Onneksi mitään tuollaista ei tulla näkemään. Asuntolainan korkohyvitykset valuvat hintoihin, mistä sekä asiantuntijoilla että puolueilla on vallinnut harvinaisen yksimielinen näkemys. Toki rajattu vähennysoikeus heikentäisi efektiä, mutta se säilyisi edelleen.
Ja toki tässä elettävässä maailmassa muutenkin tulee pyrkiä yhteiskunnan menojen kurissa pitämiseen, eikä kulujen lisäämiseen. Yksityiskäytössä olevan omaisuuden lainanhoitokulut eivät kuulu yhteiskunnan maksettavaksi.
Lapsiluvun aleneminen on iso yhteiskunnallinen ongelma niin Suomessa, kuin hyvin monessa muussakin maassa.
Keskustelu ja asian tutkiminen on tärkeää. Ei ketään voi tietenkään pakottaa hankkimaan lapsia, mutta niin kauan kuin lapsiluku on selvästi alle väestön uusiutumisrajan, pitää kysyä että mistä se johtuu! Jos olisi niin, että lapsia ei enää haluttaisi, niin asiaan pitäisi vain sopeutua. Esim Suomessa kuitenkin monet haluaisivat enemmän lapsia kuin lopulta saavat.
Esim tässä kerrotaan toivotusta lapsiluvusta:
Lapsiluvun lasku on tosiasia melkein kaikissa teollisuusmaissa ja taustalla vaikuttaa monia syitä.
Olen nähnyt useita uutisia ja artikkeleita, joissa aiheen tiimoilta on haastateltu asiantuntijoita. On professoreita, tutkijoita jne väestöliitosta, yliopistoista yms ja kun asiaa on hieman pyöritelty, niin lopulta aina levitellään käsiä, ettei tiedetä mistä asia johtuu ja mitä sille voisi tehdä ja asiasta tarvitaan lisää tutkimusta.
Näin laajaan ja monisyiseen asiaan ei tietenkään ole yhtä ratkaisua ja hyvä, että aihetta tutkitaan lisää!
Väitän kuitenkin, että on täydellistä älyllistä epärehellisyyttä väittää, että ei tiedetä miten asiaan voi vaikuttaa!
Eihän me Suomesta käsin voida muuttaa globaaleita tosiasioita, kuten itänaapurin mielipuolista sotaa Euroopassa ja sen luomia turvallisuusuhkia tai ilmaston lämpenemisen ja luontokadon aiheuttamaa huolta ihmisten mielistä.
Mutta on aivan selvä asia, että perheet kaipaavat luottamusta, tukea ja turvaa uskaltaakseen hankkia lapsia. Ei kukaan (toivottavasti kukaan) tee lapsia sen takia, jos niistä saa yhteiskunnalta rahaa! Mutta on aivan varma, että moni lykkää lasten hankintaa taloudellisessa epävarmuudessa tai hankkii vähemmän lapsia kuin muuten hankkisi.
En tiedä mitä valtion pitäisi tehdä tai kuinka suuri vaikutus milläkin asialla on, mutta eduskunnan tärkeimmät tehtävät ovat 1) säätää lakeja Suomeen 2) jakaa yhteiskunnan varoja
Se on VALINTA miten yhteiskunnan varoja jaetaan esim eläkeläisten, työttömien ja lapsiperheiden kesken.
Perheet haluavat vakautta ja turvaa ennen lapsien hankkimista → Suomessa on hyvin paljon palkattu julkisella puolella naisvaltaisilla aloilla ihmisiä toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden sijaan määräaikaisuuksien ketjutuksiin. Opettajaa, sairanahoitajaa, terveydenhoitajaa, kirjastonhoitajaa tai lastentarhanopettajaa ei palkata toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen ja anneta vakautta, vaan palkataan joka vuosi 9 kk työsopimuksella ja kesän jälkeen tehdään uusi soppari, ettei tarvitse maksaa koko vuodelta palkkaa! Omaan silmään tilanne näyttää lähiaikoina hieman parantuneen, ehkä sen takia, että esim terveydenhuollossa on vaikeampi saada työvoimaa, niin on ollut pakko.
