Politiikkanurkkaus (Osa 1)

Olihan tuo vitsi? Vai ihan oikeastiko olet sitä mieltä, että esim. persujen EU-parlamentissa harjoittama politiikka on järkevää. Eli ollaan vähän yhdessä jos toisessa kysymyksessä pelaamassa Venäjän pussiin. Ja EU-osaaminen on tasoa Hakkarainen ja Huhtasaari. Suomen politiikassa puolueen EU-linja on heitellyt mielestäni niin reippaasti, että siitä on hankala muodostaa mitään kokonaiskuvaa.

Pahoin pelkään, että menee kaikilla puolueilla vielä vaalikeskustelujen aikaan laukalle, kun aletaan taas tekemään tulonsiirtoja esim. asuntolainojen korkojen ja sähkötukien muodossa. Just eilen puolueen kansanedustaja ja entinen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen ehdotti Aamulehden mielipidepalstalla korkovähennyksen palauttamista. Ja muutama kuukausi sitten, että pienituloisille tulisi antaa halpaa sosiaalista luottoa, jos tulee tarvetta esim. tonnin (!!!) jääkaappi-pakastimelle.

12 tykkäystä

Mikä olisi se puolue, jolla olisi edes visio paremmasta Suomesta? Ymmärrän, että kaikilla on vastaus siihen millaista Suomea he eivät halua nähdä, mutta kuka kertoisi millainen Suomi voisi parhaimmillaan olla?

Selvää on joka tapauksessa se, että mitään parempaa me emme tule saavuttamaan jos tänne ei haluta ulkomailta paljon lisää ihmisiä ja rakenneuudistuksetkin ovat tasoa ”jonkin sosiaalituen euroistaminen”.

Vaalikeväästä tulee kamala.

5 tykkäystä

Puolueesta en tiedä, mutta itseäni harmittaa erityisesti asiaosaamisen väheneminen politiikan huipulla. Joskus vuosituhannen vaihteessa meillä oli vähän joka puolueessa hemmetin kovaa porukkaa puolueen kärkipaikoilla ja vastuuta tunnettiin muustakin kuin seuraavasta vaalituloksesta. Vuosituhannen vaihteen Vasemmistoliitossakin “vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä” ja “Hyvinvointi syntyy työstä”. Vihreiden Osmo Soininvaara ymmärsi/ymmärtää aidosti talousasioita. Kokoomuksen puheenjohtaja(t) osasi argumentoida taloudesta, eikä tyytyneet poliittisten keskusteluiden jälkeen itkemään kuinka ei saa suunvuoroa naisilta. Jne.

8 tykkäystä

Minusta nuo arviot ovat näin perstuntumalta aika osuvia. Olisipa puolue, jolla on pelkästään nuo plussat… mutta kaikkea ei voi saada samassa paketissa. Itse asiassa, tässä pitää tehdä arvovalintoja niiden asioiden suhteen, mitä itse pitää tärkeimpänä. Annan esimerkin:

Pidän tärkeänä sitä, että vanhuksista huolehditaan hyvin ja että työttömyystuki riittää välttämättömiin tarvikkeisiin. Tämä saavutetaan parhaiten sillä, että työllisyysaste on korkea (=verokertymä kasvaa) ja että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa (=pienenennetään/poistetaan kannustinloukkuja ja luodaan porkkanoita). Koska “On-size-fits-all” ratkaisua voi olla lainsäädännöllisesti mahdoton toteuttaa, on aina väliinputoajia jotka jäävät tyhjän päälle sekä niitä prekariaatteja, jotka ei paskaduuneja tee ihan periaatteesta tai myöskään opiskele mitään sellaista, jolla sellaista ei tarvitse tehdä. → Luodaan tarvittava keppimalli myös. Sipilän aktiivimalli oli juuri tällainen viritelmä, joka sai huutia joka suunnasta ja varmasti myös aiheesta, mutta vioistaan huolimatta se ilmeisesti myös täytti tarkoituksensa, sillä työllisyysaste nousi.

