Mainitse nimeltä muutama tällainen tutkimus. Ei tarvitse mainita kaikkia.
6 tykkäystä
Hyvissä käsissä ollaan, idässä ja lännessä.
9 tykkäystä
Ulkoasiainneuvos, vuosikymmenien ura UM:ssä kehitysavun parissa työskennellyt, Matti Kääriäisen Kehitysavun kirous kirja vuodelta 2015 on tässä kontekstissa mielenkiintoinen kirja.
6 tykkäystä
-Uhrasin Googlella enintään 2sekuntia niin tuli tämä. Maailmanpankin tutkimuksen varmaan kiinnostuneet löytää luettavaksi joten en laita sitä tähän kun asian pidempään jankkaaminen ei hyödytä ketään.
”Kehitysapua on annettu vuosikymmenten ajan, mutta mikään ei ole muuttunut. Rahat ovat valuneet kehitysmaiden eliittien taskuihin.” Nyt sama todettiin (2022) maailmanpankin teettämässä tutkimuksessa.
12 tykkäystä
Varmasti kehitysavun suurin ongelma on tuo varojen oikeaan paikkaan suuntaaminen. Kuitenkin koko kehitysavun tärkein tavoite on äärimmäisen köyhyyden poistaminen maailmasta. Tässäpä kuvaaja aiheesta Wikipediasta lainattua:
Varmasti globalisaatio ja markkinavoimat ovat oman osansa tästä kehityksestä saaneet aikaan. Onko nyt kuitenkaan oikea aika lopettaa kehitysapua, kun kehitys on oikean suuntaista?
Kehitys on kuitenkin jotenkin vähän niinkuin missannut Afrikan. Joo, tiedän, väestönkasvu siellä on niin valtavaa että onhan tuokin positiivista verrattuna siihen jos mitään ei olisi tapahtunut, mutta jotenkin ihmeellistä on että toisin kuin aasia ja latinalainen amerikka jossa on selvää edistystä tapahtunut väestönkasvusta huolimatta, Afrikka se vaan mörnii…
1 tykkäys
Onko tuo köyhyyden poistaminen kehitysavun ansiota vai pikemminkin markkinatalouden? Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan on kärrätty paljon kehitysapua - tulokset ovat murheellisia. Aasiassa taas köyhyys on pudonnut murto-osaan - suurin syy tähän lienee ihan puhdas markkinatalous.
13 tykkäystä
Laita nyt vaan ne linkit, ettei joku epäilisi, että lainaatkin jotain poliittisesti latautunutta kommentointia, etkä itse varsinaista alkuperäislähdettä. Tätä pyytämistä kutsutaan lähdekritiikiksi.
8 tykkäystä
Tässä Zizzlerin “Maailmanpankin” ja “Maailmanpankin” väitettyjä lähteitä odotellessa Juurikki testasi Zizzlerin 2 sekunnin googlettamista ja ensimmäisenä tuli vastaan Suomen Ulkoministeriön julkaisu, jossa kootaan Suomen ja EU:n antaman kehitysavun vaikuttavuutta.
Nämä tuloksetko Maailmanpankki kiistää?
2 tykkäystä
Mielestäni kehitysavusta luodaan edellytykset markkinatalouden toimimiseen. Markkinatalous kuitenkin toimii paremmin maassa, jossa sakki on tervettä ja koulutettua. Tässä kokonaisuudessa kun on niin paljon muitakin vaikuttavia tekijöitä kuin markkinoiden vapaus.
Vapaa markkinatalous Intia on muuten kehitysavun toisiksi suurin saaja. Toimimaton suunnitelmatalous Kiina taas on suurin avun antaja länsimaiden ulkopuolella.
1 tykkäys
“Raportti osoittaa, että Suomi ja sen kumppanit saavuttavat tavoitteita verrattain hyvin.” Mihin oikein verrataan? Onhan se verrattain hyvin, jos toisen avustus menee 100% korruptioon ja Suomen ja kumppanien rahoista vain 99%.
