Mihin järkevään nyt (esimerkiksi) viittaat?
1 tykkäys
Jos haluttaisiin talouden pyöriin vauhtia, niin köyhille kannattaisi pelkästään antaa korotuksia tuloihin, koska he joutuvat laittamaan sen välittömästi kiertoon, kun taas rikas ostaisi omalla korotuksella Teslanosaketta 
ja vaikutukset Suomen talouteen olisi minimaalliset, vaikka rikkaan summa proseenttikorotuksella olisi köyhän korotukseen verrattuna muhkea.
6 tykkäystä
Eikös julkisen puolen maksimilomat täydeltä lomankertymiskaudelta ( 12kk ) ole 6 viikkoa, kun työhistoriaa kuntapuolella alle 15 vuotta, joten tässä tapauksessa lomaa 1 viikko enemmän kuntapuolella.
Oliko näin myös, että lomakertymä jossain julkisella puolella ( onko edes kaikilla ?) on vasta 15 työvuoden jälkeen 7 viikko 3 päivää ?
Summarum: julkisella puolella ei ole 2-4 viikkoa enemmän lomaa, vaan 1-2 viikkoa enemmän lomaa.
2 tykkäystä
Yksityisellä lauantait katsotaan arkipäiväksi, joten se kuluttaa lomaa. Valtiolla lauantait eivät kuluta lomaa. Samoin kunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) vuosiloma kuluttaa viisi lomapäivää viikossa. Pelkästään tällä erolla yksityisen ja julkisen tosiasialliseen lomakertymään tulee eroa yli viikko lomankertymiskautta (12kk) kohden.
Modet, tämä lomakeskustelu kuuluu kyllä kahvihuoneelle tai politiikkanurkkaukseen.
5 tykkäystä
5v työkokemuksella 28 päivää vuosilomaa itselleni kertyy kvtessin mukaisesti. 15v kohdalla tulee lisää, sikäli edusta ei ole leikattu siihen mennessä.
Julkisen sektorin palvelujen “kysyntä” on minusta vähän epäselvää. Onko kansalaisella esimerkiksi aidosti tarve passille? Jos passin voimassaolo on 5 vuotta 10 vuoden sijasta, passin käsittelyyn vaadittava työ kaksinkertaistuu. Kun passi ei ollutkaan voimassa, jäi nuorelta pääsykokeiden teko väliin. Tervetuloa ensi vuonna uudestaan. Sitten on terveyspalveluissakin, että pitää olla lääkärintodistus että sairastat jotain hengitystieinfektiota jotta voit saada sairausloman. Onhan se toki “kysyntää”, mutta saatava hyöty monissa tapauksissa on kyseenalainen. Julkisen sektorin kustannuksia voitaisiin leikata ihan vain siten että lait kirjoittettaisiin yksilöiden hyötyä palveleviksi.
8 tykkäystä
Niin. Voisihan sitä poistaa tuloveron kaikilta alle 15 000e tienaavilta. Harmi vain, että jos nykytilanteessa tommoiseen päädyttäisiin se vaan vähentäisi tuottavuutta. Ihmiset alemmissa tuloluokissa siirtyisivät mieluusti 3-4x päiväiseen viikkoon ja nostaisivat asuntotukea, toimeentulotukea sekä soviteltua työttömyysetuutta. Eli kustannukset vain kasvaisivat.
Veroja laskemalla ihmisen motivaatio tehdä työtä kasvaa. Jokainen tietää täällä luultavasti tunteen jonkun kaverinsa, joka tekisi mieluusti vähän enemmän hommia, jos se vain olisi mitenkää kannattavaa. Mutta miksi tehdä viikossa 10-20 lisää, jos verottaja vie 50%.
En väitä, että olisi olemassa helppoja ratkaisuja. Mutta työn verotusta on vähennettävä. Nyt ollaan jo mielestäni hullun korkealla tasolla.
9 tykkäystä
Noissa lausahduksissasi on mielestäni nyt ristiriita. Veroja laskemalla työmotivaatio kasvaisi, mutta silti tuottavuus vähenisi yms.
Vai tarkoitatko, että jos pienituloisen veroja laskee, vähenee tämän työmotivaatio, mutta suurituloisella vastaavasti motivaatio kasvaa?
2 tykkäystä
Se mikä ihmisiltä liian usein unohtuu, on fakta, että valtion tuloveroja aletaan maksamaan vasta n. 40000e tienesteillä. Eli mainitsemasi kaltainen tilanne sikäli mahdoton. Myös Orpon puheet työn verotuksen vähentämisestä on todennäköisesti tietoisesti harhaanjohtavaa. Hänellä ei ole aikomustakaan laskea “duunareiden” verotusta. Ellei vaihda kunnalliapoliitikoksi, ja vieläpä kaikkiin Suomen kuntiin samanaikaisesti.