Pidän vielä edellisiäkin tärkeämpänä sitä, että varhaiskasvatukseen ja nuorten koulutukseen ja hyvinvointiin satsataan vielä nykyistä enemmän. Hyväksyn tämän vuoksi myös veroasteen nostamisen, sillä jokainen yhteiskunnan ulkopuolelle tipahtanut lapsi maksaa yhteiskunnalle elinaikanaan jopa miljoona euroa kulunkeina. Kääntäen, jokainen lapsi joka ei tipahda yhteiskunnan ulkopuolelle, on potentiaalinen tuottava yhteiskunnan jäsen. Tämän saavuttamiseksi voi joutua vaikeimpien tapausten vuoksi mm. rajoittamaan vapautta ja riuhtaisemaan se hardcore -huumejengiin eksynyt nuori pakkohoitoon esim. 2 vuoden ajaksi sellaiseen paikkaan, jossa voidaan tehdä hoitosuunnitelma, koulutus johonkin ammattiin ja päälle ukaasi, että täältä ei pääse, ennen kuin on jokin “ammattitutkinto” taskussa ja vaikka valtion työpaikka, jossa sitä voi harjoittaa.

Asumistukia maksetaan ennätysmäärä ja erityisesti pääkaupunkiseudulla yksiöissä asuville osa-aikatöissä oleville. Huomaako joku korrelaation asumistukea saavien ruokakuntien suhteellisesta määrästä asuinkunnan väestömäärään nähden ja suurimpien kaupunkien välillä? Jos joku haluaa asua Valkeakoskella yksiössä maksaen vuokraa 250€/kk, pitääkö saman olla mahdollista yksiössä Helsingissä 850€/kk vuokralla asumistuen avulla? Olisiko mahdoton luoda asumistukiin järjestelmä, jossa tukea saisi kun ruokakunnan koko on 2 tai enemmän, eli pitäisi olla kämppis?


Lähde: Kelan asumistukitilasto 2021

Disclaimer: Edellä on mainittu kovia ja yksilönvapauksiin kajoavia toimia, joita ei nykylainsäädännöllä varmasti voida toteuttaa, koska yksilönvapaudet, valinnanvapaus ja ihmisoikeudet. Niitä ei pidäkään rikkoa ja em. kärjistetyt esimerkit on tarkoitettu ajatuksen herättäjäksi siihen, että joskus on tehtävä valintoja eri asioiden välillä ja vaikka kuinka yrittäisi twiikata jonkin lain siten, että se ei kurmoota jotakuta tilanteeseensa syytöntä, sellaisia tulee aina olemaan. Se ei silti tarkoita sitä, että tarvittavia toimia ei pidä olla tekemättä. Sitten hiotaan särmät pois ja korjataan, kunhan saadaan laiva kääntymään oikeaan suuntaan.

Jos kansantalous mätänee alta, meillä voi käydä kuten Kreikassa 10v sitten. Ja se ei ollut kivaa kenellekään. Kysykää vaikka Kreikkalaisilta.

Väärin sammutettu ei ole argumentti silloin, kun laiva on tulessa.

