Nykyinen hallitus kuvittelee saavansa valkasuhteen, eli velka vs BKT, tasoittumaan n 60% tasoon.
Marinin hallituksen jäljiltä velkasuhde oli nousussa ilman pysähtymisen merkkejä. 100% 2035 oli tahti.
Nykyinen hallitus onkin arvioidensa mukaan pienentämässä Marinin hallituksen menoja selvästi (-7,5 mrd eur / cum 2014-27). Lisäyksiä toisaalla, leikkauksia toisaalla.
Pro-tip: tällä palstalla on keskustelijoita ja seuraajia on niin vähän, että ei kannata teeskennellä Twitterin tyyliin
Oletkohan huomannut korkojen nousua? Ja siitä johtuvaa lainahoitokustannusten nousua? (Ja lainasta saamme syyttä liian vasemmistolaista aiempien hallitsten politiikkaa.) Muut oleellisimmat lisäkustannukset johtuvat sote-menoista, jotka valitettavista leikkauksista huolimatta nousevat.
Kunnianhimoisemmat leikkaukset olisivat mielestäni olleet paikallaan. Mistä itse olisit leikannut enemmän?
Aika slevää on että edellinen hallitus ei välittänyt yhtään taloudesta. Kun vaikutat äänestävän demareita, niin mikä on näkemyksesi tähän?
No mikä virka tuommoisella lupauksella muka on? Uskooko kukaan että rajusti leikkaava hallitus saa toisen kauden?
Niin rajuja päätöksiä ettei varmasti ole mitään aitoa kuvitelmaa pysyä vallassa kahdeksaa vuotta. Pidempi hallitustaival, varsinkin pääministeripuolueena vaatii kompromissiohjelmaa, hyviä aikoja tai molempia. Nyt ei ole mitään mainituista.
Se on lupaus tasapainoisemman valtion talouden puolesta. Ei nykyisen hallituksen tarvitse olla vallassa tuon tavoitteen saavuttamiseksi. Tekevät nyt vaikeat päätökset ja seuraava saa viimeistellä, tai kääntää suunta huonompaan, miten kansa nyt sitten äänestääkään.
Mitään rajuja päätöksiä vielä ei olla nähty, sinne päinkään. Kun päästään eläkkeiden leikkaamiseen niin ollaan sielä rajun puolella.
Kompromissejahan tämä hallitusohjelma on täynnä. Sen takia neuvotteluissakin meni ennätyksellisen kauan.
Onko se nyt sitten jollain tasolla rehellistä luvata useamman kauden pituisia asioita ainakaan jos lupaukset ovat sen sorttisia ettei poliittista tahtoa linjan jatkamiseen ole?
Joku Paasikiven–Kekkosen linja oli asia jonka jatkuvuus oli taattu, aiemmin myös pohjoismainen hyvinvointivaltio oli yleisesti valittu linja, eu-yhteistyö ja nato ovat nyt sellaisia.
Miksi luvata pitkä talouslinja jonka tietää itse mahdottomaksi?
Joo ja briteissä on myös edustuksellinen demokratia. Pääministeri David Cameron ajoi omaa suosiota edistääkseen eroasian kansanäänestykseen. Kumpi teki ensimmäisen virheen Cameron vai brittiläinen tavallinen väki mielestäsi? Erehtymättömiä ei taida olla edes edustuksellisessa demokratiassa valitut johtajat. Loppujen lopuksi toista politiikan legendaarista lausetta mukaillen voisi sanoa, että britit esittivät mielipiteensä joten “pulinat pois”. Minunkin käsitys on, että huono asia briteille. Tuskin mikään britannian loppu kuitenkaan. Suomessa Suomen EU-eroa ajavat persut, mutta suomalaisethan ovat asiasta mielipiteensä ilmaisseet jo aiemmin kansanäänestyksessä. Lieneekö tämän kansanäänestys järjestäminen aikoinaan mielestäsi ollut väärin? Entäpä mitä mieltä olet siitä, että useimmat johtavat poliitikot Suomessa korostivat nimenomaan kansanäänestyksen tarvetta ennen Venäjän suurhyökkäystä Ukrainaan ehtona NATO-hakemukselle? Muiden mukana eräs Sauli Niinistö. Voit tutkia Niinistön sanomisia, miksi kansaäänestystä ei kuitenkaan järjestetty. Kansan mielipide oli selvä ilman sitäkin sanoi presidenttimme.
Keskustelu lähti liikkeelle siitä, että toisessa ryhmässä yksi nimimerkki kritisoi kansalaisaloitetta Ahvenanmaan lähetystöasiassa ja esitti niin, että kansalaisaloite diplomatiaan liittyvästä asiasta ei ole oikein. Kansalaisaloite on muuten aika mieto muoto suorasta demokratiasta eikä se johda kovin helpolla lainsäädäntöön. Oheisesta Kansalaisaloite täytti 10 vuotta – näin kehittäisimme sitä - Sitra voi lukea muun muuassa, että [Kansalaisaloite täytti 10 vuotta – näin kehittäisimme sitä - Sitra] “Tilastojen perusteella kansalaisaloitteet hautautuvatkin helposti hallituksen esitysten ja kansanedustajien lakialoitteiden alle.”
