Demarien uhkailut kotikäynneistä on otettu tosissaan.
Sosiaalidemokraatit julkaisivat Demari-bingon.
Ja demareiden lähestymisyritysten varalta löytyi jo toimenpideohjekin.
(Twitter/Pakolliset meemit)
Minua ei demarit pelota ja olen valmis. Tässä taloudessa Ring-ovikello varoittaa ja nauhoittaa lähestymispyrkimykset ja mahdollistaa niin jehovien kuin demareiden karkotuksen etänä.
Siirrän tänne parempaan paikkaan.
On varmasti totta, että kehitysavusta ja sen kohdistamisesta on syytä keskustella kriittisesti. On tottakai tärkeää varmistaa, että nuo rahat menevät oikeaan käyttöön. Lopettaa sitä ei kuitenkaan tule. Itse saamme valita, että olemmeko itse korjailemassa länsimaiden menneitä törkeyksiä Afrikassa vai tekeekö Kiina sen puolestamme.
Samalla on hyvä muistaa, että nuo rahat tekevät myös ihan oikeasti hyvää kohdemaassa. Katsokaa vaikkapa kotipörssin Incapia, joka tahkoaa hyviä voittoja omistajilleen vuodesta toiseen. Incap on alkujaan syntynyt, kun Kekkonen junaili Neuvostoliiton tilaamaan Kostamus-projektiin liittyvät työt kokonaan Suomesta, tuoden suoraan rahaa suomalaisille ja samalla kylväen siemenet Incapin kolmekymmenvuotiselle pörssitaipaleelle. Oman aikansa kehitysyhteistyötä tuokin.
Itse saamme valita, että olemmeko itse korjailemassa länsimaiden menneitä törkeyksiä Afrikassa
Ylläoleva on suosittu argumentti ja ihan totta sekä faktuaalisesti että moraalisesti. Tähän yleensä myös liittyy vahvasti syrjintä/rasismi. Toisaalta jatkokysymyksiin en yleensä saa vastauksia tai edes järkevää pohdintaa:
Tämähän on äärimmäisen vaikea asia määritellä, koska vaikkei Suomella ollutkaan omia siirtomaita, hyötyivät suomalaiset puun kysynnästä laivoihin jne. Se klassinen “orjalaivojen terva” -argumentti. Lisäksi suomalaisia oli orjalaivoilla töissä, joten
Toisaalta mikä vastuu on afrikkalaisilla itsellään, sillä ymmärtääkseni nimenomaan afrikkalaiset myivät toisia afrikkalaisia valkoisille orjiksi, jotka eurooppalaiset kauppiaat kuljettivat siirtomaaisännille Amerikkaan.
kun Kekkonen junaili Neuvostoliiton tilaamaan Kostamus-projektiin liittyvät työt kokonaan Suomesta, tuoden suoraan rahaa suomalaisille ja samalla kylväen siemenet Incapin kolmekymmenvuotiselle pörssitaipaleelle. Oman aikansa kehitysyhteistyötä tuokin.
Täytyy sanoa etten nyt aivan ymmärtänyt analogiaa kehitysyhteistyöhön, jossa Neuvostoliitto maksoi suomalaisille rakennusyhtiöille järkevän projektin toteuttamisesta? Kehitysyhteistyötä (Suomi → NL) tuo kai olisi ollut, jos Suomi olisi tuon rakentanut ilmaiseksi / merkittävästi alihintaan. Tai jos NL olisi maksanut sen rakentamisen Suomen puolelle (NL → Suomi).
Oli muuten koko projekti täysin tuntematon itselleni, joten kiitos nostosta!
Vähän ehkä samanlaista pohdintaa, kuin kysyisi: Minkälaisella kk palkalla Suomalainen tulee toimeen. Eihän sellaisia eksakteja, eikä edes löyhiä summia olekaan. Itse vastaan:
Analogian idea on se, että Neuvostoliitto ylipäänsä tilasi, poliittisilla päätöksillä, jotain jonka olisi voinut teetättää omillakin ukoilla. NL maksoi projektista merkittävää ylihintaa ja projekti toteutettiin siten, että koko työvoima haalittiin Kainuusta, Savosta ja Karjalasta. Nämä alueet olivat siihen aikaan alikehittyneitä ja työttömyyden riivaamia.