8 tykkäystä

Tämä voi mennä vähän ohi ketjusta, mutta tietyltä osin koskee taas ytimeltään tämän ketjun ideaa. Oma mielipiteeni yllä olevaan keskusteluun on se, että Suomessa tarvittaisiin enemmän yhteen hiileen puhaltamista. En ole elänyt sotavuosien jälkeen saatika sodan aikana, mutta minulle on jäänyt käsitys, että yhdessä tekemällä asioita, on saatu kaikkien asioita parannettua ja tehtyä niitä laihoja sopuja, lue: kompromisseja. Nyt vallalla tuntuu olevan, että kaikki ryhmät ajavat omia etujansa ja kunhan kukaan muu ei ainakaan saa mitään aikaiseksi. Liekö tämä sitten tätä nykyajan individualismin ilmentymää ja sitä, että ei kansakuntana olla koettu hetkeen mitään yhdistävää kriisiä poislukien korona ja nato-päätös. Itse toivoisin, että näin pienenä maana meillä olisi dynamiikkaa ja joustavuutta tehdä asioita yhdessä ja rakentamalla kestävää sekä parempaa Suomea kaikin puolin eikä vain oman edunsaajaryhmä edellä. “Pikkuveljestä” Virosta voitaisiin tietyssä mielessä ottaa monessa asiassa mallia vaikka ei sielläkään asiat täydellisesti ole. Ei toivominen mitään auta, mutta ehkä tarvittaisiin politiikkaan ihmisiä, jotka olisivat valtiomiehiä ja tekisivät Suomen ja sen väestön kannalta tärkeitä päätöksiä vaikka oma poliittinen ura siinä voisi mennäkkin, kyllä historiassa teot muistetaan. Ugh, pitkä teksti, pahoittelut jorinasta.

13 tykkäystä

Laitan tähän omat mielikuvat.
Itse olen tässä vähän eri mieltä
SDP

  • Pientä eri puraa havaittavissa Nato suhtautumisessa
  • Pientä eri puraa Venäjään suhtautumisessa

PS

  • positiivinen suhtautuminen leikattavaa löytyy listaan (Lista oli mielestäni hyvä, opposisitiossa toki helpompi kannnattaa)
  • Nuiva suhtautuminen kehitysapuun (Mielestäni on kyseenalaista tukea esimerkkinä Afrikan maita, jotka korruptuneita ja tukee Venäjää)
  • Positiivinen suhtautuminen kotimaiseen energiaan ja teollisuuteen

Katsellessa Turkin, Unkarin, Saksan ja Ranskan toimintaa aiankin itselleni tullut olo, että meidän Suomalaisten on syytä olla hivenen itsekkäämpiä ja huolehdittava paremmin oma pesä kuntoon. Omalta osaltani sodan hoitaminen on henkilöitynyt kovasti Sauli Niinistöön. Olen samoilla linjoilla osasta persujen edustajia, mutta kyllä siellä Jussi Halla-aho sitten puolestaan on kovasti nostanut silmissäni osakkeitaan, En panisi ollenkaan pahakseni joku hänen kaltaisensa olisi Suomen etua ajamassa EU:ssä eikä tulisi näitä ei voi kommentteja vastaan. Tämä ei tarkoita, että olisin persuja äänestämässä tai kannattamassa. En olisi ollenkaan pahoillani heidän menestyksestään ja kriittisemmästä suhtaustumisesta ulkomaalaisten auttamiseen ja EU:hun meneviin rahoihin noin esimerkkinä.

16 tykkäystä

Maailmalla Suomen etua ei aja kukaan muu kuin me. Ja valitettavasti puolueissa on paljon sellaista “nuollaan ja kumarrellaan ylikansallisia organisaatioita turhan innokaasti”-tautia. Samalla sitten huuli pyöreänä ihmetellään kun jotkut Italiat ja Espanjat vetää härskisti kotiinpäin eikä kukaan heitä siitä vie teloituskompanjan eteen. Sinisilmäistä, turhan innokasta hyvesignalointia voisi vääntää pienemmälle ja puolueista valitettavasti vain yksi oikeasti tuntuu olevan tästä kiinnostunut. Eduskunta on Suomalaisten edunvalvontajärjestö ja Kokoomus voisi keksiä tämän faktan joku päivä, että heitä voisi äänestää.