1 tykkäys
Suomen kehitysapu alkoi 1940-luvulla, jolloin Unicef ruokki “verrattain hyvin” 100 000 suomalaista. Oltiin siis kehitysavun kohdemaa. Ai niin, mutta Zizzlerhan juuri kertoi, että “kaikki tutkimukset todistaa että se (kehitysapu) on pelkästään haitallista”. Olisivat ennemmin antaneet köyhimpien suomalaislasten kuolla nälkään? Mielenkiintoinen näkemys tämä Zizzlerin näkemys kaiken kehitysavun haitallisuudesta, vai oliko se Maailmanpankin näkemys? Ei ole vielä Zizzler todistanut väitettään antamalla linkin ja kertomalla teoksen nimen ja sivunumeron. @Zizzler
8 tykkäystä
Tässähän se vaikuttavuus on todistettu. Suomessa kehityttiin, koska täällä ei ole isoa riskiä lapsen kuolla nälkään. Afrikassa tilanne on toinen, siellä ei tämä apu ei ole kehitysapua, vain pelkkää apua.
4 tykkäystä
Kenties oleellista kysyä/selvittää mitkä seikat ovat tuon köhyyden laskemisen takana? Ja tämän pohjalta laatia toimenpiteet kehityksen jatkamiseksi.
Noin muuten menee omalta osalta vahvasti mutu pohjalta tästä aiheesta keskustelu (ja vaikuttaisi etten ole ainoa), käsittääkseni kehitysapuakin voidaan antaa monella tavalla ja moneen tarkoitukseen. Ja sitten tosiaan tässäkin keskustelussa on puhuttu humanitaarisesta avusta. Näiden merkitykset olisi hyvä kenties saada kaikille keskustelijoille yhteiseksi?
Käsittääkseni nykyisin tuota vaikuttavuutta kehitysapu hankkeissa tutkitaan ja selvitetään hankkeiden aikana. Tavoitteena on enenevissä määrin tukea ruohonjuuren tason talouden kehittymistä ja varmistaa avun kohteena olevat yksilöt pystyisivät auttamaan itseään nousemaan pois köyhydestä ja kontribuoimaan talouden kehitykseen positiivisella tavalla. Mikrolainoista, lääkkeistä sekä ravitsemuksesta monesti näkee puhuttavan näissä yhteyksissä. Ja koulutus - tästä taitaa olla aika paljonkin tuloksia koulutukseen panostamisen positiivisista vaikutuksista köyhyyden vähentämisessä (erityisesti naisten).
Eli kyllä oma käsitys tuosta kehitysavusta on vielä positiivisella puolella, mutta miten eri valtiot tekevät ja toteuttavat tätä voi olla kovinkin erilainen miten asiaa tehdään pohjoismaissa esimerkiksi. Maailmanpankki luonnollisesti tarkkailee asioita isossa kuvassa ja vähemmän kunkin valtion osalta. Ja tässä yhteydessä myös hyvä muistaa korruption roolia noissa maissa ja miten minkään asian tekeminen ilman hallinnon tukea taitaa olla haastavaa. Kysymys on vain miten pahasti rahat katoavat matkalla (nolla on tietenkin tavoite, mutta ei realismia) Tämän takia kaivojen ja muiden rakentaminen parempaa kuin vain rahan antaminen (jälleen käsittääkseni Suomi toimii nykyisin melko järkevästi näissä).
MIelenkiintoinen aihe kaikenkaikkiaan, mutta olen myös ymmärtänyt näyttöjen olevan melko vahvoja sen puolesta että näiden tukien vaikutukset myös muistetaan kun kehitys sitten lopulta lähtee käyntiin. Suomella taitaa ymmärtääkseni olla melkoisen paljon goodwillia esimerkiksi Namibiassa, missä ohimennen todettuna on mittavia öljy- ja kaasuesiintymiä kehitysvaiheessa. Eli panostukset voivat tulla moninkertaisina takaisin (osin tämä toki sitten omasta tekemisestä/toimista kiinni). Ja toki isossa kuvassa mitä useampi on virallisen talouden parissa, sen paremmin kaikilla menee.
Edit: Ihan mielenkiintoista tietoakin löytyy valtionhallinnosta: Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko (valtioneuvosto.fi)
edellisestä poimittuna koskien noita tavoitteita Suomen antaman avun osalta (lihavointi minun):
“Suomen kehitysyhteistyön tavoitteena on kehittyvien maiden oman kantokyvyn vahvistaminen. Suomen vahvuuksiin nojautuvat kehityspolitiikan päätavoitealueet ovat naisten ja tyttöjen oikeudet; koulutus; kestävä talous ja ihmisarvoinen työ; rauhanomaiset, demokraattiset yhteiskunnat; sekä ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus sekä luonnonvarojen kestävä hallinta ja käyttö.
