Politiikkanurkkaus (Osa 1)

Onko tälle raportille tarkoitus teettää jonkin Ulkoministeriöstä riippumattoman tahon arviota tuloksista?
Varmaankin moni taho tulee kommentoimaan tätä, mutta olisi kiva saada yhteenveto kommenteista.
Itse selailin suurpiirteisesti läpi ja asiaa on paljon. Olen kehitysyhteistyömyönteinen ja myönteisyys kasvaa, kun saa selvää ja rehellistä tietoa pitkäaikaisista vaikutuksista. Kärjistäen, ettei koulun aurinkokennojärjestelmä siirry kyläpäällikön television virtalähteeksi asentajien lähdettyä.
Raportissa pisti yksi maininta silmään “2019 Sanitaatio käytössä kaikilla nepalilaisilla.” Pitääkö “kaikilla” paikkansa ja mitä tarkkaan ottaen tarkoitetaan “sanitaatiolla”?

2 tykkäystä

Esimerkiksi OECD:n kehitysapukomitea DAC:n jäsenmaat tekevät toistensa kehityspolitiikasta vertaisarvioita säännöllisesti noin 5-6 vuoden välein. Viimeisin Suomesta tehty vertaisarvio on vuodelta 2017 [1]. Nykyiseen arviokauteen liittyen, OECD julkaisi Suomesta väliarvion [2] vuoden 2021 keväällä.

Mielestäni huomionarvoisia havaintoja OECD:n väliarviossa [2] ovat esimerkiksi seuraavat.

  • “Finland is a leader among DAC members in terms of instilling a results culture in development co-operation”
  • “a comprehensive reform of Finland’s development co-operation has led to strengthened results-based management tools and systems, as well as improved risk management efforts”
  • “Clear guidance on private sector partnerships”

Hienoa, että Suomen kehitysyhteistyön tulosorientaatio huomattiin myös OECD:n taholta.

Uskon, että pitkäjänteisellä, tarkasti kohdistetulla, yksityissektorin mukaanottavalla, ja vaikuttavuutta mittaavalla kehitysyhteistyöllä saadaan aikaan paljon merkittäviä tuloksia ja win-win tilanteita.

[1] OECD Development Co-operation Peer Reviews: Finland 2017
[2] OECD DAC Mid-term Review: Finland 2021

7 tykkäystä

Mihin tämä viittaa, ei ole määritelmänä musta Joutsen, mutta vaikutukset tulevat olemaan sellaiset, joita kukaan meistä ei halua kohdata. Xi:n ote ei ole ehkä vielä yhtä ehdoton kuin Putinin, mutta maansa ja muun maailman hän voi viedä taloudelliseen tuhoon hyökkäämällä Taiwaniin.

9 tykkäystä

Ensi viikolla alkavaan G20 kokoukseen missä XI Jinping keskustelee Bidenin kanssa. Kiina harrastaa teatteria ennen tapaamista.

9 tykkäystä

Yllätys, yllätys, Putin jättää G20 väliin. Miksiköhän…? Ei varmaan halua kuljeskella itsekseen, kun muut pitää 5m turvaväliä. :grin:

8 tykkäystä

Jos väärä väittämäsi korjataan niin se ei tarkoita sitä, että tapahtuma oli korjaajan mielestä ok, kuten hän itsekin totesi. Ideologiseksi kirjoittelu menee siinä vaiheessa kun jopa kuolonuhreja liioitellaan sinne oman ideologian suuntaan, jotta se vaikuttaisi pahemmalta kuin onkaan. Ja tämä ei taaskaan tarkoita, että tapahtuma olisi ollut jotenkin hyväksyttävä.

3 tykkäystä

Vastaanpa itselleni. Tässä konfliktissa Suomen ja Euroopan olisi vaikea pysyä puolueettomana. Taiwanin puolen ottaminen tarkoittaisi kauppasaartoa Kiinan taholta. Puolueettomana pysyminen - ja näin ollen Kiinan kanssa kauppaa käyden - voisi tarkoittaa kauppasaaroa USA:n taholta. Lisäksi, Ukrainan puolustamisen aikainen retoriikka siitä, kuinka hyökkääjille ei saa antaa periksi, saisi aivan uuden merkityksen, kun edessä on useiden kymmenien prosenttien GDP lasku edessä. Olemme kaikki kironneet Unkaria, kuinka tekee diilejä Venäjän kanssa, eikä ole yhteisessä rintamassa. Olisimme itse Orbanin tilanteessa. Valitaanko eurot vai moraalisesti oikein. Edellisessä hinnan maksaisi Taiwanin 24 miljoonaa asukasta.