Ja kyllä, kansainvälinen yhteistyö ja jopa EU voi tarjota paljon hyödyllisiä asioita, mutta jos siellä meidän poliitikot pelaavat muiden pussiin ja jättää meille aina maksajan roolin “ettei näytetä huonoilta muiden silmissä” tms. diibadaabaa niin poliitikot pitää pistää vaihtoon kunnes löytyy sellaiset joita kiinnostaa meidän etujen ajaminen.

27 tykkäystä

Enemmän ajattelin eduskunnassa olevien edustajien eu-linjaa enkä näiden kahden ps-mepin edesottamuksia.
Mielestäni eduskunnassa on linja selkeytynyt viime vuosina.

1 tykkäys

Me aina helposti ja vähän joskus syystäkin, mutta ei aina, arvostelaan noita Etelä Euroopan maita eri asioista.
Loppujen lopuksi, kuka on se tyhmä ja ketkä parhaiten pitävät oman kansan puolta, ei ainakan me. Esim. Espanjassa on monet asiat paremmin kuin meillä, en luettele…

Aikaisemminkin olen sitä kommentoinut, että “meidän” on pakko EU:ssa ja vähän joka paikassa juosta se kourukieli ulkona ja olla mallimaa joka helvetin asiassa.

Se on muuten hienoa ja kivaa, mutta sillä on kallis hintalappu suomalaisille.
Jotkut puoleet syyllistyvät siihen enemmän kuin toiset ja toiset puolueet tulevat vallassa ollessaan Suomelle kalliimmaksi kuin toiset, guess who :thinking:

7 tykkäystä

Kyllä me tähän nykytilaan olemme vieneet ihan itsemme. Ei EU, ei YK, ei Venäjä tai kukaan muukaan. Meidän pitää muuttua ja muuttaa rakenteita itse.

EU-politiikkamme saisi olla aktiivisempaa eikä siihen auta yhtään se, että otamme vain kriittisemmän suhtautumisen koko instituutioon. Eihän kukaan kritisoi eduskuntaakaan vaan sitä siellä harjoitettavaa politiikkaa. EU:sta eroaminenkaan ei näytä kovin houkuttelevalta vaihtoehdolta.

Eniten minua huolettaa kuitenkin se, että millaisia meistä suomalaisista on tulossa. Olemme mukavuudenhaluisia, teemme mielummin etätöitä jottei meidän tarvitse nähdä vaivaa nähdäksemme ihmisiä. Meitä ei ohjaa halu menestyä, me sijoittajatkin tunnumme haluavan vain sen verran, että voimme jäädä eläkkeelle mahdollisimman aikaisin. Haaveilemme neljän päivän työviikoista, sapattivapaista, tuesta sähkön hintaan voidaksemme asua isossa omakotitalossa, halvemmasta dieselistä voidaksemme käydä kerran viikossa mökillä neljänsadan kilometrin päässä. Haluamme maksuttoman pysäköinnin käydessämme Helsingissä, vaikka asumme Nurmijärvellä.

Haluamme kaiken sen mitä olemme tottuneet saamaan, ilman sitä työtä, innovointia tai suhtautumista työntekoon jota se kaikki edellyttäisi. Emme halua myöskään mitään parempaa kuin sen, mitä olemme tottuneet saamaan.

23 tykkäystä

Samaistun tähän allaolevaan omien ja kavereiden ajatustenvaihdon perusteella.

Tämä on myös ideaali milleniaali- ja z-sukupolven joukossa. Meidät erottaa se, että olemme kasvaneet yhteiskunnassa, jossa hyvinvointivaltion tarjoamat palvelut ovat olleet saatavilla lähes koko elämämme ajan. Ja osaltaan ehkä siksi kunnianhimomme ei ole täysin ulottunut ahkeruuteen työelämässä ja innovoinnissa, vaan osaksi itsensä toteuttamiseen harrastusten, kuten urheilun ja tietokoneiden pelaamisen yms. kautta. Osa meistä on kasvanut sen yhteiskuntamallin lomassa, jossa kuun vaihteessa tulee tarvittava määrä rahaa elämiseen, niin miksi nähdä enää vaivaa työelämässä, jos onnellisuus löytyy olohuoneen tietokonepisteeltä ja Steamin pelikirjastosta. Toki onneksi vain osa ajattelee näin. Mutta enemmänkin sukupolveamme kuvastaa ajattelutavan muutos, jossa huomion ei tarvitse olla elämän perustarpeissa, vaan keskittymisessä minäkuvan rakentamiseen eri tavoin tässä nykyisessä yksilökeskeisessä maailmassa.

