poikkeusoloissa!
Kyse onkin oikeasti huoltovarmuudesta. Jos idästä alkaa tuulla oikein kylmästi, niin Suomi tarvitsee jokaisen laivan, joka pysyy pinnalla. Sen aikaa, kun pysyy pinnalla.
Verovapaan viinan tuontikustannukset tulisikin oikeastaan nähdä osana maanpuolustuksen rahoitusta.
