Politiikkanurkkaus (Osa 1)

Ehkä annetaan vaan olla ja palataan keskustelemaan jostain ihan oikeasta aiheesta. Tuossa välissä oli poistettu(?) kommentti missä taidettiin syyttää naisoletettuja tästä meidän väestörakenteesta. Eli mennään keskustelussa suunnilleen ~70 vuotta menneisyyteen. Antaa noiden haamujen jo levätä rauhassa.

=============
Itse asiaan:

Komppaan tässä P1:stä siltä osin että tuskin kukaan pystyy enää pelastamaan nykyistä himmeliä missä päällekkäiset tulonsiirtorakenteet menevät vain koko ajan enemmän solmuun. The great reset olisi oikeasti tarpeen jotta saataisiin joku tolkku tuohon. Sitten voitaisiin keskustella tuen ja progression määrästä eri tulo- ja tukiluokissa.

Edit: typot

9 tykkäystä

Tuossa on yllättävän vahva faktapohja. Pohjois-pohjanmaa on maan ainoa maakunta, missä syntyvyys ylittää tuon väkiluvun kasvun vaatiman 2,1 lasta per nainen. Tämä selittyy pääasiassa lestadiolaisilla ja heidän suurperheillään.

7 tykkäystä

Mitäpä olette mielipuolta ns.perustulosta.Itse olen useasti miettinyt tuota kun olen erinäisistä syistä asioinut Kevan ja Kelan verkkopalveluissa.Kovin on sekavaa noiden kanssa asiointi ja esim.tyttö oli vuoden saamatta mistään mitään kun kävi avoimen korkeakoulun opintoja joista ei saa opintotukea,oli työttömänä mutta silti katsottiin päätoimiseksi opiskelijaksi vaikka työnhaku koko ajan päällä eli ei työttömyyspäivärahaa,toimeentulotukea turha hakea koska ensin olisi pitänyt tuhota kaikki rahasto-ja osakeomistukset,tuon kyllä sinänsä ymmärrän mutta eipä noita herkästi viitsinyt lunastella kun osa miinuksella silloin.Kyllä monelle noiden tukien hakeminen ja saaminen on kiven alla jos muutenkin vaikeassa tilanteessa,sen verran sekava viidakko.Tuossa suhteessa poistaisi byrokratiaa,kyllähän tuo aluksi maksaisi mutta tietty turva jokaiselle ja verotuksen kauttahan tuo jotenkin leikkaantuisi pois jos käyt normisti töissä.Sallisi töissä käynnin kykyjen mukaan ja pitkässä juoksussa tulisi mielestäni halvemmaksi ja olisi helpompi pitää hallinnassa kuin nykymalli.Näyttää Musk,Zuckerberg ja Bransonkin kannattaneen tuon tyylistä mallia ja liuta muitakin,ajattelin vain mainita ennen kuin alkaa vassari/kommunisti huutelu.Jotain tarttis kuitenkin tehdä, poliittisia ja taloudellisia uudistuksia.

9 tykkäystä

Mielestäni perustulo olisi todella hieno juttu ja edistysaskel tasa-arvoisemman yhteiskunnan ja tulopolitiikan tiellä. Tuloerot ovat kasvaneet entisestään viime vuosina, kuten olemme saaneet mediasta lukea, joten kuukausittain tilille tupsahtava summa (joka pitäisi nähdäkseni mitoittaa perustoimeentulon takaamiseksi joka ikiselle, joka on valmis elämään hyvin nuukasti) helpottaisi varmasti merkittävän osan kansalaisista elämää. Summan pitäminen kohtuullisen matalana (700-800€/kk?) kannustaisi työntekoon, varsinkin jos ansiosidonnaista samalla leikataan.