Tähän toki liittyy vahvasti se ajatus, että olemme mukavuudenhaluisia. Olemme ikään kuin saavuttaneet jo kaiken tarvittavan hyvään elämään. Tarkemmin mietittynä se on kuitenkin tarjottu meille. Mielenkiintoinen ajattelutapa korostuu myös minimalistien/luonnonsuojelijoiden joukossa, jotka haluavat kuluttaa mahdollisimman vähän säästäen ympäristöä, ja täten pyrkivät irtautumaan kulutuskeskeisestä yhteiskunnastamme. Mutta jos haluamme lisää, niin meitä voi ohjata Instagrameissa ja muissa sosiaalisen median palveluissa meille suhteellisen ventovieraat ihmiset, joiden elämäntavan haluamme saavutettavaksi itsellemme mahdollisimman pienellä vaivalla.

Lopuksi onneksi suurinta osaa kiinnostaa yhteiskunnan kehitys ja politiikka, itsensä ammatillinen kehittäminen ja ylipäätään itsensä elättäminen työllä. Tuntuu silti, että moni odottelee pelonsekaisin tuntein tulevia vuosikymmeniä. Ne aikaisemmat vitsit eläkerahastojen riittämisestä ovat vaihtuneet uskomiseen, että meidän sukupolvelle niitä ei ole luvassa, kävimme töissä tai emme.

7 tykkäystä

Milleniaalejahan kutsutaan myös hukatuksi sukupolveksi. Mielestäni se on Suomessa erittäin osuva kuvaus. Milleniaalit ovat ensimmäinen sukupolvi, joka on edeltäjiään tyhmempi, köyhempi ja taitaapa vielä kuollakin nuorempana.

Tämän sukupolven lapsuus ajoittui 90-luvun laman, Neuvostoliiton romahduksen ja internetin yleistymisen aikoihin. Eli he kasvoivat maassa, jossa oli ennätys työttömyys, maailman rumin itsemurhatilasto, rehottava päihdeongelma ja isolla osalla kansasta pettymys kommunismiin uskomisesta harteillaan.

Samalla kulttuuri ja yhteiskunta kävi lävitse murrosta perinteisemmästä suomalaisesta kulttuurista moderniin ja kansainväliseen sellaiseen. Milleniaalit on vielä piesty kotona ja opettaja on uhkaillut karttakepillä. Samalla on kuitenkin linjattu, että ruumiillinen kuritus on laitonta. Samalla he ovat myös ensimmäinen vapaakasvatuksen tuottama sukupolvi. He ovat ensimmäinen sukupolvi joka oppi diginatiiviksi, käytti internettiä täysin vailla valvontaa, koska vanhemmat eivät siitä mitään ymmärtäneet ja oppivat puhumaan hyvää englantia nuoresta alkaen.

Tämän polveilevan kirjoituksen pointti yrittää siis olla se, että milleniaalit jäänevät tilastoihin alisuoriutuvana sukupolvena aivan loogista syistä. Tällä hetkellä he kuitenkin ovat yhteiskunnassa vetovastuussa ja se selittänee osittain aiemmissa postauksissa mainitut ongelmat nykyihmisillä. Toivottavasti vakaammat ja nousukauden siivittämät kasvuolosuhteet saaneet sukupolvet suoriutuvat milleniaaleja paremmin tulevaisuudessa.