Enkä halua edes ajatella osakemarkkinoita tässä tilanteessa.

The US has warned European countries that a conflict over Taiwan would trigger a huge global economic shock, in an effort to step up contingency planning amid rising concern about military action in the Indo-Pacific.

The state department has shared research with partners and allies that estimates that a Chinese blockade of Taiwan would spark $2.5tn in annual economic losses

Koko artikkeli on täällä.

Huhhuh… :fearful:

13 tykkäystä

”Hyvä” puoli tuossa on että kustannus olisi myös Kiinalle järkyttävä. Taiwanista tulee puolijohteet. Yhdysvalloista tulee kysyntä kiinalaisille tuotteille. Mikäli valtaus ei sujuisi päivässä niin että arki jatkuu normaalisti ja puolijohdetuotanto ei vahingoitu tuo voisi onnistua mutta kaikki tietää ettei se mene noin.

Taiwanin ”silicon shield” on melko vahva.

Luin eilen hyvän artikkelin Taiwanin varautumisesta. Pistetään jakoon.

23 tykkäystä

Näin jännittyneessä tilanteessa Putin ei voi lähteä Kremlistä/Venäjältä, koska voisi olla ettei ole paluumahdollisuutta. Monet vallankumoukset ovat alkaneet johtajan ollessa matkoilla tai lomalla.

3 tykkäystä

Terve!

Kirjoitin tähän, kun en tiennyt oliko olemassa osuvampaa ketjua.

Olen suhteellisen lyhyen sijoittajaurani aikana pohtinut kysymyksiä, jotka liittyvät osakesijoittamiseen ja tässä tapauksessa osakesäästötiliin. Se on henkilökohtaisen muutaman vuoden kokemukseni perusteella ollut mainio sijoitusväline erityisesti meille, jotka ovat vasta aloittaneet säästämään ja sijoittamaan pitkän aikavälin perusteella ja verotuksen selkeyden vuoksi. Yhteistä on lisäksi ollut käytettävissä olevien varojen niukkuus sekä halu olla omistamassa suomalaisia yhtiöitä.

Olen seurannut poliittista keskustelua sen ympärillä, ja käsitykseni mukaan se herättää myönteisiä tunteita oikeassa laidassa sekä kielteisiä vasemmassa. Toki kuvaavaa on, että oikeistohallituksen aikana se luotiin ja nyt soraääniä kuuluu hallitusvastuussa olevasta vasemmasta laidasta.

Viimeisin esimerkki siitä saatiin kansanedustaja Veronika Honkasalon kirjallisesta kysymyksestä hallitukselle viime perjantailta 11.11.2022:

–Tilanteessa, jossa Suomella on edessään sekä julkisten menojen nousupaineita että rakenteellisen alijäämän korjauspaineita, ovat verotulojen menetykset erityisen ongelmallisia. STTK:n mukaan julkinen alijäämä säilyy, koska kokonaisveroasteen ennustetaan laskevan. Vuoteen 2026 mennessä veroaste laskee 1,7 %-yksikköä eli lähes täsmälleen rakenteellisen jäämän verran. Tässä tilanteessa valtion veropohjan vahvistaminen olisi tärkeää. Osakesäästötilin, kapitalisaatiosopimusten ja muiden sijoitussidonnaisten vakuutustuotteiden tuottojen verottaminen olisi mahdollista vuosittain, kuten suoran sijoittamisen tapauksessa tehtäisiin.–

Aikooko hallitus ryhtyä toimiin osakesäästötilin käyttöönoton toteutuneiden kansantaloudellisten vaikutusten selvittämiseksi?

Miten elämää enemmän nähneet näkevät osakesäästötilin ja sen ehtojen säilyvyyden poliittisella kentällä? Tilanne on sikäli hankala, kun osakesäästötili tuli voimaan ns. väärään aikaan ennen massiivista velanottoa. Suomen talous ei oman ikäni aikana ole lähes koskaan saavuttanut muita kuin torjuntavoittoja, eli toisin sanoen melkein joka vuosi on tarvittu ulottaa lonkeroita jonkun toverin taskuun ja näköpiirissä on, että se jatkuu, vaikka ilmastonmuutos toisi Suomeen lauhkeampaa säätä kylmän sijaan. Tälle ei varmasti tällä hallituskaudella ole muutoksia luvassa, mutta mitä tulevaisuus mahtaa tuoda tullessaan, jos äänenpaino selvitysten sijaan konkretisoituu vaatimuksiksi sekä toimiksi? Nuorena sijoittajana tämä antaa minulle kohtuullisen sekavan kuvan siitä kuinka pysyviä erilaisten sijoitusvälineiden ehdot ovat Suomessa ja ketä tämä yleensä palvelee, että tämänkaltaisissa asioissa soudetaan ja huovataan. Tämä tilanne, jossa iso osa sijoittamiseen liittyvistä keskeisistä epävarmuuksista ei synny ulkopuolella markkinoilla, vaan sisäpuolelta poliittisesta järjestelmästä, on omiaan luomaan epävarmuutta niin lyhyellä kuin myös pitkällä aikavälillä nykyisille sijoittajille ja sijoittamisesta kiinnostuneille.