Itse asiassa suurin osa (lonkalta arvioiden 60-80%) kokisi merkittävää hyötyä, jolloin perustulon myötä mahdollistuvat monet uudet, innovatiiviset yritysideat, joita ilman ei kaikki kasva ja kukoista. Luonnollisesti köyhimmät käyttäisivät rahat elämiseen, mutta kaikille muille se mahdollistaisi vaikkapa sijoittamisen, sapattivuoden töistä, luovien bisnesideoiden kehittelyn tai uuden opiskelun, jolloin mikä vain on mahdollista. Näitä voimavaroja kutsutaan kilpailukyvyksi, ja se hyödyttää laajemmin koko yhteiskuntaamme.

Byrokratian yksinkertaistuminen muiden tukien poistuttua tai ainakin leikkaannuttua olisi yhteiskunnan ja yksilön kannalta säästetty kustannuserä sekä rahallisesti että ajallisesti. Jopa pyhää lehmää eli lapsilisiä voitaisiin leikata hyvällä omatunnolla - kaikki kun saisivat saman verran perustuloa, ei yksinasuvillakaan olisi enää tukien suhteen nokankoputtamista.

Maailma on mennyt monimutkaiseksi, joten perustulo vaikuttaisi suoraan myös sellaisten vähempiosaisten elämään, joilla ei ole edellytyksiä saada tai edes hakea kaikkia tukia. Kun käytettävissä on enemmän rahaa joka iikalla, on sanomattakin selvää, että ostovoima kasvaa. Mitä siitä taas seuraa - no, liikevaihtoa ja tuottoa. Toivottavasti myös henkistä pääomaa mahdollisimman monelle.

11 tykkäystä

Perustulosta on aivan turha käydä keskustelua, ellei ole näyttää konkreettista mallia, jossa tulorahoitus ja menot on arvioitu selvästi. Perustuloa markkinoidaan epämääräisillä hyödyillä eikä tulopuoleen yleensä kiinnitetä juurikaan huomiota.

Perustulon ongelma on joko se ettei se todellisuudessa korvaa juuri mitään tukia (liian matala taso) tai vaihtoehtoisesti se on superkallis (liian korkea meno).

13 tykkäystä

Suomen tuloerot ovat kansainvälisesti vertailtuna erittäin pieniä jo bruttotuloissa, varsin jyrkkä verotuksen progressio kaventaa tuloeroja nettotuloissa vielä huomattavasti voimakkaammin. Suomessa ns. pienituloiset tienaavat kansainvälisesti verrattuna paljon ja hyvätuloiset taas vähän.

27 tykkäystä

Jossain näin tilaston tuloeroista eivätkä ne olleet kasvaneet mihinkään 15-20v aikana ja kuten yllä mainittu, niin todella pieniä ovat Suomessa vs. muu maailma. Niiden pitäisi kasvaa, jotta tässä maassa ihmiset vaurastuis ja kannuste työntekoon olisi isompi.
Edit. Ja tuossa kuva.

16 tykkäystä

En tiedä, olisiko se perustulo vai mikä, mutta kyllä järjestelmä vaatii todella ison remontin.

Suomessa joka ikiseen elämänvaiheeseen on jokin erillinen tukimuoto, jota varten pitää täytellä lippulappusia ja todistella oikeuttaan kyseiseen tukimuotoon. Sama henkilö voi olla vuoden aikana vuoron perään työmarkkinatuen varassa oleva työtön, opintotuella elävä opiskelija sekä sairaspäivärahaa saava mielenterveyskuntoutuja.

Käytännössä käteen tippuu suunnilleen sama summa rahaa, mutta paperit pyörivät pitkin virastoja, mustetta kuluu ja moni ahdistuu prosessissa, joka ei tunnista sellaisia elämän realiteetteja kuten siirtyminen tukimuodosta toiseen. Rahat tulee sitten joskus parin kuukauden päästä - jos tulee.

Järjestelmän sisään kirjoitettuna ajatuksena on ollut vuosikymmenet, että jokainen täysi-ikäinen suomalainen joko on täysipäiväisessä duunissa/opiskelemassa tai sitten ei tee yhtikäs mitään. Kaikki välimuodot ovat “kuollutta kulmaa” systeemin näkökulmasta, eli niistä yritetään päästä eroon.