9 tykkäystä

Niin… Onkohan oma kommentti enää pörssin suunta vai politiikka nurkkaukseen liittyvä kommentti.

Tässä meni vuosikymmen, jonka aikana poliitikot piti korkeaa inflaatiota ja matalaa korkotasoa prempana keinona tasapainottaa julkisen talouden ja bkt-suhdetta kuin leikkauksia ja veron korotuksia.

Inflaatio on piilovero, joka verottaa tilillä makaavaa rahaa ja rahalle luodaan ajallinen arvo. Sitten kun tilillä ei enää makaakaan rahaa… :grin:

Suomen valtion velka näyttää parantuneen vuosien varrella, mutta…

Julkisessa keskustelussa puhutaan Suomen valtion velasta. Suomen valtionvelka suhteessa BKT:n oli vuoden 2021 lopussa 50,9 %. Suomen julkinen velka suhteessa BKT:n oli vuoden 2021 lopussa 72,4 %.
72,4% on aika paljon.

Lähde:

Tanska vähensi valtionvelkaansa 30mrd. Samaan aikaan me otimme 17mrd. Tästä 12mrd oli vanhojen velkojen kuittaamista ja uudelleen rahoittamista.

No joo… Ei auta itku markkinoilla.

Toisaalta tässä meni vuosikymmen, jolloin piti toivoa vain, että kaikille löytyisi töitä. Nyt taitaa 1970-lukuun verraten olla siinä mielessä sama tilanne, että töitä on monilla aloilla. Mistä tekijöitä?

25 tykkäystä

Kreikan valtion velka /bkt noin 180%, Italian 150%, Espanjalla noin 120%.

Eiköhän oteta vaan raakasti lisää velkaa ja laiteta suomessa kaikki kuntoon.

Sitten kun velkoja aletaan antaa anteeksi ei ole kivaa esiintyä EU:n vähävelkaisimpana mallivaltiona missä kansalaiset verhoutuvat tynnyreihin ja asuvat savupirteissä kun kaikesta on säästetty ja sitten taas säästetty.

24 tykkäystä

Suomessa kuntoon? Tammikuunkin lapsilisät tuplana?

Kyllä se on niin, että nyt kun rahan hinta on noussut niin pitää uskaltaa unelmoida! Otetaan kunnolla velkaa ja laitetaan omat ja myös naapurin ja kehitysmaidenkin asiat kuntoon. Etiopian meteorologian laitoksen tuet tulisi ensimmäisenä moninkertaistaa ja Kirgisian tupakoinnin lopettaminen olisi todellinen matalalla roikkuva hedelmä.

No mutta. Miksi velanottaminen aivan tappiin muiden auttamiseksi on kielletty aihe? Ihmisyys velvoittaa.

21 tykkäystä

Njoo… Näiden maiden talouteen vaikuttaa aika voimakkaasti matkailu. Eiköhän tuo velkasuhde tässä muutu hieman normaalimpaan suuntaan, kun ihmiset innostuvat tosissaan lähtemään pois kotoa. Viime vuosi oli jo kohtuullinen avaus Ja suunta on alaspäin.

Onneksi meidän BKT:ta pitäisi piristää EU:n ja muiden maiden investointi halukkuus. Herkästi tässä voi kyllä käydä, kun korkoja on nostettu hillitsemään ostovoiman heikentymistä, yritykset saattavat lykätä uusien investointien tekoa, mikäli uskovat saavansa pitkäaikaiset investoinnit myöhemmin halvemmalla.

Toivottavasti silti näin ei käy.

1 tykkäys

Kyseisten maiden velat ovat paisuneet jo kauan ennen koronaa ja matkailun vähenemistä. Ei saada siis valitettavasti siitä mitään ihmepilleriä heitä pelastamaan.

