Keskimäärin päivähoito maksaa 60 euroa päivä. Suurin maksu on 290 euroa kuussa. Maksusta on vapautettu kokonaan jo suuri osa ja Maaliskuun alusta lähtien vieläkin suurempi osa. Eli 23% osuutta kustannuksista kerätään vain keskiluokalta lähtien ja muut eivät maksa mitään tai alennettua maksua.
Nämä ongelmaperheethän eivät maksa yhtikäs mitään tällä hetkellä ei maksujen tai verojen muodossa ja hyvä näin.
Aikaisemmin laskin eduskuntaketjussa että uusilla tulorajoilla päiväkotimaksu muodostaa käytännössä reilu 12% extra marginaaliveron keskiluokan jo korkeaan 49.5% marginaaliveroon. Tämä on juuri se ryhmä kenen valtio haluaisi tekevän niitä lapsia mutta insentiivit selkeästi eivät ole heille suosiollisia.
Ristiriitahan on siinä, että nämä suuret massat ovat varmaankin se ainoa tahoa joka pohdiskelee montako lasta on varaa elättää. Varakkaampien ja yhteiskunnan eläteiksi heittäytyneiden ei tarvitse miettiä asiaa
Laitetaan tänne, modet siirtäkööt onko enemmä poliitikan puolta?
"Suojelupoliisilta ei ole valmistunut pariin vuosikymmeneen ainuttakaan tutkintaa henkilövakoilusta. Aloitettujakin on enintään kolme. Edellinen syyttäjälle asti edennyt – ja sinne pysähtynyt – Supon vakoilututkinta oli farssimainen Alpo Rusiin kohdistunut tutkinta.
Julkisuudessa Supo on selittänyt juttujen puutetta sillä, että Supo torjuu vakoilutapaukset ennakolta. Selitys on niin posketon, että siinä lienee syy sen menestykseen"
Tuohon haluaisin lisätä yhden mikä mielestäni on erittäin tärkeä niin koulutusyksiköiden koko on liian suuri. Näin niinkuin omasta kokemuksestani voin sanoa että suuret koulukeskukset lisäävät koulukiusaamista ja vaikeuttavat tähän puuttumista. Tämä lisää syrjäytymistä ja lasten henkistä pahoinvointia. Siinä ei hirveämmin opiskelut enää kiinnosta kun yrittää hammasta purren lähteä väkisin kouluun
Tuo on ihan yhteiskunnan arvovalinta, millaiset maksut halutaan päivähoitoon laittaa. Nykysubventointi on aika korkea, taisi olla 90% luokkaa todellisista kustannuksista, alhaisimmille tuoluokan vanhemmille se on vieläkin edullisempaa, jopa ilmaista ja siihen on varmasti jokin syy. Ei se sattumalta ole niin subventoitu.
Lähestyn asiaa puhtaan kapitalistisesti, kuten sinäkin. Ihmisen elinkaaren aikana hän on yhteiskunnan tukien nettosaaja ikävuosina 0 … ~20-25, kunnes menee työelämään. Ikävuosina 25-65 nettomaksaja ja sen jälkeen taas nettosaaja, kunnes kuolee. Jos halutaan nettosaamista lyhentää, se pitää tehdä joko alusta tai lopusta. Poikkeuksena he, jotka eivät mene työelämään ollenkaan, ovat nettosaajia koko elämänsä.
Alkutaipaleesta tukea vähentämällä on se valitettava seurannaisvaikutus, että se tilastollisesti vähentää ihmisen ikävuosien 25-65 tekemää tuottoa yhteiskunnalle. Tälle on hyvä syy. Ihminen, joka ei ole lapsena saanut tukea ja opastusta, pärjää koulussa huonommin ja tulee huomattaavsti todennäköisemmin pärjäämään heikommin työmarkkinoilla, on suuremmassa vaarassa syrjäytyä ja todennäköisemmin ajautuu rikoksien pariin. Kaikki on persnettoa yhteiskunnalle. Mm. yli puolet vangeista on ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Syytä voidaan etsiä varmasti useimmissa tapauksissa ihmisen alkutaipaleelta, jossa oppiva lapsi on oppinut elämästä aivan väärät asiat. Lisäksi, nykypäivänä:
a) Rikoshistoria sulkee useimmat hyväpalkkaiset työt loppuelämäksi ja
b) Peruskoulupohjalta et pääsääntöisesti pääse edes raksalle, sahalle, siivoojaksi tai ojaa kaivamaan
Katson em. osoittavan, että alkuvaiheen tuesta nipistämällä on seurannaisvaikutuksia yksilön tulevaan tuottoon yhteiskunnalle. Jos alkuvaiheen tuesta halutaan jotakin poistaa, pitää olla sitä ennen jokin perusteltu laskelma tai logiikka, millä se ei vähennä tulevaa tuottoa. Kuulostaa ihan Inden foorumin jutulta, eikös?