Todellisuudessa yhteiskunta on muuttunut radikaalisti kuluneiden vuosikymmenten aikana, eikä nykyään ole enää mikään itsestään selvyys, että viisipäiävisiä työviikkoja riittää kaikille halukkaille. Sen sijaan työtä kyllä riittää tehtäväksi, mutta se on usein joko heikosti palkattua, tai sitä ei riitä koko viikolle. Moni voisi tehdä 2-3 päivää viikossa duunia sen sijaan, että ei tee yhtään mitään.

Suomen kansantalouden kannalta olisi toivottavaa, että työn tekeminen kannattaisi aina - riippumatta siitä, saako siitä koko kuukauden elannon vai ei. Suomessa on kuitenkin hinnoiteltu monia ihmisiä ulos työmarkkinoilta, koska on katsottu, että jokaisen pitää saada tietty elintaso, oli kuinka tehoton ja ammattitaidoton tumpelo tahansa. Likimain jokainen suomalainen pystyy tuottamaan jotain, oli se sitten postikorttien lajittelua tai tiskaushommia. Kyse on siitä, kannustaako järjestelmä työntekoon.

Työnteon maksimoimisen sijaan järjestelmä kannustaa siihen, että se on joko tai: joko menet töihin/opiskelet tai sitten et tee mitään. Auta armias jos alat vaikka opiskelijana paiskia hommia vähän rajummin, lähtee tuet heti takaisinperintään. Tiedän, että tälle on olemassa ihan järkisyyt, mutta silti. Viesti on käytännössä se, että tukien varassa saat pelätä menettäväsi ne. Olet ns. tilivelvollinen saamistasi rahoista.

Ainoa kansalainen, jota järjestelmä ymmärtää kokonaisvaltaisesti, on asiansa totaalisesti paskonut: hänelle on “pakko” myöntää toimeentulotukea, asumislisää ynnä muuta, eikä mitään voi oikein vaatia, koska pohja on jo saavutettu. Tämä taas johtaa siihen, että pohjalta on vaikea ponnistaa; duunia voisi saada, mutta se ei välttämättä paranna elintasoa juuri ollenkaan. Sen sijaan voi olla, että pitää hankkia autoa, bussilippua, uusia vaatteita jne. Eikä sitä duunipaikkaa kannata menettää, koska sitten on taas tukilimbossa, mutta tällä kertaa rahaa ei tule “varmasti”, vaan sitä voi joutua odottelemaan.

Monella on myös se oletus, että “ansaitsee” jonkin tietyn vähimmäistason työpaikan. Tällöin duunia otetaan vastaan vain jos katsotaan, että se sopii omiin vaatimuksiin. Ei olla esim. valmiita muuttamaan työn perässä, vaan jumiudutaan sinne samaan asuinkuntaan, jossa niitä oman alan duuneja on joko vähän tai ei ollenkaan. Ansiosidonnaiset sun muut pitävät viimeistään huolen siitä, että jos on joskus saanut siedettävän ammattiaseman, mitään pyörälähetin tai bussikuskin hommia ei ainakaan tehdä. Ne jätetään maahanmuuttajille tai muille “kakkosluokan kansalaisille”, joille vähän heikommat ehdot käy.

Mitään realistista muutosta järjestelmään en näe horisontissa, sillä eduskuntapuolueet ovat niin rakastuneita tähän “Suomen malliin”, että kukaan ei halua keinuttaa venettä. Sitä paitsi suomalaiset alkavat olla niin eläköityvää kansaa, että suurinta osaa ei kiinnosta pätkääkään, mitä tulevaisuuden työmarkkinoilla tapahtuu tai mikä on Suomen asema kansainvälisessä kilpailussa. Kunhan eläkkeet putoaa tilille niin kaikki hyvin.