Filosofiaa ehkä enemmän, mutta millä perusteella nälänhädän poistaminen? Pahoittelen heikkoa lähdettä, mutta Wikipedian perusteella Afrikan väkiluku on ollut jotain 227–414 miljoonan välillä, kun mittauspisteet ovat 1950 ja 1975. Voisimme arvioida 1960-luvun väkiluvuksi ehkä n.300–350 miljoonaa? Jos väkiluku on nyt 1,2 miljardia, niin olemmeko vastuussa myös noiden 850 miljoonan uuden ihmisen tilanteesta? Kaikkihan eivät toki näe nälkää, mutta absoluuttisen väestönkasvun takia varmaan useampi kuin 1950-luvulla. Suhteellisestihan tilanne on ymmärtääkseni parantunut. En usko eurooppalaisten sortotoimien auttaneen mitenkään nälänhädän suhteen, mutta voimmeko edes arvioida eurooppalaisten toimien osuutta? Heimokulttuurit jne eivät tee länsimaisten yhteiskuntien muodostamisesta mitenkään helppoa, joten pidätkö mahdollisena, että Afrikka olisi alikehittynyt verrattuna länsimaihin, vaikka sitä ei olisi koskaan alistettu?
Millä perusteella suomalaiset maksavat yhtä paljon kuin siirtomaavallat? Pelkästään Belgian kuningas Leopold 2 saattoi aiheuttaa enemmän kärsimystä ja tuhoa kuin koko Suomi edes välillisesti?
En tiedä, oliko kysymys suomalaisen palkasta retorinen vai ei, mutta itse olen arvioinut eläväni ihan perusmukavasti n. 1200€/kk tuloilla. En koe, että minulta varsinaisesti puuttuisi mitään juuri tässä hetkessä. Erona tosin “tavalliseen” pienituloiseen se, että tiedän tämän olevan väliaikaista opintojen ajan, jonka lisäksi minulla on ennen opiskeluja kerättyjä sijoituksia puskureina. Tiedän siis ettei yllättävät kulut kaataisi talouttani. Pidemmän päälle kuitenkin tällainen elämä tuntuisi kuitenkin varmasti hieman “vajaalta”, kun valmistuneet ystävät matkustelevat, ostavat autoja asuntoja jne.
Vastataan spekulaatioon spekulaatiolla: tekisikö Tecnotree tällä hetkellä enemmän rahaa Afrikassa, jos kehitysapua ei sinne olisi lähetetty? Paranevatko sen liiketoimintaedellytykset jos kehitysapu nyt lopetetaan?
Sillä välin Saksassa… 
Mikä voisi mennä vikaan?
En ole koskaan nähnyt tutkimustulosta että kehitysapu auttaisi kohdemaata, päin vastoin, kaikki tutkimukset todistaa että se on nykymallilla pelkästään haitallista. Norja antoi Afrikkan maahan johon tukensa keskittivät 300 miljoonaa kouluihin yms, maan Presidentti siirsi omasta budjetista rahat maailman kalleimman yksityissuihkukoneen hankkimiseen kaikilla lisävarusteilla mitä saatavissa siihen oli. Aurinkopaneelisysteemit siirrettiin koulusta kyläpäällikön TV;n virranlähteeksi, kaivon aurinkopaneeleilla sähköistetyn pumpun paneelit myytiin heti kun kehitysaputyöntekijät lähtivät. Vähintäänkin pitäisi voimakkaasti kyseenalaistaa nykysysteemi jossa raha valuu lähinnä korruptioon. Esimerkiksi mieluummin kaupan edistämiseen kehitysmaiden kanssa, joka toisi pidempiaikaisia ja moninkertaisia vaikutuksia.