En siis ymmärrä brittien EU-ero-argumentin jälkeenkään toisessa ketjussa esitettyä kritiikkiä tätä nimenomaista kansalaisaloitetta vastaan. Kritiikin esittäjän mukaan kansalaiset ovat liian tyhmiä tehdäkseen tai kannattaakseen tämmöisiä aloitteita. Alla kritisoijan, joka ottaa perusteluissaan esille muun muassa sodan uhan, argumentointia. Minä en näe tässä mitään syytä korostaa sodan uhkaa, koska kansalaisaloite tuskin tilannetta juuri provosoi lisää. Toki sota on käynnissä, mutta ei tämä mitenkään liity kansalaisaloitteisiin. Pikemminkin näen näissä argumenteissa kaikuja suomettumisesta. Oma arvioni on, että onneksi meillä on nykyään Naton tuoma tuki olla matelematta Venäjän edessä.
Päätöksenteko on edelleen muualla eli eduskunnassa, vaikka meillä on kansalaisaloitteita. Tämäkään kansalaisaloite ei eduskunnan valtaa kumoa.
Jep ja kuten vaikka kuinkan monta kertaa kirjoitin, niin juuri tuota haluankin: kansan ei kuulu päättää, milloin konsulaatteja suljetaan tai ei suljeta, vaan diplomaattien. Mä kritisoin siis ajatusta, että diplomatiaa tehtäisiin kansan puutteellisen tiedon pohjalta. Jos joku tulee onnelliseksi siitä, että eduskunta torppaa aloitteen, niin antaa mennä vaan. Mutta diplomatia täytyy tietenkin pitää muualla kuin kansan päätösvallassa.
Ei tuossa ole mitään ongelmaa seuraavallakaan kaudella, koska jopa nykyinen oppositio on kritisoinut hallituksen toimia liiallisesta velkaantumisesta. Näin ollen seuraavalla hallituskaudella vähennetään velkaa vielä enemmän vaikka puikkoihin tulisi taas vihervasemmisto.
En ihan saanut ajatuksistasi kiinni (vika lukijassa, myönnän) , mutta päädyin tutkimaan Elina Valtosen puheita eduskunnassa, ehkä hän viisaana poliitikkona osaa jotenkin kiteyttää asioita. Ja osaahan hän, Elina Valtonen ei koskaan petä!
Alla linkki puheesta 8.2.2023. Elina Valtonen kauhisteli valtion velanottoa. Itselle jäi jotenkin tuo 40 miljardia soimaan päähän eli:
“Olemme kokeilleet riittävän kauan uusvasemmistolaista velkasosialismia. 40 miljardia velkaa ja pysyvä 10 miljardin alijäämä. Näin ei voida jatkaa!”
Eli nyt kun ollaan ottamassa seuraavat 40 miljardia velkaa (onko tämä uusoikeistolaista velkasosialismia?), on tilanne toki tukala. Tosin uutena finanssi-innovaationa alijäämää paikataan mm. valtion omaisuutta myymällä, joten jään seuraamaan mielenkiinnolla, mihin summat lopulta asettuvat.
Meillä on maan johtavat talousosaajat hallituksessa, joten mikä voisi mennä pieleen.
Laitetaan @Hawkmountdiver myös henkilökohtaisesti osoitettuna alla oleva tiedoiksi. Pointti ei ole 40Mrd, eikä myöskään Marinin vajeperintö jäänyt 40 Mrd:iin euroon.
Ongelma - “Rahaa on” - Rinne / Marinin hallituksien kyvyttömyys tasapainottaa valtiontaloutta päätöksillä sellaiseen tilaan, että velkasuhde (velat / BKT) olisi hallinnassa.
Marinin hallitus maaliskuussa tiedotti (Valtionnevoston Kanslia), että arvioitu vaje 2024-2027 olisi 11,6+11,8+11,3+12 = 46,7 Mrd EUR. Velkaura johtaa 2035 mennessä 100% velkasuhteeseen (velat / BKT)
Orpon hallitus kertoi vastaavasti budjettiriihessä, että arvioitu vaje 2024-2027 olisi 10,1+10,5+9,3+9,3= 39,2 Mrd EUR. Velkaura johtaa stabiilin (nykyiseen) velkasuhteeseen n 75% ilman lisäpäätöksiä, edellyttäen tietenkin että budjetti tarinat olisivat totta, ja että suunnitelmat toteutettaisiin
Tuo on klassisen keynesiläisen teorian mukainen tapa, tosin korkotasoväitteellä eikä suhdanne. Tosin sitä ei ole kunnolla toteutettu missään vaan pääsääntöisesti velkaantumistahti on hidastunut nousukaudella - ei suinkaan päättynyt.
Jossain vaiheessa yritin kanssakeskustelijoita herätellä ruotimaan uuden hallituksen ensimmäisen vuoden budjettia. Herätellään hieman toisella muotoilulla uudelleen:
-Oletko tyytyväinen nykyhallituksen (budjetoituun) velkaantumistahtiin? (n. 10,1mrd€/v, n. 40mrd€/hallituskausi.)