En tiedä onko subjektiivinen päivähoito-oikeus hyvä vai ei tai pitäisikö yhteiskunnan maksaa varhaiskasvatus kokonaisuudessaan.
Mutta mikä tahansa päätös on VALINTA. Yhteiskunta maksaa ala-asteen täysin, yläasteen täysin, ammattiopetuksen täysin, lukion täysin, yliopiston tai ammattikorkeakoulun käytännössä täysin. Mutta jos perheellä on lapsi ja vanhemmat menisivät töihin, niin varhaiskasvatuksen maksaa osittain perhe! 
Heittelin tuohon laskuriin Helsinkiläiselle perheelle aika normaalit luvut ja kuukaudessa maksaa 349 € nettona laittaa kaksi lasta päiväkotiin. Suomen veroasteella se tarkoittaa, että pitää tienata se 600-700 euroa bruttona enemmän, että tuon voi maksaa.
Tuossa oli pari ensimmäistä mitä tuli googlesta vastaan. Mediaa lukemalla Suomessa lähinnä keskustellaan, että rikkailta pitäisi ottaa lapsilisät pois!!
“Lapsilisien arvo on kuitenkin vuosikymmenten aikana romahtanut dramaattisesti. Arvo on laskenut 34,2-42,4 prosenttia vuodesta 1994 vuoteen 2022.”
“Vuodesta 2013 vuoteen 2023 lapsilisien ostovoima väheni Kelan mukaan noin 20 prosenttia.”
Lapsilisiä pidetään Suomessa yhtenä hyvinvointiyhteiskunnan isoimmista saavutuksista ja kirkkaimmista esimerkeistä. Todellisuudessa lapsilisien ostovoima on romahtanut ja rapautunut.
Vertaa vaikka Viroon, missä palkat ovat pienemmät ja edut suuremmat.
En usko oikein kumpaankaan. Enemmän uskon kasvaneeseen itsekkyyteen ja lasten hankkimisen viivästymiseen. Maailma on täynnä houkutuksia ja on paljon hauskempaa matkustella, juhlia ja harrastaa kaikkea kivaa kuin kasvattaa lasta ja sijoittaa siihen suurin osa ajastaan. Kun mennään ajassa useampi vuosikymmen taaksepäin, näyttää maailma siinä suhteessa aivan erilaiselta ja elämän sisältö syntyi varsin läheltä. Lapset olivat osa tuota elämää luonnollisesti yhtenä elämän sisältönä.
Harva oikeasti lasta hankkiessaan edes miettii kovinkaan tarkkaan kaikkia noita mainitsemiasi asioita. Jotkut varmasti ja saatat itsekin kuulua tuohon joukkoon, en tiedä. Moni tuntuu olettavan muiden ajattelevan samalla tavalla kuin itse ja olettaa syiden olevan samat. Minusta tuo kasvanut itsekkyys vaikuttaa kuitenkin kaikista todennäköisimmältä vaihtoehdolta. Nuoruuttakin halutaan elää vielä yli kolmekymppisenä ja äkkiä saattaa tuo lasten hankinta olla myöhäistäkin. Ensisynnyttäjien ikä kasvaa kasvamistaan ja samassa suhteessa kasvaa myös tahdonvastaisesti lapsettomien määrä. Eikä yllättävää, että synnyttäjien keski-ikä kaikkea kivaa ympärillään olevien kesken (kasvukeskukset) on huomattavasti korkeampi kuin syrjemmässä asuvilla.
Näitä syitä on vain vaikea mitata, mutta minusta nuo syyt näyttää kovin selviltä eikä noita syitä tässä globalisaation ja ärsykkeiden kiimassa politiikalla muuteta. Jäljelle jää vain se, että se on hyväksyttävä ja luotava politiikkaa niillä ehdoilla.
Itsehän olen tehnyt lapset nuorena (3) ja vaikka olen vasta keski-iässä, alkaa lapset olla lähteneet pesästä. Samalla huomaan itsessäsi tyytyväisyyden tähän tilanteeseen ja huomaan että itsekkyys on ottanut siinä suhteessa minustakin vallan, että jatkossa käytän aikaani itseeni enkä hanki enää yhtään lasta tai koiraa tai muutakaan kasvatettavaa.