23 tykkäystä

Nähdäkseni suunnilleen kaikki eduskuntapuolueet ovat yhtä mieltä, että järjestelmä kaipaa uudistamista. Kyse onkin siitä, onko järjestelmä jatkossakin tarveperusteinen, vai mennäänkö perustuloon.

Tarveperusteisen sosiaaliturvan ominaisuutena on väistämättä jonkinasteinen valvonta. Sen sijaan mikään ei pakota nykyisenkaltaiseen passivointiin. Ja on sitä järjestelmää kehitettykin, esim. mahdollistettu laajemmin opiskelua työttömänä.

Nämä ongelmat eivät myöskään automaattisesti poistu perustulon myötä. Jos esimerkiksi opiskelu ansiosidonnaisella päivärahalla on rajoittamaton, tulee pätkissä opiskelu älyttömän paljon kannattavammaksi ja yhteiskunnalle kalliimmaksi. Eli samaa tarveharkintaa ja valvontaa tarvittaisiin jatkossakin.

Perustuloa mainostettaessa huomio kiinnitetään aivan väärään kohteeseen. Nimittäin minimietuuksilla elävät hyötyisivät uudistuksesta hyvin vähän. Perustulo ei yleensä esitetyissä malleissa riittäisi jatkossakaan elämiseen.

Sen sijaan kyseessä olisi valtavan mittaluokan tulonsiirto matalapalkka-aloille. Korkeasti koulutettujen ja muiden parempituloisten verotus kiristyisi entisestään, kun taas matalasti koulutetun, matalapalkkaisen työn suhteellinen kannattavuus paranisi reilusti.

On tietysti arvokysymys, pitääkö tätä hyvänä vai huonona asiana.

Siksi myös peräänkuulutan niitä konkreettisia malleja, jos perustulosta on tarkoitus käydä aitoa keskustelua. Muuten kierretään kehää kun ei voida arvioida faktoja vaan mielikuvia.

12 tykkäystä

Erityisesti negatiivisen tuloveron malli vaikuttaisi sekä kannustavalta, oikeudenmukaiselta sekä suht helposti toteutettavissa olevalta ilman koko järjestelmän nollausta. Se valitettavasti ei ole poliittisesti toteuttamiskelpoinen, kun ihan väärä puolue mesosi siitä vuosikymmeniä sitten. Ehkä toimisi, jos nyt vaihdettaisiin systeemin nimi ja annettaisiin kunnia sille, jolle se kuuluu. Siis tulevalle pääministeripuolueelle, olisi se puolue mikä tahansa.

3 tykkäystä

Tuloerojen kasvun ja talouskasvun kausaliteetti on kyllä kumottu ja murrettu jo, eli sen osalta puhut puppua.

(klikkaa auki “talouskasvu ja tuloerot” -lehti)

Tästä aiheesta on enemmän keskustelua “varallisuus ja varallisuuserot” -ketjussa.

7 tykkäystä

Tämä on saattanut jäädä huomaamatta: Rikkaimman prosentin tulot kasvoivat 20 prosenttia vuonna 2021 – tuloeroissa merkittävä kasvu – KU

"Tuloerot kasvoivat merkittävästi vuonna 2021, kertoo Tilastokeskus. Tuloeroja kuvaava gini-kerroin sai arvon 29,1, joka on 1,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2020.

Viime vuosina tuloerot eivät ole juuri kasvaneet. Vuoden takaisessa tilastojulkistuksessa ne hieman kapenivat, mutta nyt tuloerot nousivat vuoden 2007 tasolle."

Myös tämä on mielestäni oleellinen huomio:

“Vuodesta 1995 pienituloisimman kymmenyksen tulon keskiarvo on noussut reaalisesti noin 31 prosenttia vuoteen 2021. Suurituloisimman kymmenyksen tulojen keskiarvo nousi samaan aikaan 103 prosenttia. Koko väestön reaalitulojen kasvu oli 62 prosenttia.”

4 tykkäystä

Olennaista olisi pohtia myös niitä syitä.