Humanitaarinen apu on itsenäinen osa kehityspolitiikkaa hädänalaisten ihmisten auttamiseksi kriisitilanteissa.”
Edit 2: Niin ja meitähän sitoo myös tässä tekemämme kansainväliset sopimukset. Suomi on sitoutunut 0.7% tasoon BKT:sta, joskin sitten 90-luvun emme tähän tavoitteeseen ole yltäneet. Saattaapa nuo sitoumukset sisältää muutakin kuin rahamäärän, kuten esimerkiksi periaatteita. Toki näitäkin voidaan muuttaa ja soveltaa monella tavalla, mutta sitten pitää miettiä myös asemaa osana muita valtioita. Eli ei ihan yksinkertaista.
5 tykkäystä
“Once more into the breach: Does foreign aid work?” https://www.brookings.edu/blog/future-development/2017/05/08/once-more-into-the-breach-does-foreign-aid-work/ Vuodelta 2017 peräisin oleva artikkeli sisältää lukuisia linkkejä tutkimuksiin, jotka tukevat avun ja taloudellisen kehityksen positiivista suhdetta (jos siis haluaa näitä kaivella lisää).
Norjalaisen CMI:n raportti “Does aid work?” Does aid work? vuodelta 2021 pohtii ongelmia tutkimustulosten tulkinnassa, ja esittää, että “It appears to be a robust finding that economic growth increases a few years after an increase in foreign aid.”
Tutkimuksia aiheesta löytyy ns. pilvin pimein, mikä ei liene yllättävää asian merkityksen huomioon ottaen. Ongelmia ja varsinkin negatiivisia yksittäistapauksia on tietenkin lukuisasti, se ei varmaan yllätä ketään joka yhtään ihmistä tuntee. Asiantuntijat lienevät kuitenkin aika yksimielisiä siitä, että esimerkiksi terveyteen, koulutukseen jne. liittyvät projektit ovat satsauksen arvoisia. Itse ajattelen (ei-asiantuntijana, kun tämä on politiikkaketju), että tuo panostusten “pitkä häntä” jonka @KohtiVapautta nosti esiin olisi ehdottomasti lisätutkimuksen arvoinen kysymys.
5 tykkäystä
Olen vain maallikko, mutta mielestäni tämä Jeesuksen vertaus pätee nyrkkisääntönä oikein hyvin kehitysapuun:
Jeesus: Jos annat miehelle kalan, hän syö päivän. Jos opetat hänet kalastamaan, hän syö loppuelämänsä.
Eli valmiiden ratkaisuiden sijaan viedään koulutusta ja opetetaan ihmiset ratkaisemaan omat ongelmansa. Yksi kaikkien aikojen menestyksekkäimmistä kehitysavun muodoista on tyttöjen koulutus. Alla on oiva artikkeli sellaisesta asiayhteydestä, joka ei ole useimmille ilmeinen: Tyttöjen koulutus ja ilmastonmuutoksen vastainen taistelu.
Yet, while climate change is experienced most acutely by adolescent girls, ensuring that girls receive 12 years of quality education can be a powerful climate solution because it tackles underlying inequalities that both increase girls’ vulnerability to climate change and help perpetuate its root drivers.
Jos jatketaan samasta aiheesta: Koulutetut naiset saavat vähemmän lapsia, ovat terveempiä, tienaavat enemmän rahaa ja kasvattavat terveempiä lapsia. Jokainen on erittäin olennainen pointti koskien mm. Afrikkaa ja yleensäkin kaikkia maita/alueita, joissa on suuri väestönkasvu ja matala naisten koulutustaso.
Tämä asia on varmasti kaikilla kehitysapujärjestöillä tiedossa ja tällaiset elementit ovat keskeisessä asemassa kehitysyhteistyötä järjestettäessä. Mitä moni ei välttämättä ymmärrä, tällainen koulutuksen ja kehityksen kasvattaminen on useamman sukupolven pituinen prosessi, eikä pidä ihmetellä, jos nopeita muutoksia ei tule. Kun 5-vuotias tyttö pääsee ensin kouluun ja käy 4 vuotta koulua, tekee sitten paljon lapsia, jotka käyvät 8 vuotta koulua ja jotka puolestaan tekevät vain muutaman lapsen ja joiden lapset menevät sitten hyvässä lykyssä jo korkeakouluun, on aikaa kulunut äkkiä jo se 40 vuotta alkutilanteesta.
Monesti mediassa sitten nostetaan esimerkiksi sellaisia hölmöyksiä, kun viedään vaikka Valtran traktori johonkin köyhään kylään auttamaan maanviljelyksessä ja sitähän ei sitten voikaan huoltaa tai korjata, vaan kun laite seisahtuu, niin siihen jää.
Sitten, jos mietitään vaikka sitä, että ne yhteiskunnat, joissa tytöt saavat koulutusta, ovat keskimäärin stabiilimpia, väestönkasvu hidastuu / pysähtyy ja näistä yhteiskunnista ei tule niin helposti pakolaisaaltoja sotien tai muiden mullistusten johdosta. He, jotka vaativat kaiken kehitysavun lopettamista, eivät ajattele vaihtoehtoa: Mitä Euroopalle tarkoittaisi mm. Afrikan hallitsematon väestönkasvu, sisällissodat ja siihen päälle ilmastonmuutoksen aiheuttamat ruokakriisit.
Disclaimer: Olen maallikko ja en tarkoita tässä vähätellä tai holhota afrikkalaisia tai muita kansoja em. tekstillä, vaan tuon esiin oman vajavaisen mielipiteeni, miksi kehitysaspu on tarpeellista ja miksi se on meillekin etu verrattuna siihen, ettei sitä tehtäisi ollenkaan.
10 tykkäystä
Täytyy sanoa, että Jarno Liskin kommentti kuvaa hyvin omia ajatuksiani eilen TV-uutisia katsellessani.
Ehkä tässä pieni varaus pitää jättää sille, että ajatuksena on jonkinlainen Kiina-osaamisen keskittäminen ja riskienhallinta, sillä mukana on monia suuria Kiinassa jo toimivia suomalaisyrityksiä.
Mutta miksi juuri Aho on kiinnostunut näistä autokratioiden busineksistä? Antaako Suomen pääministeriys jotenkin valmiuksia autokratioiden ja diktatuurien asioiden ymmärtämiseen, kun eivät tunnu muuta tekevänkään virkansa jättämisen jälkeen.
10 tykkäystä
Onhän tämä kiusallista. Olen edelleen sitä mieltä, että Biden oli liian vanha pestiin jo aloittaessaan. Toivottavasti mies selviää kunnialla kautensa loppuun.
Eihän tämä kovin lupaavalta vaikuta. Vaalipaineet vaikuttavat liian raskailta 80 tässä kuussa täyttävälle presidentille.
Ehkä hyvä muistutus myös koko Amerikalle, ettei 80 vaalikautensa aikana täyttävää ehdokasta tulisi valita enää USA:n presidentiksi. Eikä kyse ole ikärasismista vaan elämän realiteeteista. Tehtävä on vain niin vaativa niin psyykkisesti kuin fyysisestikin, että tuolla iällä ei sellaiseen rääkkiin pitäisi laittaa ketään.
Jos muuten Donald Trump päättäisi ryhtyä presidenttiehdokkaaksi ja tulisi valituksi olisi hän vanhempi kuin Joe Biden aloittaessaan.
11 tykkäystä
Voi näitä nuorisolaisia.
Laurillakin on vielä hyvin aikaa tulla järkiinsä ja nousta vaikka seuraavaksi “Björn Wahlroosiksi”. Nallen kaltaisia tekijöitä Suomi tarvitsisi lisää nyt, kun nalle jo jäähdyttelee.
Onko muuten suomalaisyliopistoissa ollut joskus joku muu, kuin vasemmiston enemmistö? Siis ainakaan Tampereella, missä Lauri opiskelee.
Sitähän se “ilmainen” opiskelu teettää. Kaiken pitäisi olla ilmaista ja mielellään jonkun kaltaiseni kapitalistin maksamaa. Hyvin ovat onnistuneet toistaiseksi. 
Edit. Nuorista puheen olleen. Ruotsissa kaikki tehdään Suomea pikkaisen paremmin eikä ihan vähään tyydytä…
GT hautoo jo vallankaappausta.
Mutta jos sellaiseen päädyttäisiin, niin kukas ne ilmaiset koulutukset sitten maksaa?
26 tykkäystä
Onneksi suurin osa näistä kun kasvaa aikuisiksi, tulevat järkiinsä. Ei valitettavasti kaikki, mutta silti…
14 tykkäystä