Itsekkyys. Se on kuitenkin selvästi koko ajan kasvava trendi ja siksi minusta on myös oikein, että jokaista kannustetaan ottamaan itse vastuu omasta taloudestaan. (vaikka sosiaaliturvan heikennysten uhalla).
Koskahan epäitsekkyys taas alkaisi olemaan trendikästä?
Syntyvyys on aika täydellinen aihe monelle poliittiselle toimijalle. Koska syntyvyydestä itsessään voi olla perustellusti kumpaa tahansa mieltä, eli hyvä, koska saadaan väkilukua ja siten ympäristön kuormitusta alas tai huono, koska eläkesysteemi, huoltosuhde ja riittävän pitkän ajan trendi. Sitten näistä riippumatta syyksi voi keksiä miltei mitä tahansa, koska mitään kovin yksiselitteistä vastausta ei ole.
Eli miltei mitä tahansa itselleen tärkeää agendaa voi ajaa syyttämällä tai vaatimalla lisää rahaa ja perustella sen syntyvyydellä.
Voi olla, että siitä itsekkyyden ja epäitsekkyyden määritelmästä ei vaan löydy yhteisymmärrystä. Kyllä, itsekin olen vapaaehtoisesti lapseton itsekkäistä syistä. Kun tuttavapiirissä on lapsiperheitä, en tiedä kenenkään asettaneen perhekoolle tavoitteita mistään muusta kuin itsekkäistä syistä. Ja juuri niin asian kuuluu ollakin. Kuten jo aiemmin todettu, ei kukaan määrittele perheen lapsikokoa huoltosuhde tai eläkejärjestelmä mielessään. Kaikki lähtee omista haaveista ja tavoitteista.
Ja taas täytyy kerran tässä ketjussa toistaa, että lasten tekeminen ei itsessään ei synnytä mitään lisäarvoa. Väestöpula ei suoranaisesti ole maailmaa piinaava uhka. Se mitä suomalaisen yhteiskunnan kannalta sitten luo sitä lisäarvoa, on kasvattaa niistä lapsista yhteiskuntakelpoisia ja kunnon kansalaisia.
Jos haluat vertailla maakunnittain synnyttäjien keski-ikää, niin eiköhän sitten kannattaisi tarkastella myös esim. koulutus- ja ammattieroja eikä vain mitään yökerhojen tiheyttä.
En tiedä vaikuttaako monilla maailmantilanne ja ilmastonmuutos ym. asiat kuinka paljon lasten hankintaan.
Mutta nyt kun ensimmäinen lapsi on tulossa niin huomaan miettiväni ehkä aiempaa enemmän sitä minkälaisen maailman jätämme jälkeemme.
Juuri tällä hetkellä näyttää minusta aika huonolta. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen suhteen jo nyt alkaa näkyä asioita joita ei kai pitänyt vielä hetkeen tapahtua, kuten koralliriuttojen kuihtuminen. Kaakkois-Aasiassa jatkuvasti lämpöennätyksiä ja aletaan jo olla lähellä sellaisia lämpötiloja missä ei pysty ihminen selviytymään pitkiä aikoja. Ollaan kaiketi kovaa matkalla jopa kohti 3 asteen lämpenemistä, harva asiantuntija uskoo enää 1,5 asteen olevan mahdollista. Miltä näyttää tätä vauhtia 30 vuoden päästä ? Välillä tällaiselle ilmastoahdistuneisuudelle vitsaillaan, mutta itse kyllä heruu ymmärrystäkin. Eikä vähiten siksi ettei oikein kukaan tunnu näihin ongelmiin tarttuvan riittävästi, vaan tästäkin on saatu jotenkin oikeisto-vasemmisto välinen ihmeellinen identiteettikysymys ja kiistakapula.
Samaan aikaan maailma tuntuu kääntyvän yhä enemmän sisään päin. Otollinen ilmapiiri nationalismille ja diktaattoreille.
Helppo nähdä tulevaisuus aika pessimistisesti, vaikka onhan valtavasti hyvääkin.