7 tykkäystä

Hyvää pohdintaa. Varmaan reiluuden nimissä jokin pieni veroseuraamus myös OST:n puolelle jossain vaiheessa lienee kompromissiratkaisu.

Sitähän politiikka ja valtion taloudenpito on: jos ei rahat riitä, jonkun taskuille on pakko aina mennä. Mieluisin vaihtoehto olisi ulkomaalaisten taskut (viennin kasvattaminen), mutta millä keinoilla, mene ja tiedä. Jos/kun Suomalaisten taskuille on jokatapauksessa mentävä, on suurimpana, hyvin yksinkertaistettuna kysymyksenä: mennäänkö hyvätuloisten taskuille (lisätään veroja ja veroprogressiota) vai pienituloisten (vähennetään tukia). Tässä taitaa se suurin vasemmiston ja oikeiston näkemysero olla.

En osaa edellämainittuja ratkaista, mutta toivon, että viimeistään nyt mietittäisiin itsekin niitä omia kulutustottumuksia: Ostatko Jaffaa vai Fantaa? Käytkö Prismassa vai Lidlissä? Ostatko Haltia vai Haglögsiä? Täällä ja muualla haikaillaan kovasti viennin kasvattamiseksi, mutta miksi emme itse osta Suomalaisia tuotteita? Miksi tuuttaamme rahamme ulkomaisille letjuille kotimaisen sijaan? Hinta- tai laatuero eivät todellakaan ole liian suuria.

9 tykkäystä

Eikö jaffa ja fanta tehdä molemmat Suomessa? Lidl on täynnä suomalaisia myyjiä, jotka myyvät suomalaisia tuotteita. Se myös mahdollistaa suomalaisen elintarvikeviennin isolla volyymillä ympäri Eurooppaa. Haltit ja vaihtoehdot lienevät yhtälailla tuotettu Kiinassa. Kannattaa ehkä koettaa syventää omaa ajattelua vielä ja pohtia asioita hieman laajemmin.

Osinkojen veropohjaa olisi kyllä syytä tilkitä. Yksityishenkilöiden pieniksi rajatut osakesäästötilit lienevät vain aivan väärä osoite. Arvaisin mahdollisten verotulojen olevan vaivaan nähden varmasti aika minimaaliset. Parempi olisi verottaa ”yleishyödyllisiä” toimijoita, kuten ammattiliittoja ja säätiöitä. Näillä on isot varallisuudet ja tuotot, joista pienikin prosentti antaisi paljon yhteiseen hyvään. Parantaisi myös kansantalouden tuottavuutta vähentämällä lakkoiluintoa.

10 tykkäystä

Osun selvästi kysymyksesi kohderyhmään, joten muutama sananen esille nostamastasi, ja hyvin aiheellisesta, huolesta.

Nykyinen hallitus on tehnyt isoja ideologisia päätöksiä, jotka ovat osittain hukkuneet pandemian ja sittemmin sodan kuohun alle. On viety mm. Kela-tuista ja “vahvistettu veropohjaa” tavoilla, jotka ovat huonontaneet kansalaisten palveluja ja lisänneet tai lisäämässä tuottamatonta byrokratiaa – eli pahentaneet ongelmia parantamatta kenenkään kansalaisen todellista tilannetta.

Osakesäästötilin, tai sijoitussäästötilin, tarkoitus oli kanavoida suomalaisten säästöjä tuottamattomilta käyttötileiltä pidempiin ja tuottavampiin sijoituksiin. Tästähän hyötyisi sekä säästäjä että verottaja. Ennen OST:n käyttöönottoa suomalaisten kotitalouksien säästämisaste oli myös vuosia negatiivinen. Kotitaloudet kuluttivat enemmän kuin tienasivat. Tätä kestämätöntä kehitystä osakesäästötilin oli tarkoitus osaltaan korjata.