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen korotuksen sijaan monessa kunnassa on menty päinvastaiseen suuntaan. On jopa poistettu asiakasmaksut kokonaan ja perheille on alettu maksaa vauvarahaa. Mitä se on? Kunta voi maksaa perheelle rahallisen bonuksen, kun perheeseen syntyy lapsi ja perhe asuu kunnan alueella.
Vauvarahaa vuonna 2022 maksoi Suomessa 58 kuntaa. Vuonna 2019 vastaava luku oli 27. Vauvarahan määrä vaihteli 50 eurosta 10 000 euroon. Keskimäärin kunnat maksoivat vauvarahaa 500 euroa, kun taas vuonna 2019 keskimääräinen summa oli 350 euroa.
Mitä järkeä? Lapsista on kunnalle vain menoja, kuten neuvola, varhaiskasvatus ja lopuksi vielä - herra paratkoon - peruskoulu ja jopa lukio. Jostakin syystä tämä trendi on vielä kasvava. Näin maallikkona en voi tietää tähän vastausta, mutta on kaksi vaihtoehtoa:
Nämä kunnat ovat kommunistien vallassa ja tarkoituksena on jakaa kaikki kansalle tavalla tai toisella välittämättä kuntalaisten verorasituksesta. Antaa palaa!
Kunnassa on tehty pitkän ajan seurantaa, suunnittelua ja strategioita ja tultu siihen tulokseen, että se on kunnalle kannattavaa.
Ehkä syy voidaan löytää täältä. Kunta haluaa säilyttää elinvoimaisuutensa tulevaisuudessa. Lapsiperhe ei optimoi pelkästään perheen tulo/menorakennetta, mutta myös lasten kasvumahdollisuuksia hyvässä ympäristössä.
– Vauvaraha on nuorelle perheelle mukava muistaminen kunnan puolesta. Haluamme viestiä sillä perhemyönteisyyttä. Emme kilpaile tällä pienellä symbolisella eleellä naapurikuntien kanssa vaan luomme hyvää henkeä Ylä-Savoon, kertoo Vieremän kunnanjohtaja Mika Suomalainen.
Kun ihmisen alkutaipale on käsitelty, mennään eteenpäin. Loppuvaiheen tuesta onkin helpompi vähentää, kun voitaisiin säätää laki pakkoeutanasiasta heti työuran päättyessä. Firman eläköitymisjuhlista suoraan krematorioon. Miksi ei? Tämä olisi loistava kannustin työuran jatkamiseen, josta on viime vuosina puhuttu paljon. Ikääntyvien työllisyys kasvaa pilviin ja työnantajien ei tarvitse miettiä kovaa palkkaa, kun he tekevät asiantuntijatyötä vaikka lounassetelin päivätaksalla ja paiskivat 14h päiviä valittamatta. Yhteiskunnan GDP kasvaa kohisten ja mennään Ruotsin ohi muutamassa vuodessa heittämällä. Eläkkeitäkään ei tarvitsisi maksaa, vaan säästyvillä rahoilla voitaisiin vaikka kustantaa ikääntyvän infran korjaamista, kuten teiden huonoa kuntoa, katuvalaistusta ja kuntien vedenjakelun putkitöitä, kun ovat monessa paikassa sodan jälkeen rakennettu eikä sittemmin uusittu. Kumma, kun kukaan ei ole vielä tätä keksinyt?
No, miksi 65 vuotiaille ei näin tehdä, ehkä tässä on muitakin syitä, joka näin puhtaan kapitalistisella ajattelulla ei aukene.
En mene tässä kirjoituksessa vielä siihen ryhmään, joka ei mene työelämään ollenkaan, mutta puhtaasti kapitalistisesta lähtökohdasta tämä ryhmä vastaa eläkkeelle siirtyviä mutta huomattavasti nuorempana.