No kyllä. Mainitsemasi ilmastonmuutos on toki pidemmän aikavälin asia ja sille on jo paljon tehtykin, muttei riittävästi. Toki vaadittavat tekemiset ovat sitä luokkaa että kymmenen vuottakin on lyhyt aika niiden toteuttamiseen. Vaikeinta asiassa on, että tekojen on oltava globaaleja jotta niillä olisi mitään vaikutusta. Esimerkkinä nyt vaikka tämä surkuhupaisalta tuntuva Esplanadien pyörätievillitys vs. Kiinan sadat hiilivoimalat.
Mutta on paljon asioita jotka uhkaavat hyvinvointiamme pitkällä tähtäimellä ja joille voimme tehdä jotain: Euroopassa on pian sota, ainakin mikäli se diktaattoreista riippuu. Tämä on vielä estettävissä: Tuetaan Ukrainaa, padotaan Kiinan vaikutusyritykset, toimitaan päättäväisesti ja yhteistuumin hybridiuhkien edessä, kitketään terrorismilta toimintaedellytykset maanosassamme ja syvennetään länsi-integraatiota samanmielisten kesken. Ne, jotka ovat tätä vastaan, padotaan ulkopuolelle. Maailmasta on tullut entistä jyrkemmin jakautunut ja meidän on se nyt hyväksyttävä ja toimittava etujemme, arvojemme ja elintasomme säilyttämisen edellyttämällä tavalla. Se lisää väistämättä tarvetta erilaisille turvallisuusratkaisuille kuten raja-aidoille, entistä määrätietoisemmalle diplomatialle sekä kaiken turhan “avustamisen” sekä kehitysyhteistyön lopettamiselle. On myös hyväksyttävä ja juurrutettava ajatus, että lapsemme tarvitsevat meitä itseämme enemmän taitoja ja keinoja puolustaa sekä itseään että edustamaansa yhteiskuntaa.
Maailma on totta vie muuttumassa enkä pidä muutoksen suunnasta. Mutta halusimmepa tai emme, muutos on käynnissä ja meidän on siihen adaptoiduttava. Onneksi myös poliitikkomme ovat sisäistäneet tämän ja meillä on viime vuosina tehty tukku huipputärkeitä ratkaisuja, joista NATO-jäsenyys on toki vain yksi mutta kenties se tärkein.
Olisiko se sitten jotenkin yllättävää, että koulutus- ja urakeskeiset ihmiset olisivat itsekeskeisempiä perhekeskeisyyden sijaan?
Miksi esimerkiksi opiskeluun tai työhön panostaminen olisi jotenkin itsekeskeisempää kuin ajan käyttäminen perhe-elämään? Entä jos työ ja perhe yhdistyy perheyrityksessä; onko itse- vai perhekeskeistä painaa vaikkapa vaikeuksissa olevassa raksafirmassa pitkää päivää, jotta yritystoiminta jatkuu vielä huomennakin?
Ja jos haluat tuollaista rajanjakoa tehdä, niin onko siis niin että työuraa luomattomat kotivanhemmat eivät ole itsekeskeisiä, mutta pitkää työpäivää tekevät ja perheensä elättävät vanhemmat ovat?
Entä ovatko vaikkapa lasten kasvatuksen laiminlyövät narkkarivanhemmat lähtökohtaisesti perhe- eikä itsekeskeisiä?
Mun mielestä on väsynyttä ja vanhanaikaista arvioida ihmisten itsekeskeisyyttä sillä perusteella, minkä kokoisia perheitä he perustavat. Kuten on myös tehdä sitä arviointia vaikkapa sillä perusteella, että avioituvatko pariskunnat keskenään, tai asuvatko he edes saman katon alla.
Meneekö aihe jotenkin tunteisiin… Ei tässä mitään jakoa olla tekemässä tai ketään tuomitsemassa. Keskustelussa puhutaan yleistrendeistä ja syistä, ei siitä tekeekö joku yrittäjä perheensä vuoksi pitkää päivää yrityksensä parissa.
(Toki jos tätä esimerkkiä haluat käyttää, niin olisiko enemmän aikaa perheen kanssa jos kävisi normaaleissa palkkatöissä? Mutta tämä on toki yhtä turha heitto itse asian kannalta kuin esimerkkisikin.)