Toisaalta, ilman ideologiaa itsekkäästi ajateltuna, jos kehitysapu laitettaisiin vaikkapa Suomalaisiin Start-Up yrityksiin, se poikisi nykyisin käytössä olevan mallin mukaan yksityistä rahaa samalla noin 2x julkisen panostuksen määrän mukaan ja kokonaisuutena puhuttaisiin vuosittaisesta reilusti yli 3 miljardin panostuksesta kasvuyrityksiin. Mikä olisi sen vaikutut suomalaiselle kansantaloudelle tulevaisuudessa. Muutama Nokia, Wärtsilä yms. Tai laittaisi vaikka siihen lastensairaalaan johon ei rahaa tunnu löytyvän. Kehitysapu on hyvin kallista koska se on aina tärkeimmästä pois.
Mainitse nimeltä muutama tällainen tutkimus. Ei tarvitse mainita kaikkia.
Hyvissä käsissä ollaan, idässä ja lännessä.
Ulkoasiainneuvos, vuosikymmenien ura UM:ssä kehitysavun parissa työskennellyt, Matti Kääriäisen Kehitysavun kirous kirja vuodelta 2015 on tässä kontekstissa mielenkiintoinen kirja.
-Uhrasin Googlella enintään 2sekuntia niin tuli tämä. Maailmanpankin tutkimuksen varmaan kiinnostuneet löytää luettavaksi joten en laita sitä tähän kun asian pidempään jankkaaminen ei hyödytä ketään.
”Kehitysapua on annettu vuosikymmenten ajan, mutta mikään ei ole muuttunut. Rahat ovat valuneet kehitysmaiden eliittien taskuihin.” Nyt sama todettiin (2022) maailmanpankin teettämässä tutkimuksessa.
Varmasti kehitysavun suurin ongelma on tuo varojen oikeaan paikkaan suuntaaminen. Kuitenkin koko kehitysavun tärkein tavoite on äärimmäisen köyhyyden poistaminen maailmasta. Tässäpä kuvaaja aiheesta Wikipediasta lainattua:
Varmasti globalisaatio ja markkinavoimat ovat oman osansa tästä kehityksestä saaneet aikaan. Onko nyt kuitenkaan oikea aika lopettaa kehitysapua, kun kehitys on oikean suuntaista?
Kehitys on kuitenkin jotenkin vähän niinkuin missannut Afrikan. Joo, tiedän, väestönkasvu siellä on niin valtavaa että onhan tuokin positiivista verrattuna siihen jos mitään ei olisi tapahtunut, mutta jotenkin ihmeellistä on että toisin kuin aasia ja latinalainen amerikka jossa on selvää edistystä tapahtunut väestönkasvusta huolimatta, Afrikka se vaan mörnii…
Onko tuo köyhyyden poistaminen kehitysavun ansiota vai pikemminkin markkinatalouden? Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan on kärrätty paljon kehitysapua - tulokset ovat murheellisia. Aasiassa taas köyhyys on pudonnut murto-osaan - suurin syy tähän lienee ihan puhdas markkinatalous.
Laita nyt vaan ne linkit, ettei joku epäilisi, että lainaatkin jotain poliittisesti latautunutta kommentointia, etkä itse varsinaista alkuperäislähdettä. Tätä pyytämistä kutsutaan lähdekritiikiksi.
Tässä Zizzlerin “Maailmanpankin” ja “Maailmanpankin” väitettyjä lähteitä odotellessa Juurikki testasi Zizzlerin 2 sekunnin googlettamista ja ensimmäisenä tuli vastaan Suomen Ulkoministeriön julkaisu, jossa kootaan Suomen ja EU:n antaman kehitysavun vaikuttavuutta.
Nämä tuloksetko Maailmanpankki kiistää?
Mielestäni kehitysavusta luodaan edellytykset markkinatalouden toimimiseen. Markkinatalous kuitenkin toimii paremmin maassa, jossa sakki on tervettä ja koulutettua. Tässä kokonaisuudessa kun on niin paljon muitakin vaikuttavia tekijöitä kuin markkinoiden vapaus.
Vapaa markkinatalous Intia on muuten kehitysavun toisiksi suurin saaja. Toimimaton suunnitelmatalous Kiina taas on suurin avun antaja länsimaiden ulkopuolella.