-Jos et, pitäisikö velkaa ottaa enemmän vai vähemmän?
-Jos vähemmän, millä eri keinoilla toivoisit velkaa vähennettävän?
En ole tyytyväinen. Velkaa pitäisi ottaa vähemmän. Ei poista sitä että tämä on parempi kuin mitä ilman tätä hallitusta olisi.
Velkaa voidaan vähentää vasta kun menot ovat pienemmät kuin tulot, joten tässä vaiheessa pitää keskittyä menojen karsimiseen. Tähän avuksi vanha tuttu leikattavaa löytyy -lista. Täällä aina silloin tällöin puhuttu tarkemmin mistä menoja leikataan, vaihtelevalla kannatuksella. Yritystuet ensimmäisten joukossa.
Ei Timonenkaan tarkoita, että velaksi elämisen pitäisi loppua kuin seinään. Velaksi elämisen lopettaminen oli varsinkin kokoomuksen tärkein pointti vaaleissa, muotoilee sen sitten miten haluaa. Nyt velka näyttää olevan tarpeellisempaa ja hyväksytympää, kun sitä ottaa oikeistohallitus.
Alla oikein osuvasti otsikoitu mielipide velasta ja vieläpä, kas kummaa, Orpolta itseltään. Velka on velkaa, vaikka voissa paistaisi Nyt näin ei ilmeisesti ole, koska vihervasemmisto sitä ja tätä.
“Olivat velanoton syyt mitkä hyvänsä, velka on aina velkaa. Ei ole olemassa hyvää tai huono velkaa, on vain velkaa, joka rasittaa julkista talouttamme. Luvut eivät anna armoa.”
Hyvä kysymys, Kun Orpon hallitus sanoo myyvänsä omaisuutta 4 Mrd EUR edestä hallituskauden (4 vuotta) aikana INVESTOINTIohjelmaan niin mihin se sanoo panostavansa.
Tuoltahan se löytyy.
Ovatko nuo investointeja, ovatko investoinnit kannattavia?
Ainakin junaradat vaikuttavat olevan poliitkkojen mielestä parhaita investointeja, sen verran paljon niitä tuolta löytyy.
Omaan silmään ihan poliittista menoakin tuolla listalla.
Huippuverotuksen maan - Suomen - varsinainen häpeätahra - hoitojonot puretaan. Pidän lupauksesta ja tavoitteellisuudesta. Antaa mahdollisuuden seurata rahan menoa ja saavutusta. Perinteisesti hoetaaan aina että lisää rahaa, lisää rahaa. Kun julkiset menot kasvavat, jonot eivät kuitenkaan pienene. Onko investointi? Ehkä on, ehkä ei, mutta Nesteen myyntiä 400 MEUR edestä itse hyväksyn jos sillä kyetään saamaan terveysasiat kerran balanssiin. Sitten sitä voi siellä pitää. Jos julkinen kykenee,
En lainannut Timosta, vaan sinua. Kirjoitit että “velaksi elämisen piti loppua”. Ei pitänyt. Vaan velanoton piti vähentyä. Ja 6mrd on hallituksen tavoite sopeutukselle. Jos siitä jäädään kauas, niin hallitus on epäonnistunut. Se nähdään 4v päästä.
-Oletko tyytyväinen nykyhallituksen (budjetoituun) velkaantumistahtiin? (n. 10,1mrd€/v, n. 40mrd€/hallituskausi.)
En ole. Alijäämä on ihan liikaa.
-Jos vähemmän, millä eri keinoilla toivoisit velkaa vähennettävän?
Toivoisin, että valtion toiminnot priorisoitaisiin siten, että asetettaisiin tavoitteeksi joku tietty raja, esim. max 3mrd alijäämää 2027. Koska ei voida laskea sen varaan, että tulot nousevat, niin pitäisi arvioida toteutuneilla tuloilla, mutta kasvavilla korkokuluilla ja muilla kuluilla, että mitä valtion menot voivat olla 2027, jotta tähän tavoitteeseen päästään. Sen jälkeen lähdetään valkkaamaan tärkeimpiä kohteita ja kun rahat on käytetty, niin kaikki, mitä ei oltu ehditty valita, lähtee pois. Neljän vuoden siirtymäaika riittäisi tähän minun mielestäni, mutta voin hyväksyä, että laitettaisiin pidemmäksikin, mutta kuitenkin tällä periaatteella. Eli ei höylätä kaikesta, vaan lakkautetaan toiminnot, jotka eivät ole välttämättömiä ja joihin ei ole varaa.
Mikäli kävisi niin iloisesti, että talous lähtisi kasvuun ja sitä kautta tulot, niin tällainen ylijäämä on ekstraa, joka voitaisiin käyttää vaikka 50/50 siihen, että lyhennetään valtionlainaa ja alennetaan veroja.
Nyt näin ei ilmeisesti ole, koska vihervasemmisto sitä ja tätä.