En halua kuulostaa tylyltä, mutta noin keskimäärin se pienituloisin kymmenys ei tee yhtään enempää elintasonta eteen vuonna 2021 kuin vuonna 1995.

Vastaavasti se suurituloisin kymmenys taas tekee entistä enemmän tulojensa kasvattamisen eteen. Tuolla viittaan nyt työelämän ohella toisaalta sijoittamiseen ja toisaalta suurempaan kunnianhimoon esim. suomalaisessa yrityselämässä. Jos puhutaan vain niistä sijoittajista, niin 1990-luvun alussa meillä vallitsi vielä vuokrasäännöstely ja pörsissijoittaminenkin koettiin lähinnä Kokoomuksen oikean laidan elitistien harrastukseksi.

Nyt sitten tekisi mieli kysyä, että onko se yhteiskunnan kokonaisedun kannalta hyvä vai huono asia, että suurituloisin kymmenys (johon nouseminen ei kuitenkaan edellytä mitään jättituloja) on aiempaa aktiivisempi esim. siinä sijoittamisessa. Onko esim. se ongelmien kärjistymistä vai vähenemistä, että meillä ei yksityisten asuntosijoittajien vuoksi ole enää takavuosikymmenten kaltaista asuntopulaa kasvukeskuksissa? Tai onko se hyvä vai huono asia, että meillä esim. kotimaisissa pörssiyrityksissä on edes nykyisen suuruusluokan kotimainen omistuspohja ja rahoitusvalmiutta niin listautuvaan kuin listautumattomaan kasvuyritystoimintaan?

Ps. Jos me halutaan tuloerojen kaventumista, niin silloin kai pitäisi toivoa syvää lamaa. 1990-luvun alussa me pääsimme kokemaan tuollaista taloudellista tasa-arvoistumista. Siitä ei vaan tainnut kauheasti olla hyötyä sen enempää yhteiskunnalle kuin pienituloisimmalle väestönosallekaan.

30 tykkäystä

Vuosi 2021 oli kaikille omaisuusluokille erittäin hyvä. Firmat tekivät ennätystuloksia ja markkinat menivät kuplaan oikeastaan kaikessa.
Tämän vuoden aikana rikkaimman prosentin tulot eivät todennäköisesti käyttäydy samalla tavalla.

9 tykkäystä

Hmm, asia tuskin on ihan noin yksinkertainen. Eikös esim. aktiivimalli tarkoita sitä, että työtön joutuu tekemään enemmän työtä/“työtä” rahojemsa eteen?

Suurituloisten osalta en tiedä. Sijoittamisessa ainakin indeksit voittavat, eli jos suurituloinen sijoittamiseen käyttää paljon “työaikaa”, niin ei ole järkevä sijoittaja. Varsinaisen työn tekemisen määrän pystyvät puolestaan aika kivasti itse määrittelemään.

3 tykkäystä

Vanha sanonta raha tulee rahan luo on vieläkin voimissaan.

Työkyvyttömät henkilöt ovat oma lukunsa, mutta noin lähtökohtaisesti työttömyyskorvausta saavat työttömät työnhakijat. Aktiivimalli mielestäni lähinnä alleviivaa ja selkeyttää sitä velvollisuutta. Toki keksin mallista kritiikkiäkin, mutta jätän sen toiseen yhteyteen.

Olennaisinta kuitenkin on, että suurituloisimman kymmenyksen tulojen kasvu perustuu taloudellisen tuottavuuden kasvuun. Pienimmän kymmenyksen kohdalla se perustuu valitettavasti suurelta osin maksettujen tukien kasvuun. Siihen toki maailmassa pitäisi pyrkiä, että sen pienituloisemman kymmenyksen tulot kasvaisivat sen oman toimeliaisuuden kautta. Esim. pätkätöiden tekemistä onkin jo helpotettu, mutta sillä saralla on vielä paljon tehtävää. Samalla sekä keppiä että porkkanaa sosiaaliturvaan, jotta ihminen ei voi vain jättäytyä työelämän ulkopuolelle.