Loppukaneettina sanottakoon vielä se, että on valtioita, jotka niistävät tuosta alkuvaiheen tuesta ja investoivat oireiden hoitamiseen. Ehkä se päiväkoti- ja koulutusjärjestelmän ylläpito tulee halvemmaksi?
The U.S. spends more on prisons and jails than it does on educating children – and 15 states spend at least $27,000 more per prisoner than they do per student, according to a new report.
Disclaimer: em. kirjoitus on puhtaasti kapitalististisesta näkökulmasta kirjoitettu ja ei vastaa näkemyksiäni eläkeläisten, syrjäytyneiden ja muiden väliinputoajien kohtelusta. Lukekaa se pilke silmäkulmassa.
Erinomainen teksti. Tämä varhaiskasvatus- ja koulutuskeskustelu on mielenkiintoinen. Puolueille koulutukseen liittyvä rahoitus on samaan aikaan hankala ja houkuttava; koulutussatsaukset näkyvät konkreettisesti valtion taloudessa niin viiveellä, että niistä saatua “ansiota” ei pystytä suuntaamaan oikeaan osoitteeseen kovin tarkasti.
Jos tuleva oikeistohallitus päättää (taas) leikata varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta, saadaan heti isot säästöt. Haittavaikutuksista emme puolestaan voi saada eksakteja näyttöjä pitkään aikaan, jos koskaan -ellei opettajien hätähuutoja ja loppuunpalamisia lasketa
Yksilölle koulutukseen satsaaminen on parhaita “sijoituksia” elämässä. En ymmärrä, miten se ei sitä olisi koko yhteiskuntamme tasolla.
Monissa oppilaitoksissa, ihan niinkuin kaikissa laitoksissa on varmasti turhia työryhmiä, -projekteja ja himmeleitä. Näiden optimoinnista ei kuitenkaan vastaa hallitus. Eli leikkaamalla et voi varmistua, että leikataan vain niistä turhista jutuista. Voi kun se olisikin niin helppoa.
”Tähän velkaantumiseen on johtanut liiallinen rahan painaminen keskuspankkien taholta. Se on kasvattanut monet väärään talousajatteluun, jossa raha on ilmaista ja velka on vaaratonta”, Niinistö kritisoi.
Palkansaajien etujärjestöt (ei pelkästään AKT):
Erikoiseksi työmarkkinatilanteen tekee se, että kaikkien alojen työnantajat tuntuvat ulkoistaneen päätäntävaltansa teknologiateollisuudelle. Vaikuttaa, että todellinen vastapuoli meillekin on siis Teknologiateollisuuden työnantajat ja tällä kierroksella työehtosopimusten ratkaisut tehdään järjestään valtakunnansovittelijan toimistossa, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo tiedotteessa.
Valtioneuvosto
BKT:n arvioidaan supistuvan Suomessa 0,2 prosenttia vuonna 2023. Yksityinen kulutus vähenee, kun hintojen nopea nousu heikentää kotitalouksien reaalisia käytettävissä olevia tuloja. BKT:n kasvu toipuu vuonna 2024 1,2 prosenttiin, kun inflaatio hidastuu ja tulojen kasvu nopeutuu. Vuoden 2023 työllisyyden lievästä laskusta huolimatta työllisyystilanne säilyy hyvänä ja työllisyysaste nousee vuoteen 2025 mennessä 74,4 prosenttiin. Vuosina 2025–2027 BKT:n kasvun arvioidaan olevan talouden potentiaalista kasvua nopeampaa, noin 1,4 prosenttia vuosittain.
Tulee pomppuinen kevät ennen Eduskuntavaaleja. Vuosi sitten ennustettiin että tänä vuonna pitäisi talouden kasvaa … mitä, pari prosenttia? Maailma on tosiaan muuttunut, eikä hyvään suuntaan. Mutta ehkä kokonaisuutta ajatellen on hyvä, että nollakorkoinen lainaraha (itsekin velkainen, damn) on tullut tiensä päähän ja zero-lower-bound ansasta on näemmä päästy irti. Kumma juttu, että se vaati oikean sodan Eurooppaan. Ja nyt on ihan oikea motiivi alkaa miettimään kuinka taloutta sopeutetaan, kun raha ei ole enää ilmaista. Seuraavaksi alamme tämän ja seuraavan vuoden aikana lukemaan Zombie-yhtiöiden kaatumisista, joka on varmasti joiltakin osin tuskallista, mutta vapauttaa elintilaa elinvoimaisille yhtiöille.
Kasvatustieteen opuksissa esim. inkluusio, laaja-alainen osaaminen ja jatkuva arviointi nähdään positiivisina asioina, käsittääkseni ihan tutkimukseen perustuen. Siksi niitä (oletettavasti) onkin viety opetussuunnitelmiin ja käytännön työhön.
Mikä sitten on ongelma? Se että käytännön työtä tekevät opettajat, joilla ei ole sellaisia resursseja ja mahdollisuuksia mitä teorian tasolla on ajateltu olevan. Opettajalla ei ole esimerkiksi aikaa keskittyä kaikkeen. Jos normaalin ainekohtaisen opetuksen sijaan on mietittävä digitaitoja, lähdekritiikkiä, mediataitoja ja yhteistyötaitoja, osa keskittymisestä menee niihin.
Omana kouluaikana (1990-2000-luvulla) opetus oli hyvin simppeliä: Tunnilla opettaja puhui, oppilaat viittasivat ja aina silloin tällöin oli loppukoe, josta saadut numerot vietiin suoraan todistuksiin. Opettajat pysyivät hyvin pitkälle lestissään, eli biologian opetus oli biologiaa eikä esim. työelämätaitojen kehittämistä tai digiympäristössä seikkailua.
Se, mikä opettajia oman näkemykseni mukaan kuormittaa, on jatkuva työmäärän lisääntyminen. Ei omana kouluaikana oppilaille merkattu jokaisen tunnin jälkeen wilma-merkintöjä, tarkistettu tunnin aluksi kunkin oppilaan erityistarpeita ja -vaatimuksia, käyty arviointikeskusteluja pitkin opintojaksoa ja poukkoiltu erilaisissa oppimisympäristöissä.
Opettajista on tullut kasvattajien lisäksi jonkinlaisia yleishyödyllisiä sihteereitä, jotka hoitelevat juoksevia asioita. Tähän kuuluu esim. nämä mainitsemani kirjaamiskäytännöt. Opettajat myös valmistelevat omalla ajallaan erilaisia projekteja ja vastaavat koulussa esim. välitunti- ja ruokailuvalvonnasta. Sitten tulee vielä vanhempien kanssa yhteydenpito, mikä voi olla erittäin aikaavievää, jos osuu kohdalle vaativia tapauksia. Opettajalle ne opetettavat tunnit saattavat olla hengähdyshetki kaikesta muusta hässäkästä.
Opettajan auktoriteetti on myös heikentynyt. Kuten Ruben Stillerin ohjelmassa Tiina Halttunen mainitsi, oppilaiden kanssa pitää nykyään neuvotella. Luokassa voi olla 30 oppilasta, ja jos siellä pitää erikseen jokaisen kanssa käydä näitä neuvotteluja, voi hyvin kuvitella, miten paljon aikaa tuhriintuu aivan jonninjoutavuuksiin. Tämän päälle vielä se, että nykyään lukioissakin on oppivelvollisuus, joten lukion tunneiltakaan ei voi passittaa ketään pois, vaan pitää hammasta purren yrittää pitää luokka kontrollissa.
Suomessa voi olla ihan paikallaan ottaa vaihteeksi oppia muualta. Mitä virheitä on tehty? Miten niitä korjataan? Sitäkin voi pohtia, että onko rahoitus kunnossa. Opettajan ammatti ei kenties enää vaikuta niin houkuttelevalta kuin ennen. Vaatimukset (maisterin tutkinto + pedagogiset) on kovat, palkka keskinkertainen ja työympäristö voi olla mitä tahansa kaaoksen ja kelvollisen väliltä. Samalla koulutuksella saa siistin sisäduunin ilmastoidusta toimistosta. Opettajan virkaa joutuu vieläpä taistelemaan määräaikaisuuksien ja sijaisuuksien kautta, ja tätä voi jatkua vuosikausia. Kuinka moni jaksaa tulevaisuudessa lähteä tähän rumbaan ihan vain rakkaudesta lajiin?
Kuinka tutun kuuloista. Opettajista on tehty byrokraatteja! Hauskaa miten yhteiskuntaan on pesiytynyt tällainen ajattelumalli, että tilastoimalla ja palaveeraamalla luodaan jotain lisäarvoa
Pohdintasi on mielestäni hyvä mutta valitettavasti sisältää useita joko puhtaasti arvauksia tai loogisesti paikkansapitämättömiä oletuksia. Et voi yksinkertaisestä väittää tai olettaa että päivähoidon maksujen maksimaalinen subventointi korreloisi suoraan tai edes välillisesti rikollisuuden tai muun voimakkaan syrjäytymisen kanssa, tästä ei ole, tai ainakaan minä en ole nähnyt yhden yhtä tutkimusta joka osoittaisi tätä millään tavalla.
Samoin et voi olettaa että vaikka päivähoitomaksujen subventoinnin tasolla olisikin joku korrelaatio kausaliteetista puhuattakaan aikuisiän rikollisuuden kanssa, mitä äärettömän vahvasti epäilen, että olisi valtiolle halvempaa subventoida kaikkien päivähoitomaksuja sensijaan että puuttuisivat vaikka lastensuojelun kauttaa tämän sanotaan nyt vaikka 3% ongelmaperheiden tilanteeseen jossa vanhemmat eivät kykene/halua pitää huolta lapsistaan.
Jotta voisit tehdä tällaiset oletukset, sinun pitäisi ensin olla edes jotenkin varma että maksimaalisesti subventoitu päivähoito verrattuna vähän vähemmän subventoituun päivähoitoon todella laskee rikollisuutta/syrjäytymistä Suomessa tai verrokkimaissa joihin et nyt voi laskea Yhdysvaltoja tai jotain Nigaraguaa koska jälleen loogisesti Suomen vertaamisessa maihin joiden yhteiskuntarakenne on toiselta planeetalta ei ole mielekästä. Sen lisäksi sinun pitäisi vielä laskea etä tämä rikollisuuden lasku olisi niin merkittävää että sen hinta kompensoisi myös sen 97% jotka ei ole ongelmaperheiden kulut. Ja lopuksi pitäisi vielä jollain taikatempulla osoittaa että ongelmaperheiden auttaminen esim lastensuojelun kautta olisi yli 20 kertaisesti kalliimpaa mystisesti jotta nykymalli jakaa tukea maksimaalisesti kaikille olisi valtiontaloudelle edullisempaa.
Linkität tutkimuksen peruskoulusta vaikka puhe oli käsittääkseni päivähoidosta, Kunnat tahtovat lapsia koska valtiontuet, riski pakkoliitoksista, kunnan työntekijöiden omat työpaikat jne ovat kyseessä,
Yhdysvallat eivät ole mielekäs verrokkimaa Suomella koska yhteiskunta on niin suurelta osin erilainen mutta voidaan huvikseen verrata vaikkapa vähän lähempää Euroopasta esim Hollannin tai Sveitsin päivähoitomaksuja Suomeen ja sitten keskustella miten huonosti noilla mailla menee
Siitä olen täysin samaa mieltä että arvovalintojahan nämä ovat ja kukaan ei halua luopua saavutetuista eduista mutta kun jostain pitää säästää niin edelleen, verrattuna vaikka siitä peruskoulusta säästämiseen tai vanhustenhoidosta tai sairaanhoidosta niin kyllä päiväkotimaksut olisivat todella suhteellisen kivuton kohde ja esim 30%-60% tason nosto ei todnäk aiheuttaisi muuta negatiivista kuin nykyisten edunsaajien ketutusta kun saavutettuun etuun kosketaan.
Edit, asiasta vähän toiseen: Odotan vähän kauhulla sitä itkua ja parkua ja draamaa mikä seuraa jos ja toivottavasti kun valtiontaloutta aletaan sopeuttamaan edes pikkaisen vastaamaan menoja. En yllättyisi jos päivälehdissä nähdään vielä otsikoita kuinka hallitus vie tikkarin lasten suusta ja heittää naiset ja lapset lumihankeen jos kehtaavat koskea asumistukiin ja vaikka nyt noihin päivähoitomaksuihin. Lisäksi joku dosentti löydetään kertomaan kuinka poliisien määrä ei auta jengirikollisuuteen koska ei se auttanut tilastollisesti New Yorkissakaan ja kuinka verotuksen progressiota ei saa lieventää koska Etelä-afrikan menneisyyden tuloerot osoittavat kuinka tuloeroilla on suora korrelaatio ja kausaliteetti apartheidiin.
Kyllä, jos jotain ei ole kirjattu ylös, sitä ei ole tapahtunut. Tämä sama on varmaan jo monille tuttua mm. yliopistolta, jossa joka jumalan kurssista pitää nykyään raapustaa vähintään viiden sivun oppimispäiväkirja.
Eli kun Suomessa on tuhansia asuinrakennuksia, joissa ei ole suoritettu “käyttöönottokatselmusta”, niin nyt osassa kuntia on todettu, että kämpät on laittomia eikä niitä saa myydä. Ratkaisu on niinkin helppo kuin että hakee uuden rakennusluvan ja pistää kämpän uusiksi nykyisten rakennusstandardien mukaisesti. Ihan sama vaikka maksaa puoli miljoonaa, saa suorittaa.
Sauvon kunnan virkamieheltä kysyttiin, onko tämä kohtuullista. Ei meinannut saada sanaa suusta, kun niin nauratti. Mutta ymmärtäähän sen, että kun jonkin asian voi kieltää kokonaan, siitä ei viranhaltijalle koidu ongelmia.
Päivähoitomaksujen subventointi mahdollistaa perheen molempien vanhempien työssäkäynnin. Se taas on suurimpia kilpailuetuja mitä Suomella vanhollisempiin maihin nähden on. Aina kun päivähoitomaksu nousee, useampi perhe laskee, että huonotuloisemman puolison on järkevää jäädä kotiin nostamaan työttömyysturvaa, koska päivähoitomaksujen jälkeen palkasta käteen jäävä rahasumma ei vain riitä korvaamaan menetettyä vapaa-aika. Toki tässä ongelmassa työttömyystuki, jota maksetaan vaikka puoliso hyvin tienaisikin, aiheuttaa tämän kannustinloukun. Ongelma kuitenkin vain pahenee, jos nuo päivähoitomaksut nousevat. Paljon parempiin tuloksiin päästäisiin työttömyysturvan kannustinloukkua korjaamalla, kuin hyvinkin yleishyödyllistä päivähoitoa romuttamalla.
Voit lafferin käyrästä katsoa mitä tapahtuu kun progressio nousee tarpeeksi korkealle. Päiväkotimaksujen korotukset tekisivät työn tekemisestä entistä kannattomampaa siinä keskituloisten ryhmässä jotka eivät ole tarpeeksi pienituloisia ilmaiseen päivähoitoon muttei tarpeeksi hyvätuloisia jotta 290e + 30-60% ei tuntuisi missään.
Jokainen joka jää kotiin hoitamaan lapsia on poissa työelämästä. Tässä ei ole mitään järkeä että 90% subventoniti on liikaa mutta 83-86% ei sitten olisi.
Sinulla on pitkä ja hyvin perusteltu kirjoitus. En voi edes väittää vastaan. Jos haluaisin kiistää väitteesi, minun pitäisi tehdä pitkä ja kandintasoinen lopputyö sosiaalipolitiikasta ja taloudesta. Siihen minulla ei ole osaamista. Tuon kuitenkin ilmi sen, että puhun - ehkä hieman sekalaisesti - lapsuusiän tuesta kokonaisuudessaan, johon peruskoulu olennaisesti kuuluu. Päivähoito on osa tätä tukea ja tiedän kokemuksesta sen hinnat ja kuinka homma toimii.
Tusinakassa ja KalleH jo ansiokkaasti toivatkin ilmi tuon päivähoitomaksujen ja vähemmän tienaavan puolison työssäkäynnin yhteyden. Jos päivähoitomaksuja korotetaan ja ei haluta sen vaikuttavan perheen työssäkäyntiin negatiivisesti, pitäisi tällöin sitten vähentää / luopua kodinhoidon tuesta päiväkoti-ikäisille. Nythän tämä “palkitsee” kotiinjääviä vanhempia olemaan poissa työelämästä ja pitämällä lapset pois päivähoidosta.
Onko ko. tuki sitten kokonaisuutena hyvä vai huono, minulla ei ole tietoa sanoa. Tähän sitten liittyy toki myös työttömyyskorvaukset, kodinhoidon kuntalisät ja varmasti tusina muuta tukimuotoa tai maksuvapautusta, jotka vuoroin palkitsevat tai sorsivat kotona olevia vanhempia. Tämä päivähoidon maksu ja kompensaatio ei ole tyhjiössä, vaan sitä pohtiessa on tosiaan pohdittava koko tukijärjestelmää kokonaisuutena. Muuten siinä käy niin, että siirretään vain rahaa yhdestä tuesta toiseen tai päin vastoin.