OST:n käyttö on hyvin rajattua. Voit sijoittaa vain 50k€ rajattuihin kohteisiin ja nostaessasi tuottoja maksat verot. On hyvin vaikea muuttaa osakesäästötilin ehtoja ilman, että koko ajatus kansalaisten sijoitussäästötilistä pitäisi heittää romukoppaan. OST:n idea kopioitiin Ruotsista, kuten valtaosa Suomen sosiaalidemokratiastakin. Ruotsalaisilla on aina ollut enemmän rahaa hyvinvointinsa ylläpitämiseen – tällaiset aloitteet on Ruotsissa laajasti hyväksyttyjä ja ne nähdään poliittisessa kentässä laajasti Ruotsin edun mukaisina.

Suomessa osakesäästötilistä on tullut ilmiönä “liian iso” ja sitä vastustaa ainoastaan kaikkein ideologisin vasemmisto, jota mm. Veronika Honkasalo edustaa. Osakesäästötilin rajoitukset ja laskennallinen hyöty Suomen kansantaloudelle pidemmällä aikavälilllä tulee pelastamaan sen ideologisilta päätöksiltä, joiden toteuttamiseen vaaditaan demarit.

Oman pitkän kokemuksen pohjalta uskallan väittää, että osakesäästötili jätetään rauhaan myös seuraavan, oikeiston johtaman, hallituksen jälkeen. Uskon, että osakesäästötilin ehtoja inflaatiotarkistetaan jo parin vuoden sisällä ja 50k€ maksimitalletusta tullaan nostamaan. Sillä välin voi äänestämällä vaikuttaa siihen, miten asioiden haluaa etenevän.

19 tykkäystä

OST:n tuotot verotetaan aivan samalla tavalla kuin vaikka osakerahaston. Verot menevät kyllä täysi määräisesti mutta viivästetysti.

9 tykkäystä

Ei ole “läheskään” sama asia. Jaffan, Prisman ja Haltin osalta liikevoitto tulee Suomeen. Fantan, Lidlin ja Haglöfsin osalta valuu muualle. Aina toki parempi kun edes jompikumpi täyttyy (joko tuote on Suomessa, mutta jälleenmyyjä ulkomainen TAI ulkomainen tuote tehty Suomessa), mutta mielummin molemmat! Saadaan se voittomarginaalikin Suomeen.

3 tykkäystä

Tätähän on SAK:n puolelta jo ehdotettu, mutta arvaa kuka ei hyväksynyt?

“Sekin jätetään kertomatta, että myös työnantajapuolen liitot ovat yleishyödyllisiä, joten nekään eivät maksa veroa osinkotuloistaan. Eivät maksa myöskään yleishyödylliset säätiöt. Ei kerrota sitäkään tosiasiaa, että SAK oli valmis lopettamaan tämän ay-liikkeen verovapauden jo [viime keväänä] (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006106580.html) , mutta EK ja sitä tukevat oikeistopuolueet eivät esitystä hyväksyneet.”

Lähde: https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2020/02/13/nain-huudatetaan-kansaa/

1 tykkäys

Ei muuten ole ehdotettu SAK:n puolelta. SAK on tätä myös vuosikaudet vastustanut. Mutta ei siis enää tyrmää ehdotusta.

IS:n jutustakin selviää SAK:n kanta →

Näkökulma on se, että lähdevero kaipaa jatkoselvitystä, ennen kuin pystyy ratkaisevaa kannanottoa ottamaan.

SDP:n varjobudjetissahan tällainen ehdotus oli, mutta asiaa ei toden teolla edes edistetty. On oikeastaan samantekevää mitä tähän asti on asiasta puhuttu. Kaikki säätiöiden, AY-liikkeen, työnantajaliikkeiden ja muiden tällaisten tahojen pitäisi maksaa pörssiomistuksistaan veroa, kuten jokaisen kansalaisen. Nyt sitten vaan jokainen valistamaan asiasta kansanedustajia omalla tahollaan.

10 tykkäystä

Ja esityksessä lähdeveron suuruus ei todellakaan vastaa muiden tahojen maksamaa osinkoveroa. Ulkomuististani ehdotus taisi olla 5%.

8 tykkäystä

Sori, muotoilin tuon tosiaan tosi huonosti. Kulissesissa tilanne on varmaan se, ettei kukaan halua luopua omasta edustaan, niinkuin se menee ylipäänsä elämässä.

1 tykkäys

Hyvä kompromissi olisi, että perustetaan jokaiselle kansalaiselle oma yleishyödyllinen etujärjestö. Vasemmisto voittaa saadessaan lakkauttaa osakesäästötilin tarpeettomana ja verotus kohtelisi vihdoin kaikkia luonnollisia henkilöitä tasaveroisesti.

1 tykkäys