Totta että argentiina taitaa olla eniten parrasvaloissa ollut valtio jossa tasaisin väliajoin uudelleen järjestellään velkoja. Neuvostoliittokin taisi kieltäytyä vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen maksamasta tsaarin venäjän ottamia velkoja.
Kreikan tapauksessakin vuonna 2011-2012 suostuivat velkojat velkojen nimellisarvojen leikkaukseen.
Löysin tälläisen ihan pätevän oloisen artikkelin aiheesta. Muutama lainaus alla:
OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo pitävänsä keskustelua velkojen anteeksiannosta vähän villinä.
– Tuolloin keskuspankki (EKP) käytännössä antaisi anteeksi hallussaan pitämänsä velkakirjat. Käytännössä tässä olisi kyse valtioiden suorasta rahoituksesta keskuspankista, mikä ei ole sallittua, Heiskanen sanoo.
– Parhaillaan Argentiina – jälleen kerran – neuvottelee velkajärjestelyistä velkojiensa kanssa. Kehittyneissä maissa muistetaan Kreikan velkajärjestely viime vuosikymmenellä. Velkoja ei kuitenkaan anneta kokonaan anteeksi, vaan niitä kohtuullistetaan siinä määrin, että niistä voi selvitä.
Vihriälä muistuttaa, että valtiot ovat kuitenkin velkaa pääsääntöisesti muille kuin toisille valtioille eli erilaisille sijoittajille, kuten pankeille.
– Ylivoimaisissa tilanteissa on turvauduttu velkajärjestelyihin. Tällaiseen päädyttiin Kreikan kohdalla 2011–2012. Siinä velkojat suostuivat velkojen nimellisarvojen yli 50 prosentin leikkaukseen. EKP:n hallussa olleita Kreikan velkapapereita leikkaus ei koskenut.
Eurooppa-tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta muistuttaa, että velkajärjestelyyn usein kuuluu myös jonkinlainen ehdollisuus.
– Velkoja ei toisin sanoen vain kuitata, vaan valtiot pakotetaan järjestelemään uudelleen esimerkiksi julkista sektoria, leikkaamaan menoja tai myymään omaisuuttaan tilanteen korjaamiseksi
Mitä anteeksiannosta seuraisi?
Ronkaisen mukaan seuraus olisi ennen kaikkea poliittinen.
– Se tarkoittaisi joko perussopimusten uudelleentulkintaa ja EKP:n roolin muuttumista tai euroalueen osittaista hajoamista yksittäisen tai lukuisten euromaiden eroamisen myötä.