Jos on väittämä → Koulutus- ja urakeskeiset ihmiset ovat itsekeskeisempiä
Eli sille on varmaankin syy miksi he ovat koulutus- tai urakeskeisempiä ja näin ollen laittavat esimerkiksi perheen perustamisen myöhemmälle tai kokonaan sivuun. He haluavat todennäköisesti itselleen hyvän uran, hyvän palkan tai jonkun muun jota koulutus ja ura tuovat tullessaan. Eli keskittyvät itseensä perheen perustamisen sijaan. Tai sitten ihan muita syitä.
Sama pätee väitteeseen, että nykyajan vaihtoehtoisten tekemisten ja houkutusten määrä:
Toki maailma olisi mielestäni parempi paikka jos olisi enemmän epäitsekkäitä ihmisiä, mutta toisaalta itsekkyydestä voi olla usein yhteiskunnalle myös merkittävää hyötyä.
Omasta näkökulmastani pahin skenaario on, että Yleisradion tehtäväkenttää ei saada täsmennettyä ja ainoa leikkaus on indeksijäädytys, jonka Yle kohdistaa mm. ajankohtaisohjelmiin.
Selvää lienee kuitenkin se, että Orpon hallitusohjelmassa määritetty parlamentaarinen työryhmä ei pääse yhteisymmärrykseen.
Tausta-aineistoa, josta selviää mm. päälliköiden ja esimiesten lukumäärä:
Ylestä halutaan ilmeisesti vihervasemmistopuolueissa tehdä jokin muiden maksama “köyhien” netflix, joka siinä sivussa tuuttaa vihervasemmistolaista propagandaa kansalle.
Taitaakohan vihervassaripuolueet miettiä muuta kuin, et miten vielä saisi lisää sosialisoitua tätä maata. Pian on suoratoistopalvelukin koko kansalle samojen veronmaksajien maksamana kuin kaikki muutkin palvelut tässä maassa vihervasemmiston kannattajille. Mitään ei heidän tarvitse itse tehdä niiden eteen.
Vituttaa kohtuu paljon yrittää tehdä itselle ja perheelle lisää, kun välistä vetää nämä tietyt tahot aivan liikaa.
En vastusta YLE-budjetin leikkaamista, mutta kyllä saa raha olla tiukassa jos tuo mitätön summa lompakossa tuntuu. Vai oliko kuitenkin tyypillistä ideologista parkumista?
Olisi mielenkiintoista nähdä jos Ylen konepeliti avataan ja nähtäisiin kulurakenne veronmaksajan näkökulmasta. Veikkaan että Ylestä löytyy paljonkin optimointia.
Ei kyllä sinulla on nyt asiat väärin päin. Tuollaiseksi köyhien netflixiksi Yle on muuttunut jo vuonna -64 kun TV2 ostettiin ja alettiin näyttää viihdettä ja urheilua.
Se mitä nyt saamme todistaa on persujen toteuttama yritys hypätä yleiseurooppalaiseen oikeistotrendiin ja muokata valtion tiedotusvälineet paremmin omiin tarkoituksiinsa sopiviksi. Esimerkkiä tavoitellusta lopputulemasta voi käydä ihailemassa Puolassa ja Unkarissa. Ei se nyt vain ole sattumaa, että laitaoikeisto nousee yleisradioita vastaan kaikissa Euroopan maissa heti valtaan päästyään.
Jo PS:n vuoden 2011-vaaliohjelmassa on otsikko: “Ylen ei pidä kilpailla kaupallisten kanavien kanssa”
Eli kyseessä ei ole mihinkään kelkkaan hyppääminen vaan tuttu ideologinen oikeisto-vasemmisto ero siinä, miten niin sanottuun kulttuuriin käytetty euro nähdään vaikutuksellisesti. Vasemmiston perinteinen kanta on, että kulttuuriin käytetty raha on aina hyödyllistä, vain jos mennään “korkeakulttuuriin”, eli Oopperaan ja Guggenheimiin, voi myös vasen laita alkaa hieman yskiä.