14 tykkäystä

Näin jouluaattona mietin mitä toivoisin lahjaksi. En keksinyt mitään kun miljoonan salkkua ei kehtaa pyytää ja ytd%:kin nollautuu viikon päästä.

Sitten aloin miettimään perustuloa ja progressiivista verotusta.
Olisi mielettömän hienoa jos saisi yksinkertaisen, kustannustehokkaan ja kannustavan systeemin.
Oma tupakka-aski takakannen malli olisi yksinkertaisuudessaan noin toimeentulon suuruinen perustulo ja sopivan suuriinen(noin 30%) tasavero ansio ja pääomatuloille.
Detailit varmaan sotkevat liikaa joten jätän ne täysin ajatukseni ulkopuolelle.
Hyvää joulua.

2 tykkäystä

Näitä tulonjakoulostuloja on aina ahdistava seurata. Vasemmalla laidalla on kovasti ajatus että kaikille kuuluu sama nettopalkka, ja siihen pitää pyrkitä tulonsiirtojen ja verotuksen keinoin.

Voin rehellisesti tunnustaa, että on kuulunut sekä alimpaan että ylimpään desiiliin.

Alimpaan pääsee vaikkapa opiskeluaikoina, armeija-aikana, ulkomaan komennuksella yms jolloin eletään tulonsiirroilla ja/tai pienillä palkkatuloilla. Ulkomaan komennuksella palkkatulot saattavat olla huomattavatkin, mutta Suomen tilastoissa näkyä pienempiä tuloja kuten Suomeen verotettavia päälmatuloja.

Ylimpään desiiliin pääsee n 60 kEUR vuosituloilla. Eli lähtien 5 keur/kk. Tai vaikka 4 keur/kk palkkaa, 6 keur bonus (satunnainen) ja 6 keur pääomatulot.

Joku voi toki sanoa että ylimpään desiiliin - johon siis rajattu tietyn vuoden parhaiten ansainnyt kymmenys - kuuluu myös esimerkiksi Herlinit, Wahlroos, yms, joille tuloja ja omaisuutta on kertynyt. So what? Heille sanoisin että haaveilkaa samasta jos huvittaa, mutta ylipäätään tuohon ylimpään desiiliin yleensäkin on kyllä pääsy useimmilla suomalaisilla vaikka yrittäjyyden kautta jos opiskelu ei maistu tai ei maistu sellainen työ josta em palkkatason voi ansaita. No määritelmän mukaan desiiliin ei mahdu kuin joka kymmenes, joten edellisessä desiilissä on tilaa, siihen mahtuu lähes samoilla tuloilla eli vajaa 4 keur/kk. Silti 80% suomalaisista voi kadehtia sinua tulojesi johdosta.

Ns yhteisessä vastuussa ja yhteisen rahan keräämisessä ja jakamisessa näkyy olevan hyvin vahva tendenssi jo nyt että ns massa kerää tulonsiirtoja, kohtuuttomat verot ylädesiileissä ovat tulosta siitä.

22 tykkäystä

Näissä tulonjakotaulukoissa harmittaa myös, miten näitä aina katsotaan yksilötasolla. Meillä itse yletän just nenä pintaa hipoen ylimpään desiiliin, mutta vaimo taas suht heikosti palkattu vaikka korkeakoulutus onkin. Verotuksellisesti kotitaloutemme häviää roimasti toisille, joilla yhteenlaskettu bruttopalkka on sama, mutta tasaisemmin jaettu.

Ei ole kukaan kuitenkaan tainnut Suomeen ehdottaa Ranskan tyylistä perheverotusta? Tai voisipa edes osaa bruttopalkasta tasata jotenkin verotuksessa aviopuolisoiden välillä. Yhteistä rahaa kaikki kuitenkin on ainakin tässä pienten lasten kanssa.

24 tykkäystä