3 tykkäystä
Itse olen jo työni tehnyt, enkä ole kauheasti enää kiinnostunut palkoista. Minulla oli onni, että pystyin tekemään 46-vuoden työuran vakinaisissa työsuhteissa ja vielä päivätyönä. Sinänsä työnantajalle on sama kuinka palkankorotuspotin jakaa, mutta yleensä hierarkiassa ylempänä olevat vievät suurimmat korotukset ja seuraavana vuonna vielä suuremmat. Tyoöntekijä on lojaali työnantajaa kohtaan, jos kokee palkkansa oikeudenmukaiseksi ja kohtelu on asiallista.
Pelkään pahoin, ettei Orpon lupaamaa miljardin palkkaverotuksen alennusta voida tehdä, valtiolle lankeaa korona-ajan velka maksuun, lama kurkkii taka-alalla, Ukrainan jälleenrakentaminen maksaa EU:lle maltaita, energian vihersiirtyminen maksaa myös jne . Sekin olisi hyvä, jos verot ei nousisi.
4 tykkäystä
Julkisella puolella on 15 vuoden palvelun jälkeen 38 lomapäivää. Kymmenen vuoden palvelun jälkeen lomaa on 30 päivää. Viiden vuoden palveluksen jälkeen lomapäiviä on 28. Alle viiden vuoden palvelusajan jälkeen lomaa on 23 päivää.
Yksityisestä puolesta minulla ei ole näin tarkkaa tietoa, mutta epäilen että eroa ei keskimäärin juuri ole. Yleensä muistetaan julkiselta puolelta vain tuo pisin loma, joka tulee 15 vuoden jälkeen.
2 tykkäystä
Kysynnästä tulee nyt mieleen mitä tahansa vauvasta vaariin;
Terveydenhuolto, päivähoito, koulutus, infra, “turvallisuuspalvelut” ja vaikka lainsäädäntö. Paljon varmasti unohtui, mutta halusin nyt vähän lisää palveluita tuoda esimerkille tuon passi"palvelun" lisäksi.
Yksityisellä sektorilla noudatetaan lähes poikkeuksetta vuosilomalaissa määrättyä vuosiloman pituutta. Suurin ero julkiseen sektoriin syntyy lomaviikon pituudessa, koska yksityisellä viikko kuluttaa kuusi lomapäivää, julkisella vain viisi.
Näennäisesti yksityisen ja julkisen sektorin loma voi siis olla yhtä pitkä 30 päivää, mutta julkisella se tarkoittaa kuuden viikon, yksityisellä viiden viikon lomaa.
Vuosityöajassa on muitakin eroja. Esimerkiksi KVTES:n mukainen toimistotyöaika on 36,25 tuntia viikossa, yksityisen sektorin tyypillinen toimistotyöaika on 37,5 tuntia viikossa.
Kaikki nämä erot pitäisi huomioida vertailtaessa palkkaeroja sektorien välillä. Olisikin selkeämpää verrata säännöllisen työajan kokonaisansiota tehtyä työtuntia kohti, nykyisen vuosiansion sijaan.
9 tykkäystä
Lisäyksenä viestiisi, että KVTES:n työaikamuotoja on kolme:
Yleistyöaika 38,25 h
Toimistotyöaika 36,25 h
Jaksotyöaika, kahdessa viikossa 76,5 h. Käytännössä tuntimäärältään siis sama yleistyöajan kanssa.
1 tykkäys
Yksityisellä sektorilla puolestaan pääsääntöisesti paljon paremmat palvelusvuosilisät. Esim. appi sai Nokialta juuri pari ylimääräistä lomakuukautta, oliskohan 15 tai 20v ollut talossa. Meillä julkisella (kunnallinen) keksitty sellainen temppu, että ruokatauko (30min) onkin omaa aikaa, jolloin työpvän pituus ei olekaan enää 7h39min vaan 8h9min.
Ei tämä taida olla mikään julkisen puolen temppu. Tähän mennessä kaikissa yksityisissä työpaikoissani on ollut sama systeemi.
13 tykkäystä
En minäkään ole kuullut työpaikasta jossa ruokatauko olisi työaikaa…
6 tykkäystä
Eli mikäs sinun viikkotyöaikasi on (ruokatauoilla tai ilman? Itselläni oli yksityisellä sen 40h. Nykyään siis julkisella 40h 45min.
Käytännössä ruokailu sisältyy työaikaan sellaisissa töissä, joissa työpaikalta poistuminen ei ole mahdollista. Työaikalain mukainen ruokatauko on lähtökohtaisesti palkaton ja edellyttää, että työntekijällä on mahdollisuus poistua työpaikalta.
4 tykkäystä
Esityksesi on käytännössä jo toteutunut! Vuoden 2022 verotaulukon mukaan 15.000 euron vuositulosta maksetaan tuloveroa kokonaista 6,25 euroa.
6 tykkäystä