Ja olen itse sitä mieltä, että päivähoito pitäisi olla täysin maksutonta vanhemmille. Tämä silläkin uhalla, että oma lapseni on jo koulussa ja en näe lähitulevaisuudessa tilannetta, jossa hyötyisin maksuttomasta päivähoidosta. Näen kuitenkin maksuttoman päivähoidon merkittävänä signaalina nuorille pareille lisääntyä ja täyttää maa ilman, että omat finanssit menevät aivan metsään lapsien vuoksi.
Vaikutus työllisyyteen on ehdottomasti relevantti asia ja tämän vuoksi en ole ehdottanutkaan päivähoitomaksujen subventoinnista luopumisesta kokonaan vaan subventoinnin vähentämistä niin että suurempi osuus maksettaisiin itse, aloitetaan nyt vaikka nostamalla maksuja sen 30%-50%.
Vaikka vaikustus valtiontalouteen ei olisikaan suuren suuri, tämä olisi osa suurempaa pakettia jossa ihmiset alkaisivat ottaa ihan itse vastuun omista valinnoistaam verrattuna nykyhetkeen jossa aikuisen terveen yksilön valintojen merkitys ja kustannus laitetaan muiden veronmaksajien maksettavaksi ilman että ilmekään värähtää ja valtion rahoja kohdellaan kuin ne olisivat tulleet sieltä kuuluisasta taikaseinästä.
Samaa mieltä myös siitä että kannustinloukut tuohon liittyen mutta laajemminkin ovat itsessään hyvin monimutkainen ongelma ja niiden merkittävään vähentämiseen vaadittaisiin suht kattavaa sosiaaliturvan remonttia johon liittynee sekä porkkana että se keppi.
Työttömäksi jääminen tai no, työttömyystukien nostaminen ilman aitoa yritystä työllistyä esim on valtion mahdollistama tilanne johon voidaan puuttua esim aktiivimalli tyyppisillä päätöksillä Suomen kaltaisessa maassa. Se että näin ei ole tehty kuin erittäin kevyesti ja vasta viimeaikoina on puhtaasti polittinen valinta.
Toivottavasti uusi hallitus aloittaa kattavan sosiaaliturva-remontin niin sitten päästään väittelemään siitä mutta erityisesti toivoisin että julkinen keskustelu siitä pysyisi laadukkaana ja objektiivisena ja että ihan ensiksi saavutettaisiin tarpeeksi suuri kriisitietoisuus ja se ymmärrys että joistain saavutetuista eduista pitää luopua koska rahaa ei vain riitä kaikkialle.
Kuten sanoin olisi minustakin aivan mahtavaa jos rahaa voisi vain jakaa kaikille lisää, tukia sinne ja tukia tänne, ilmainen päivähoito, julkinen liikenne, ja niskahieronta kaikille.
Siis vastuun mistä valinnoista? Lapsentekovalinnasta? Vai työssäkäyntivalinnasta? Mikäli maksuja nostettaisiin 30-50%, niin X määrä vanhempia jäisi kotiin hoitamaan lapsiansa (ainakin pidemmäksi aikaa kuin aiottu), töihinmenon sijaan.
Mitä edullisemmat päiväkotimaksut, sitä todennäköisemmin lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen, jonka hyötyjä mm.:
•saa terveelliset ateriat
•motorinen- ja kognitiivinen kehitys on seurannassa
•Oppii ryhmätaitoja
•Ulkoilu taattua
Mitä todennäköisemmin lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen, sitä todennäköisemmin vanhempi käy myös töissä, jonka hyötyjä mm.:
•valtiolle verotuloja
•perheelle rahaa
Tätä ajatusketjua tuskin kukaan kiistää tai kumoaa? Toiminee varmaan ihan yhtä hyvin myös toisinpäin käännettynä.
Ei kai tässä varoista ollut kysymys, vaan siitä miten lapsista pidetään huolta. Yrittäjä ja lääkäri pariskunnalla voi olla valtavat tulot, mutta vanhemmat eivät todennäköisesti ole kovinkaan paljon kotosalla huolehtimassa kersoistaan.