Näitä “mitättömiä” summia voidaan sinun mielestä ilmeisesti ottaa sit vaikka mihin tahansa? Mitättömiä kertasummia otetaan vaikka mihin, jos oikein aletaan laskemaan jokaiselle kululle hintaa /veronmaksaja.
Ne, jotka joutuu maksamaan yleveroa, maksavat jo muutenkin tuloistaan koko yhteiskunnan pyörittämisen.
Miksi ei uskalleta laittaa yleä oikeasti maksupalveluun ja katsoa paljonko kansa oikeasti haluaa maksaa sille sen toiminnasta?
Taitaisi käydä samoin kuin kirkollisverolle, jos maksulaput tulisivat postilootaan automaattisen maksun sijaan.
Hallitus tekee kyllä ideologiansa mukaista politiikkaa ja kirosana vihreä siirtymä on pyyhitty pois. Merituulivoimahankkeet alkavat olla jäissä. Vihreän teräksen tehtaat menivät Ruotsiin. Vetyhankkeista investointeja muihin pohjoismaihin jne. Voisi tässä taloudellisesaa tilanteessa vähemmän nuiva suhtautuminen vihreän siirtymän hankkeisiin olla Suomelle eduksi, vaikka kaikki vihreä onkin ideologisesti kamalaa. Suomen etu voisi kuitenkin olla syytä asettaa etusijalle.
Eihän tämä ole kuin valintakysymys siitä mihin valtio rahaa käyttää.
Jos halutaan priorisoida syntyvyyden kasvua ja sitä kautta Suomen tulevaisuutta niin jotain tarttis tehdä. Synnytystalkoista puhuminen ja voivottelu ei ole tuonut viimeisen kymmenen vuoden aikana ainakaan tulosta. Väitän että taloudellisen turvallisuuden tunteen lisääminen olisi isoin vaikuttava tekijä syntyvyyteen. Esimerkiksi juuri sitä kautta, että isompaan asuntoon vaihtaminen olisi helpompaa.
Sinä näet asuntolainan korkovähennyksen yhteiskunnan menoina, joku toinen saattaisi nähdä sen investointina Suomen tulevaisuuteen 
Voisihan tämän asian keikauttaa myös niin päin, että valtio nimenomaan investoisi tätä kautta, ja otetaan vastaavasti sijoitusasunnoista vuokravähennykset pois 
Siellähän sitä vasta yksityistä omistamista valtion rahoilla tuetaankin. Kummasta kuvittelet syntyvän valtion kassaan pitkällä tähtäimellä kestävämpää kasvua? Siitä että Suomen syntyvyys lähtee kasvuun vai asuntosijoittajien verohelpotuksista.
Kyllä kelpaa olla täällä palstalla varakkaassa seurassa, YLE:n 600 meur on pikkurahaa.
Myös sen pienentäminen on persuideologiaa joka estää puolueettoman tiedonsaannin, ja suistaa demokratiatieltä🤓.
Valtiokeskeisyys marinoitunut sijoittajakuntaankin yllättävän hyvin.
|2024 talousarvio|595 379 000|
|2023 talousarvio|575 802 000|
|2022 tilinpäätös|556 868 000|
- Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (kiinteä määräraha)[
](javascript:fop())
Momentille myönnetään 595 379 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain (745/1998) 3 §:n nojalla rahastoon tehtävään siirtoon.
Selvitysosa:Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain (745/1998) 3 §:n mukaan rahastolle suoritetaan korvaus valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 7 §:ssä säädetyn julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi. Määrärahan suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavasti. Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 5 §:n mukaan rahaston varoista käytetään Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseen vuosittain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu määrä. Varoja voidaan käyttää myös Yleisradio Oy:stä annetun lain 6 a §:ssä tarkoitetun ennakkoarvioinnin laatimisesta aiheutuvien palkkioiden maksamiseen ja rahaston hallinnoimiseen. Rahaston varoja voidaan käyttää muutoinkin televisio- ja radiotoiminnan edistämiseen.
Rahastoon tehtävä siirto Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi rahoitetaan yleisradioverolla.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Indeksitarkistukset 19 577 Yhteensä 19 577