14 tykkäystä

Jos katsotaan puhtaasti tilastoja, niin väitteesi taitavat olla enemmän ”mustatuntuu” osastoa. Pisa-tutkimuksen mukaan Suomen nuoret (15v) loistivat opintotuloksissa vuoteen 2009 saakka ollen maailman kärkeä. Vuodesta 2012 alkaen tulokset ovat heikentyneet varsinkin matematiikassa merkittävästi.

Milleniaalit ovat määritelmän mukaan 1980-luvun alun ja 1990-luvun lopun välissä syntyneet. Jos Pisaa on uskominen, niin tämä ikäluokka on ollut maailman kärkeä.

Mitä tulee köyhtymiseen, niin vaikea varmaan sanoa lopullista tuomiota vielä. Täytyy kuitenkin muistaa, että 2009 Finanssikriisistä alkaen Suomen talous ei ole juuri kasvanut. Tämä on vaikeuttanut varmasti monen milleniaalin uran alkuvaiheita ja tuskin Suomen surkeaa suorittamista milleniaalien syyksi voi laittaa, jos he vasta ovat siirtyneet työelämään viimeisen 15v aikana.

Olisi myös mielenkiintoista kuulla mistä olet kaivanut tiedon tuohon alhaisempaan eliniänodotukseen milleniaaleille? Minä en ole törmännyt tällaiseen tietoon.

Tällä hetkellä vanhimmat milleniaalit ovat 42v ja nuorimmat 22v. Millä tavalla he ovat vetovastuussa yhteiskunnasta tällä hetkellä? Mielestäni he siirtyvät tulevan 10-15v aikana ottamaan isomman vastuun. Eiköhän vielä aika merkittävä osa johtotehtävistä ja yhteiskunnan merkittävistä rooleista ole 45-65-vuotiailla?

Olen itse milleniaali ja minua ei huoleta oman ikäluokkani tiedot, taidot tai motivaatio. Ne ovat kyllä kunnossa. Mielenterveyden ongelmat sekä epidemian tavoin leviävä työuupumus kylläkin huolettaa ja kovasti.

Näiden juurisyyt saattavat olla 90-luvun lamassa tai sitten 2010-luvusta alkanut kriisien suma (Finanssi, Euro, Krim, Korona, Ukraina) on vaikuttanut laajasti ihmisten jaksamiseen. Oma osansa on varmasti työelämän muutoksella sekä sosiaalisen median luomilla paineilla. Näiden kriisien laskun loppusumma selvinnee vasta tulevaisuudessa.

28 tykkäystä

Suhtautuisin erittäin suurella varauksella siihen että velkoja ruvettaisiin antamaan anteeksi valtion tasolla. Tämä olisi niin radikaali toimi ja muuttaisi peruuttamattomasti koko systeemiä etten näe siihen mentävän kovin herkästi. Tämä toimi sisältäisi lisäksi paljon uusia kysymyksiä. Kenen/mitä velkoja annetaan anteeksi? Millä perusteilla juuri nämä velat annetaan anteeksi ja miksi toisten täytyy kuitenkin maksaa velkansa? Toimitaanko näin myös jatkossa, toisin sanoen velkaa voidaan myös jatkossa ottaa vähän löperöin perustein jos on olemassa mahdollisuus sille että sitä annetaan kuitenkin anteeksi. Jos poliitikoilla tuntuu nytkin olevan hankaluuksia lähteä tekemään mitään leikkauksia, niin miten he ikinä leikkaisivat mistään jos velkoja annetaan kuitenkin anteeksi kriisitilanteen tullen? Kaikenkaikkiaan mielestäni tälläiset toimet vaarantaisivat uskon koko nykyiseen rahoitusjärjestelmään enkä itse toivo että mitään velkoja ruvetaan antamaan anteeksi.

9 tykkäystä

Ainahan sitä on tehty alikehitysmaiden osalta. Ennen joka 20 - 30 vuosi, mutta nyt on jo aikaa. Lue: sitä isompi nollaustarve siellä muhii… :smirk: