Eikö teitä häiritse että suomalaisella sijoituspalstallakin tapellaan Amerikan malliin MAGA vastaan BLM. Ihan kuten kaikkialla muuallakin läntisessä maailmassa.
Oikeastaan noista ei kumpikaan asia kuulu meille. Meillä on ihan kotimaisiakin ongelmia mihin kannattaisi keskittyä. Suomen velkaantuminen on saanut vähemmän palstatilaa mitä Amerikan ongelmat.
Voisi jopa kuvitella että tuolla melskaamisella halutaan pitää keskustelun aiheet hyvin rajallisena. Saahan niistä mukavasti kohua aikaan.
Tästä olen kyllä vahvasti eri mieltä. Jos epädemokraattiset ainekset valtaisivat maailman tärkeimmän demokratian näkyisi ja kuuluisi se meilläkin. MAGA-ääriainesten levittämä fasismi otti selvää otetta koko maailmasta jo Trumpin ensimmäisellä kaudella ja perussuomalaiset apinoivat trumpismin sloganeita edelleen. Pelasta Suomi taisi olla viimeisin – Trumpin tilaisuuksissa puhujapöntössä on lukenut “Save America”. Mitä isot edellä sitä pienet perässä.
Valtionvelka on sen sortin ongelma, että siinä ei suurta parannusta saada aikaan edes vuosikymmenessä. Tämä hallitus taisi tehdä yhden vaalikauden ennätyksen velan kasvattamisessa. En tiedä teistä muista, mutta omalta kohdalta voin sanoa, että olen kirjoittanut tästä aiheesta palstalle kymmeniä viestejä, joten osani olen tehnyt. 
Maailman vauraimman maan ja liberaalidemokratioiden de facto johtajan asiat kyllä kuuluu meille. Etenkin nyt kun NATOon ollaan menossa.
Maga oli vallassa eikä se ny tihan hirveästi tänne näkynyt ja vielä vertailu maga = fasismi on kyllä laiskan ihmisen työtä
Tämä keskustelu alkaa nyt muistuttamaan minua siitä, miksi olen menettänyt kiinnostukseni eri mieltä olevien kanssa keskustelemiseen jo vuosia sitten, ja miksi demokratia on ihan viimeisillä vuosikymmenillään.
On vaikea etukäteen tietää mitkä toisten valtioiden sisäpoliittiset asiat eivät kuulu meille tai ovat sellaisia kehityskulkuja joista ei kannata huolestua - ennen kuin ne alkavat kuulua ja vaikuttavat niin sisä- ja ulkopolitiiikkaamme. Itänaapurin osalta pienikin rasahdus Kremlissä on valtionjohdolle raportoitava seikka. Tästä grafiikasta saa kuvan historian kehityskulusta Euroopassa viimeisen 500 vuoden aikana. Hyvää kertausta historian harrastajillekin, ja tokihan siellä jenkitkin vilahtaa:
Mä en oikein ymmärrä miks Suomessa kannatatetaan esim. Trumpia kun mä näen tässä riskit paljon korkeammiksi Suomen osalta vrt. hyödyt.
Äärioikeiston uusi tuleminen taisi alkaa Itävallasta. Unkari siinä vieressä omaksui aatteen nopeasti. Siitä Puolaa ja Baltiaa pitkin eteenpäin. Miksi näin ? Mitä sellaista siellä kansan syvissä riveissä kyti, jotta tällainen kehitys oli mahdollinen. Mielestäni on erittäin tärkeää, varsinkin nykypäivänä tiedon liikkuessa valon nopeudella pitkin kuituja, olla hyvinkin tietoinen maailmalla liikkuvista ääriaineksista.
Varmasti isoin syy. Juuri siksi on tärkeää seurata maailman liikkeitä myös Suomalaisessa politiikassa. Asioihin on parempi reagoida etukäteen kuin myöhässä.
Hieman yksinkertaistettuna tämä käppyrä EU-alueen maiden BKT:sta per asukas vuodesta 2008 vuoteen 2021 lienee isoin syy tähän kehitykseen.
Ulkoministeriö julkaisi tänään (9.11.2022) kehityspolitiikan tulosraportin [1]. Lämmin kiitos teille kaikille siellä kentällä! Hienoja tuloksia!
[1] Kehityspolitiikan tulosraportti 2022 (um.fi) PDF-tiedostona
Onko tälle raportille tarkoitus teettää jonkin Ulkoministeriöstä riippumattoman tahon arviota tuloksista?
Varmaankin moni taho tulee kommentoimaan tätä, mutta olisi kiva saada yhteenveto kommenteista.
Itse selailin suurpiirteisesti läpi ja asiaa on paljon. Olen kehitysyhteistyömyönteinen ja myönteisyys kasvaa, kun saa selvää ja rehellistä tietoa pitkäaikaisista vaikutuksista. Kärjistäen, ettei koulun aurinkokennojärjestelmä siirry kyläpäällikön television virtalähteeksi asentajien lähdettyä.
Raportissa pisti yksi maininta silmään “2019 Sanitaatio käytössä kaikilla nepalilaisilla.” Pitääkö “kaikilla” paikkansa ja mitä tarkkaan ottaen tarkoitetaan “sanitaatiolla”?
Esimerkiksi OECD:n kehitysapukomitea DAC:n jäsenmaat tekevät toistensa kehityspolitiikasta vertaisarvioita säännöllisesti noin 5-6 vuoden välein. Viimeisin Suomesta tehty vertaisarvio on vuodelta 2017 [1]. Nykyiseen arviokauteen liittyen, OECD julkaisi Suomesta väliarvion [2] vuoden 2021 keväällä.
Mielestäni huomionarvoisia havaintoja OECD:n väliarviossa [2] ovat esimerkiksi seuraavat.
Hienoa, että Suomen kehitysyhteistyön tulosorientaatio huomattiin myös OECD:n taholta.
Uskon, että pitkäjänteisellä, tarkasti kohdistetulla, yksityissektorin mukaanottavalla, ja vaikuttavuutta mittaavalla kehitysyhteistyöllä saadaan aikaan paljon merkittäviä tuloksia ja win-win tilanteita.
[1] OECD Development Co-operation Peer Reviews: Finland 2017
[2] OECD DAC Mid-term Review: Finland 2021
Mihin tämä viittaa, ei ole määritelmänä musta Joutsen, mutta vaikutukset tulevat olemaan sellaiset, joita kukaan meistä ei halua kohdata. Xi:n ote ei ole ehkä vielä yhtä ehdoton kuin Putinin, mutta maansa ja muun maailman hän voi viedä taloudelliseen tuhoon hyökkäämällä Taiwaniin.
Ensi viikolla alkavaan G20 kokoukseen missä XI Jinping keskustelee Bidenin kanssa. Kiina harrastaa teatteria ennen tapaamista.
Yllätys, yllätys, Putin jättää G20 väliin. Miksiköhän…? Ei varmaan halua kuljeskella itsekseen, kun muut pitää 5m turvaväliä. 
Jos väärä väittämäsi korjataan niin se ei tarkoita sitä, että tapahtuma oli korjaajan mielestä ok, kuten hän itsekin totesi. Ideologiseksi kirjoittelu menee siinä vaiheessa kun jopa kuolonuhreja liioitellaan sinne oman ideologian suuntaan, jotta se vaikuttaisi pahemmalta kuin onkaan. Ja tämä ei taaskaan tarkoita, että tapahtuma olisi ollut jotenkin hyväksyttävä.
Vastaanpa itselleni. Tässä konfliktissa Suomen ja Euroopan olisi vaikea pysyä puolueettomana. Taiwanin puolen ottaminen tarkoittaisi kauppasaartoa Kiinan taholta. Puolueettomana pysyminen - ja näin ollen Kiinan kanssa kauppaa käyden - voisi tarkoittaa kauppasaaroa USA:n taholta. Lisäksi, Ukrainan puolustamisen aikainen retoriikka siitä, kuinka hyökkääjille ei saa antaa periksi, saisi aivan uuden merkityksen, kun edessä on useiden kymmenien prosenttien GDP lasku edessä. Olemme kaikki kironneet Unkaria, kuinka tekee diilejä Venäjän kanssa, eikä ole yhteisessä rintamassa. Olisimme itse Orbanin tilanteessa. Valitaanko eurot vai moraalisesti oikein. Edellisessä hinnan maksaisi Taiwanin 24 miljoonaa asukasta.
Enkä halua edes ajatella osakemarkkinoita tässä tilanteessa.
The US has warned European countries that a conflict over Taiwan would trigger a huge global economic shock, in an effort to step up contingency planning amid rising concern about military action in the Indo-Pacific.
The state department has shared research with partners and allies that estimates that a Chinese blockade of Taiwan would spark $2.5tn in annual economic losses
Koko artikkeli on täällä.
Huhhuh… 
”Hyvä” puoli tuossa on että kustannus olisi myös Kiinalle järkyttävä. Taiwanista tulee puolijohteet. Yhdysvalloista tulee kysyntä kiinalaisille tuotteille. Mikäli valtaus ei sujuisi päivässä niin että arki jatkuu normaalisti ja puolijohdetuotanto ei vahingoitu tuo voisi onnistua mutta kaikki tietää ettei se mene noin.
Taiwanin ”silicon shield” on melko vahva.
Luin eilen hyvän artikkelin Taiwanin varautumisesta. Pistetään jakoon.
Näin jännittyneessä tilanteessa Putin ei voi lähteä Kremlistä/Venäjältä, koska voisi olla ettei ole paluumahdollisuutta. Monet vallankumoukset ovat alkaneet johtajan ollessa matkoilla tai lomalla.
Terve!
Kirjoitin tähän, kun en tiennyt oliko olemassa osuvampaa ketjua.
Olen suhteellisen lyhyen sijoittajaurani aikana pohtinut kysymyksiä, jotka liittyvät osakesijoittamiseen ja tässä tapauksessa osakesäästötiliin. Se on henkilökohtaisen muutaman vuoden kokemukseni perusteella ollut mainio sijoitusväline erityisesti meille, jotka ovat vasta aloittaneet säästämään ja sijoittamaan pitkän aikavälin perusteella ja verotuksen selkeyden vuoksi. Yhteistä on lisäksi ollut käytettävissä olevien varojen niukkuus sekä halu olla omistamassa suomalaisia yhtiöitä.
Olen seurannut poliittista keskustelua sen ympärillä, ja käsitykseni mukaan se herättää myönteisiä tunteita oikeassa laidassa sekä kielteisiä vasemmassa. Toki kuvaavaa on, että oikeistohallituksen aikana se luotiin ja nyt soraääniä kuuluu hallitusvastuussa olevasta vasemmasta laidasta.
Viimeisin esimerkki siitä saatiin kansanedustaja Veronika Honkasalon kirjallisesta kysymyksestä hallitukselle viime perjantailta 11.11.2022:
–Tilanteessa, jossa Suomella on edessään sekä julkisten menojen nousupaineita että rakenteellisen alijäämän korjauspaineita, ovat verotulojen menetykset erityisen ongelmallisia. STTK:n mukaan julkinen alijäämä säilyy, koska kokonaisveroasteen ennustetaan laskevan. Vuoteen 2026 mennessä veroaste laskee 1,7 %-yksikköä eli lähes täsmälleen rakenteellisen jäämän verran. Tässä tilanteessa valtion veropohjan vahvistaminen olisi tärkeää. Osakesäästötilin, kapitalisaatiosopimusten ja muiden sijoitussidonnaisten vakuutustuotteiden tuottojen verottaminen olisi mahdollista vuosittain, kuten suoran sijoittamisen tapauksessa tehtäisiin.–
Aikooko hallitus ryhtyä toimiin osakesäästötilin käyttöönoton toteutuneiden kansantaloudellisten vaikutusten selvittämiseksi?
Miten elämää enemmän nähneet näkevät osakesäästötilin ja sen ehtojen säilyvyyden poliittisella kentällä? Tilanne on sikäli hankala, kun osakesäästötili tuli voimaan ns. väärään aikaan ennen massiivista velanottoa. Suomen talous ei oman ikäni aikana ole lähes koskaan saavuttanut muita kuin torjuntavoittoja, eli toisin sanoen melkein joka vuosi on tarvittu ulottaa lonkeroita jonkun toverin taskuun ja näköpiirissä on, että se jatkuu, vaikka ilmastonmuutos toisi Suomeen lauhkeampaa säätä kylmän sijaan. Tälle ei varmasti tällä hallituskaudella ole muutoksia luvassa, mutta mitä tulevaisuus mahtaa tuoda tullessaan, jos äänenpaino selvitysten sijaan konkretisoituu vaatimuksiksi sekä toimiksi? Nuorena sijoittajana tämä antaa minulle kohtuullisen sekavan kuvan siitä kuinka pysyviä erilaisten sijoitusvälineiden ehdot ovat Suomessa ja ketä tämä yleensä palvelee, että tämänkaltaisissa asioissa soudetaan ja huovataan. Tämä tilanne, jossa iso osa sijoittamiseen liittyvistä keskeisistä epävarmuuksista ei synny ulkopuolella markkinoilla, vaan sisäpuolelta poliittisesta järjestelmästä, on omiaan luomaan epävarmuutta niin lyhyellä kuin myös pitkällä aikavälillä nykyisille sijoittajille ja sijoittamisesta kiinnostuneille.
